45-50 v. ja uusi ammatti, tuleeko tästä mitään?

Hoitoala tulee mieleen koska myös vanhemmalla iällä opiskelleena työllistyy hyvin. Itse alalla työskennelleenä en voi kuitenkaan suositella.

Eikö vaihtoehtoina ole mitä vaan? Valitse se joka sinua kiinnostaa. Netissä tuli vastaan tarina tyypistä, joka aloitti soittamaan viulua 55-vuotiaana ja ryhtyi 68-vuotiaana ammattiviulistiksi.

https://asiointi.mol.fi/avo/responsive/front-page.xhtmläällä,saat listan duuneista kun olet kartoittanut ensin kaikenlaista.

Testi on oikeesti aika hauska,ja se kyllä kertoo sitten missä voit opiskella ko. alaa.

Kiitos kommenteista, kaipailisin kokemuksia sellaisilta jotka vastaavan irtioton on tehnyt tai vaikkapa parhaillaan on prosessissa asian suhteen.

Arvostan hoitoalalla työskenteleviä aivan valtavasti, mutta ei taida olla järkeä lähteä sinne itseään rikkomaan (henkisesti ja fyysisesti). Voisin ajatella, että tekisin jatkossa esim. it-hommia + puutarhanhoitoa tai vaikkapa lasten parissa jotain, tämä siis vain esimerkkinä.

Kokemuksia, kokemuksia? Ajatuksia?

Mikä ala kiinnostaa? Annan esimerkin sotealasta. Hain ja pääsin ammattikorkeaan viisikymppisenä. Silloin oli menossa kaksi rinnakkaista kurssia, tavallinen päiväkoulutus sekä monimuoto, jossa paikan päällä koulussa opiskeltiin 3 pv/viikko, muuten etänä. Jälkimmäinen mahdollisti osa-aikatyön teon monelle. Kummassakin ryhmässä oli aikuisia, mutta monimuotoryhmässä vielä enemmän. Vanhin oli 50+ ja yli nelikymppisiä kolmasosa.

Aiemmat opinnot otetiin hyvin huomioon ja mitään ei tarvinnut opiskella kahdesti. Oma opiskeluaikani lyheni vuodella. Harjoittelujen (40 h/vko) aikaan ei pysyynyt tekemään muita töitä.

Sain töitä heti valmistuttuani ja alalle tyypillisesti määräaikaisia. Olen vakituinen nykyään. Päivääkään en ole katunut. Näen ja koen joka päivä, miten merkityksellistä työni on. Palkkaa ei voi kehua, mutta se on eri stoori, tulee varmasti muuttumaan. Oma asenne ratkaisee ja yli viisikymppiselläkin on paljon mahdollisuuksia, kuten annettavaakin.

Yhteishaku on helmi-maaliskuussa, vink!

Vierailija kirjoitti:

Mikä ala kiinnostaa? Annan esimerkin sotealasta. Hain ja pääsin ammattikorkeaan viisikymppisenä. Silloin oli menossa kaksi rinnakkaista kurssia, tavallinen päiväkoulutus sekä monimuoto, jossa paikan päällä koulussa opiskeltiin 3 pv/viikko, muuten etänä. Jälkimmäinen mahdollisti osa-aikatyön teon monelle. Kummassakin ryhmässä oli aikuisia, mutta monimuotoryhmässä vielä enemmän. Vanhin oli 50+ ja yli nelikymppisiä kolmasosa.

Aiemmat opinnot otetiin hyvin huomioon ja mitään ei tarvinnut opiskella kahdesti. Oma opiskeluaikani lyheni vuodella. Harjoittelujen (40 h/vko) aikaan ei pysyynyt tekemään muita töitä.

Sain töitä heti valmistuttuani ja alalle tyypillisesti määräaikaisia. Olen vakituinen nykyään. Päivääkään en ole katunut. Näen ja koen joka päivä, miten merkityksellistä työni on. Palkkaa ei voi kehua, mutta se on eri stoori, tulee varmasti muuttumaan. Oma asenne ratkaisee ja yli viisikymppiselläkin on paljon mahdollisuuksia, kuten annettavaakin.

Yhteishaku on helmi-maaliskuussa, vink!

Tuhannet kiitokset, juuri tämänkaltaisia kommentteja kaipailinkin. Hienoa kuulla, että kannatti - minäkin ymmärrän hyvin että palkka-asiat ovat sitten ainakin ensi alkuun toinen juttu. Ihannetilanne olisi, että voisin jättäytyä nykyisestä työstäni opintovapaalle ja vaikka sitten opiskelujen loputtua palata osa-aikaisena takaisin ja esim. sivutoimisena yrittäjänä tehdä sitä jotakin muuta.

Nykyinen työni on verrattain haastavaa asiantuntijatyötä ja kaipaisin ehkä vastapainoa jostain käsillä tekemisestä tms.

Itse en ole vaihtamassa, mutta tuttavapiirissä tuntuu olevan meneillään pieni buumi ammatinvaihdon suhteen. Ainakin 4 kaveria on aloittanut tai aloittamassa ihan uutta alaa. Opinnoista lähtien. Eivätkä ole olleet ainoita vaihtajia koulussaan.

Sinänsä hienoa, että ihmisellä voi olla elämänsä aikana useampiakin uria. Ei ole pakko jäädä ja jämähtää, vaan aikuisenakin rikastuttaa elämäänsä ja osaamistaan uudella ammatilla.