Arvaattekos, mitä tämä pieni syntyvyys ja tulevien veronmaksajien puute merkitsee tulevaisuudessa korkeakoulutukselle? Aivan oikein, sen muuttumista maksulliseksi
Kun lapsia syntyy niin vähän, niin ei liene vaikeaa arvata, että silloin ei ole paljon veronmaksajiakaan. Ja kun ei ole entiseen tapaan niitä veronmaksajien kerryttämiä verotuloja, niin silloin on pakko alkaa jostain veroista maksetuista palveluista ja toiminnoista karsimaan. Kovinkaan vaikeaa ei liene arvata, että verotuloilla pyritään silloinkin ihan ensisijaisesti turvaamaan yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta kaikkein välttämättömimmät toimenpiteet, kuten sairaanhoito, pelastuslaitos, poliisi, armeija jne. Mutta korkeakoulutus taas ei kuulu siihen kategoriaan.
Kun taas yliopistot ja korkeakoulut eivät sitten enää saa valtiolta rahaa, eikä niitä pidetä yllä verovaroin, niin selväähän on, että rahat pitää kerätä toimintaan jostain muualta, Sen vuoksi pidänkin hyvin todennäköisenä, että nykyisillä syntyvyysluvuilla korkeakoulut ja yliopistot tulevat muuttumaan lukukausimaksullisiksi myös suomalaisille opiskelijoille. Ei sille hyvät ihmiset vain voi kerta kaikkiaan mitään. Tämä voi ihan hyvin koskea jo nykyisin syntyviä lapsia. Sen vuoksi olenkin sitä mieltä, että jos sinulla on tällä hetkellä ihan pieniä lapsia, tai sellaisia syntymässä nyt tai suunnitelmissa lähivuosina ja toivot heidän saavan korkeakoulutuksen, niin aloittaisit silloin säästämään heille sitä varten rahaa jo nyt. Itse tiedänkin muutamia vanhempia, jotka sanovat säästävänsä tuota tarkoitusta varten, ovat säästäneet jo vuosia. Ovat sanoneet, että tietenkin toivoisivat koulutuksen säilyvän maksuttomana, mutta jos niin paskasti käy, että lukukausimaksut tulevat, niin heillä tai heidän lapsillaan on siitä huolimatta varaa korkeakoulutukseen. Nykyään ei voi todellakaan luottaa siihen, että koulutus olisi maksutonta enää joskus tulevaisuudessa.
Kommentit (20)
Nykyisellään verotetaan siivojaa, ja bussikuljettajaa, jotta joku toinen saa opiskella, asua, ja syödä osittain, tai kokonaan valtion piikkiin. Lainasysteemi on monella tavoin järkevämpi, mutta USA mokasi kun antoi valtion takauksia opiskelulainoille, silloin kaupalliset koulut pystyivät melkein loputtomasti nostamaan hintoja.
Noin siinä usein käy, kuin yritetään auttaa, mutta ei ole täysi realismi mukana pelissä.
(PS. Juu, juu, voidaan puhua nettomaksajista toisessa ketjussa)
Toisaalta kustannukset pienenee kun samalla on myös vähemmän opiskelijoita. Koulut voi siirtää pienempiin tiloihin, opettajien määrää vähentää jne.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellään verotetaan siivojaa, ja bussikuljettajaa, jotta joku toinen saa opiskella, asua, ja syödä osittain, tai kokonaan valtion piikkiin. Lainasysteemi on monella tavoin järkevämpi, mutta USA mokasi kun antoi valtion takauksia opiskelulainoille, silloin kaupalliset koulut pystyivät melkein loputtomasti nostamaan hintoja.
Noin siinä usein käy, kuin yritetään auttaa, mutta ei ole täysi realismi mukana pelissä.
(PS. Juu, juu, voidaan puhua nettomaksajista toisessa ketjussa)
Siinähän juujuttelet, USA:n malli missä opiskelija jää puoli milliä valtiolle velkaa opiskelujen jälkeen on kyllä hölmöin ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kustannukset pienenee kun samalla on myös vähemmän opiskelijoita. Koulut voi siirtää pienempiin tiloihin, opettajien määrää vähentää jne.
Rahaa ne silti ne pienemmätkin kustannukset ovat. Ja jos verovaroja täytyy priorisoida muualle, niin ei se silloin onnistu niillä pienemmillä kustannuksillakaan.
Sitäpaitsi nykyäänhän on isossa osassa yliopistojen rahoituksessa sekin, kuinka paljon niistä valmistuu opiskelijoita. Enemmän valmistuneita tarkoittaa siis enemmän rahaa. Sen myös houkuttelee ottamaan paljon opiskelijoita, koska sitä kautta saadaan todennäköisemmin enemmän valmistuneita. Jos tulevaisuudessa on vähemmän opiskelijoita, tarkoittaa se silloin hyvin todennäköisesti myös vähemmän valmistuneita ja pelkästään jo se tarkoittaa silloin nykymallin mukaisesti vähemmän rahaa oppilaitoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisellään verotetaan siivojaa, ja bussikuljettajaa, jotta joku toinen saa opiskella, asua, ja syödä osittain, tai kokonaan valtion piikkiin. Lainasysteemi on monella tavoin järkevämpi, mutta USA mokasi kun antoi valtion takauksia opiskelulainoille, silloin kaupalliset koulut pystyivät melkein loputtomasti nostamaan hintoja.
Noin siinä usein käy, kuin yritetään auttaa, mutta ei ole täysi realismi mukana pelissä.
(PS. Juu, juu, voidaan puhua nettomaksajista toisessa ketjussa)
Siinähän juujuttelet, USA:n malli missä opiskelija jää puoli milliä valtiolle velkaa opiskelujen jälkeen on kyllä hölmöin ikinä.
Niin on, mutta kerroin jo miksi se on näin, valtion takaukset lainoille. Ennen tätä takausta koulut maksettiin nopeasti pois, jotkut maksoivat sen jopa kesätöillä.
Juujuttelu koski nettoveronmaksajia, joita on huomattavasti vähemmän kuin uskoisi.
Olet väärässä. Ennustat, että tämä alkaa jo nyt syntyneillä lapsilla eli alle 20 v päästä.
Palataan asiaan silloin
Mutta tuleehan tänne koko ajan monenlaista osaajaa jotka kääntävät suomen taas nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kustannukset pienenee kun samalla on myös vähemmän opiskelijoita. Koulut voi siirtää pienempiin tiloihin, opettajien määrää vähentää jne.
Rahaa ne silti ne pienemmätkin kustannukset ovat. Ja jos verovaroja täytyy priorisoida muualle, niin ei se silloin onnistu niillä pienemmillä kustannuksillakaan.
Sitäpaitsi nykyäänhän on isossa osassa yliopistojen rahoituksessa sekin, kuinka paljon niistä valmistuu opiskelijoita. Enemmän valmistuneita tarkoittaa siis enemmän rahaa. Sen myös houkuttelee ottamaan paljon opiskelijoita, koska sitä kautta saadaan todennäköisemmin enemmän valmistuneita. Jos tulevaisuudessa on vähemmän opiskelijoita, tarkoittaa se silloin hyvin todennäköisesti myös vähemmän valmistuneita ja pelkästään jo se tarkoittaa silloin nykymallin mukaisesti vähemmän rahaa oppilaitoksille.
Nykymallin. Eikä sekään ihan noin ole kuin luulet. Valmistuneet ovat vain osa rahoutusta.
No voi ei. Tuo se ei ainakaan sairaanhoitaja-ja poliisipulaa tule helpottamaan. Nämä tutkinnothan on korkeakoulututkintoja.
Jos yliopistot muuttuvat maksullisiksi, niin oletan että hinnat ovat maltillisia eikä heti kymmeniä tuhansia per lukukausi. Voisin kuvitella että suurimmalle osalle maksut olisivat siedettäviä. Ja luultavasti olisi myös vapaaoppilaspaikkoja taloudellisista syistä kuten oli vanhassa oppikoulussakin.
Ei Suomi pyöri jatkossakaan ilman suomenkielisiä lääkäreitä, juristeja, opettajia tai insinöörejä. Korkeakoulutuksen maksullisuus ei välttämättä ole järkevä idea, koska luultavasti samalla rahalla pääsee silloin paljon parempiin yliopistoihin Eurooppaan tai jopa Jenkkeihin. Hinta toki vaikuttaa, mutta jos suomalaiset yliopistot alkavat pyytää 20 000€/lukuvuodesta, moni seitsemän laudaturin ylioppilas maksaa sen summan mieluummin Jenkkeihin, Oxfordiin tai Cambridgeen tai hakeutuu suosiolla huokeampiin eurooppalaisiin yliopistoihin.
En usko. Hyvinvointivaltion taso on suoraan riippuvainen kansan kouluttamisen tasosta. Uskon, että siitä viimeiseksi luovutaan.
Lapset eivät maksa veroja. Lapsettomat maksavat veroja ihan kuten lapsellisetkin. Kun syntyvyys laskee, lapsellisten ja lapsettomien tarvitsee maksaa yhä vähemmän seuraavan sukupolven koulutuksesta. Ongelma syntyy, jos jokin sukupolvi päättääkin ryhtyä lisääntymään ihan urakalla, 4-5 lasta joka perheeseen. Heidän lastensa koulutus tulee olemaan ongelma, koska aikuisia ei ole tarpeeksi maksamaan heidän koulutustaan.
Aloittaja ei ymmärrä nykyisin vallalla olevaa yksilökeskeisyyttä. Mitä se minun takamusta kutittaa, että onko tulevilla sukupolvilla mahdollisuutta kouluttautua? Minä ole kouluni käynyt ja vain sillä on väliä. Ainut mikä vähän mietityttää on se, että onko tulevista sukupolvista maksamaan eläkkeeni? Toisaalta siihen on vielä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet väärässä. Ennustat, että tämä alkaa jo nyt syntyneillä lapsilla eli alle 20 v päästä.
Palataan asiaan silloin
Voi hyvinkin olla todellisuutta jo 2040-luvulla.
Tässä maassa on nimittäin yksi, aivan viime vuosina täällä kunnolla kasvamaan alkanut rahareikä, josta ei juurikaan saisi puhua. Jos se jatkaa kasvuaan nykytahdilla ja varsinkin kun nykyhallitukset näyttävät erittäin suopeasti siihen rahoja laittavan, niin ei olisi ollenkaan ihme, jos parikymmenen vuoden päästä rahat eivät enää koulutukseen riittäisi.
Miten korkeakoulut pyörivät ennen, kun paljon vähemmän opiskeli?
Ei liity muhun mitenkään. En voi ottaa kaikkia murheita harteilleni, joita tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Aikana mun ja lasteni jälkeen.
Kovin eksoottisia nimeltään on monasti valmistuneet ja latin latia tule tuottamaan Suomeen?
Onhan niissä ollut lukukausimaksut jo vuosikymmeniä.
Ikävä juttu köyhille.