Miten aikuiseen naiseen voi tehdä hyvän vaikutuksen?
Olen siis kohtelias ja asiallinen ja ihan kohtalaisen näköinen, vakavarainen ja mulla on ihan hyvä koulutus ja työpaikka. Olen kuitenkin nörtähtävä ja hieman ujo. Olen ihastunut yhteen hieman alle 60-vuotiaaseen fiksuun ja hieman konservatiiviseen naiseen. Miten voisin saada hänet omakseni?
Kommentit (41)
Elämän arvoiltani konservatiivisena, lähes 60v naisena, voin kertoa, että vanhimman lapseni ikäinen nuori mies ei herätä kuin äidillisiä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en tiiä, koska itseäni ainakaan ei saisi noin paljon nuoremmasta kiinnostumaan mikään. Ei ainakaan vakavammassa mielessä.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mikä siinä ikäerossa häiritsisi eniten?
Eniten minua ainakin häiritsisi yhteisten muistojen puute, mitä teit kun Jugoslavia hajosi, muistatko mitä ajattelit kun Marja-Liisa hiihti olympiakultaa ja muutamaa vuotta myöhemmin samalla paikalla oli valkoisten ristien rivit? Muistatko kun Lapuan patruunatehdas räjähti ja itkit kun monia ikäisiäsi jäi orvoksi? Hypitkö sinäkin mäestä ja olit olevinasi Jiri Raska, kauhistelitko kun Nykasen Matti hyppäsi sokkona sumuun ja voitti, miten juhlitte voittoa?
Muistatko ne ensimmäiset haisaappaat, miten housun lahkeet piti kääntää, poltitko sinä kiskan takana pikku Bostonia, ostetaanko mopot kun ajokortti viedään, ai niin sinähän olet vielä töissä kun minä olen vai poissa? Hoidatko sitten minua ?
No kuten ketjusta huomaa, ovat (vanhemmat) naiset tosiaan ajatusmaailmaltaan erittäin müstavalkoisia ja suorastaan fiksoituneita miehen ikään, eli suosittelisin tutustumaan naiseen ihan rennosti ottamatta ikäéroa esille ollenkaan.
Molemmathan sen tietää, että sitä on, mutta se on aihe josta ei kannata ainakaan ensalkuun puhua, koska naisella on vaarana ahdistua ja mennä johonkin ”apua mitä muut ajattelisivat ja sinähän voisit olla lapseni”-keloihin ja panikoitua sitten häpeästä täysin.
Eli ensin luottamus - muista: ole miehekäs ja viettelevä/flirttaileva, vaikka oletkin paljon nuorempi (näin saat naisen helpommin pauloihisi), sitten kiintymys ja vasta sitten täysillä kimppuun.
Naiset ja etenkin vanhemmat naiset miettivät aivan v*tusti sitä mitä muut ajattelee ja mitä kaverit sanoo, ja kokevat itsensä ensisijaisesti äideiksi ja vasta sitten naisiksi (fiksaatio verrata kaikkia nuorempia miehiä omaan poikaan ja miettiä voisiko olla iän puolesta tämän äiti) ja ovat muutenkin henkisesti usein ihan koko elämänsä loppuun saakka hyvin kehittymättömiä ja epäitsenäisiä (miettivät mitä muut ajattelevat, tarvitsevat selkeän roolin esim. äitiys ja kaipaavat vanhempaa miestä ohjastamaan ja huolehtimaan heistä).
Tämä kannattaa muistaa, ja ottaa huomioon käytöksessä (huomaamatonta ohjailua tiettyyn suuntaan ilman, että nainen tajuaa mitä tapahtuu).
Poikkeuksia kuitenkin on, esim. isotädilläni oli 20 vuotta nuorempi mies ja he kerkesivät olla yli 40 vuotta yhdessä ennen kuin mies kuoli.
Ja julkisuudessahan nuita tapauksia on myös, mutta keskiverto tavisnainen on hyvin epävarma ja epäitsenäinen olento, joka haluaa olla vahvemman hallinnassa - eli yleensä vanhemman ja fyysisesti isomman miehen kanssa.
Mutta noh, voithan sinä kokeilla, eihän siinä mitään menetä.
34v on kuitenkin ihan aikuinen mies eikä mikään poikanen, vaikka ikäeroa olisi isommastikin.
Töissä tavattiin. Hän on pomoni. 🙂
Vierailija kirjoitti:
No kuten ketjusta huomaa, ovat (vanhemmat) naiset tosiaan ajatusmaailmaltaan erittäin müstavalkoisia ja suorastaan fiksoituneita miehen ikään, eli suosittelisin tutustumaan naiseen ihan rennosti ottamatta ikäéroa esille ollenkaan.
Molemmathan sen tietää, että sitä on, mutta se on aihe josta ei kannata ainakaan ensalkuun puhua, koska naisella on vaarana ahdistua ja mennä johonkin ”apua mitä muut ajattelisivat ja sinähän voisit olla lapseni”-keloihin ja panikoitua sitten häpeästä täysin.
Eli ensin luottamus - muista: ole miehekäs ja viettelevä/flirttaileva, vaikka oletkin paljon nuorempi (näin saat naisen helpommin pauloihisi), sitten kiintymys ja vasta sitten täysillä kimppuun.Naiset ja etenkin vanhemmat naiset miettivät aivan v*tusti sitä mitä muut ajattelee ja mitä kaverit sanoo, ja kokevat itsensä ensisijaisesti äideiksi ja vasta sitten naisiksi (fiksaatio verrata kaikkia nuorempia miehiä omaan poikaan ja miettiä voisiko olla iän puolesta tämän äiti) ja ovat muutenkin henkisesti usein ihan koko elämänsä loppuun saakka hyvin kehittymättömiä ja epäitsenäisiä (miettivät mitä muut ajattelevat, tarvitsevat selkeän roolin esim. äitiys ja kaipaavat vanhempaa miestä ohjastamaan ja huolehtimaan heistä).
Tämä kannattaa muistaa, ja ottaa huomioon käytöksessä (huomaamatonta ohjailua tiettyyn suuntaan ilman, että nainen tajuaa mitä tapahtuu).Poikkeuksia kuitenkin on, esim. isotädilläni oli 20 vuotta nuorempi mies ja he kerkesivät olla yli 40 vuotta yhdessä ennen kuin mies kuoli.
Ja julkisuudessahan nuita tapauksia on myös, mutta keskiverto tavisnainen on hyvin epävarma ja epäitsenäinen olento, joka haluaa olla vahvemman hallinnassa - eli yleensä vanhemman ja fyysisesti isomman miehen kanssa.Mutta noh, voithan sinä kokeilla, eihän siinä mitään menetä.
34v on kuitenkin ihan aikuinen mies eikä mikään poikanen, vaikka ikäeroa olisi isommastikin.
Kiitos tästä vastauksesta. Sinänsä hän on hyvin "nuorekas" ajattelultaan, mutta tietyt hieman perinteisemmät käsitykset voivat suitsia hänen toimintaansa vahvasti. Täytyy kuitenkin tiedostaa nuo seikat erityisen selvästi. Mun pitäisi tavallaan olla äärimmäisen maskuliininen kompensoidakseni ikäeroamme, vaikka oon just keskivertoa ujompi ja nörttimäisempi tapaus, vaikka muuten oon hoitanut asiani ihan kunniallisesti. Itsevarmuutta tarvitsisin tosiaan paljon ja se olisi avain parempaan flaksiinkin.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Terapeuttihulluko taas?
En tiedä, mistä puhut. Ihan täysjärkinen oon. Töissä tavattiin.
Vierailija kirjoitti:
Töissä tavattiin. Hän on pomoni. 🙂
Jos olet oikea ap, niin liikut nyt riskaabeleilla vesillä. Työpaikalla on moni parisuhde saanut alkunsa mutta pomon kanssa ei kannata alkaa vehtaamaan. Mikäli suhde ei ota tulta alleen, niin se luo väistämättä esimies-alaissuhteeseen ikäviä jännitteitä. Mikäli taas ottaa, niin saatat leimautua pomon lellikiksi työpaikalla ja hänen voi olla vaikea suhtautua sinuun objektiivisesti työkuvioissa. Suosittelen ainoastaan siinä tapauksessa, että sinulla on mahdollisuus vähintäänkin vaihtaa osastoa tai löytää suht kivuttomasti kokonaan uusi työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeuttihulluko taas?
En tiedä, mistä puhut. Ihan täysjärkinen oon. Töissä tavattiin.
Teet sille helikopteri liikettä niin ihastuu sinuun varmasti. Se keino toimii aina.
Kannattaa mennä kukkapuskan kanssa ja suoraan kosia, sitä suoraselkäisyyttä me arvostamme. Nyt itseä niskasta kiinni ja kukkakauppaan
Vierailija kirjoitti:
No kuten ketjusta huomaa, ovat (vanhemmat) naiset tosiaan ajatusmaailmaltaan erittäin müstavalkoisia ja suorastaan fiksoituneita miehen ikään, eli suosittelisin tutustumaan naiseen ihan rennosti ottamatta ikäéroa esille ollenkaan.
Molemmathan sen tietää, että sitä on, mutta se on aihe josta ei kannata ainakaan ensalkuun puhua, koska naisella on vaarana ahdistua ja mennä johonkin ”apua mitä muut ajattelisivat ja sinähän voisit olla lapseni”-keloihin ja panikoitua sitten häpeästä täysin.
Eli ensin luottamus - muista: ole miehekäs ja viettelevä/flirttaileva, vaikka oletkin paljon nuorempi (näin saat naisen helpommin pauloihisi), sitten kiintymys ja vasta sitten täysillä kimppuun.Naiset ja etenkin vanhemmat naiset miettivät aivan v*tusti sitä mitä muut ajattelee ja mitä kaverit sanoo, ja kokevat itsensä ensisijaisesti äideiksi ja vasta sitten naisiksi (fiksaatio verrata kaikkia nuorempia miehiä omaan poikaan ja miettiä voisiko olla iän puolesta tämän äiti) ja ovat muutenkin henkisesti usein ihan koko elämänsä loppuun saakka hyvin kehittymättömiä ja epäitsenäisiä (miettivät mitä muut ajattelevat, tarvitsevat selkeän roolin esim. äitiys ja kaipaavat vanhempaa miestä ohjastamaan ja huolehtimaan heistä).
Tämä kannattaa muistaa, ja ottaa huomioon käytöksessä (huomaamatonta ohjailua tiettyyn suuntaan ilman, että nainen tajuaa mitä tapahtuu).Poikkeuksia kuitenkin on, esim. isotädilläni oli 20 vuotta nuorempi mies ja he kerkesivät olla yli 40 vuotta yhdessä ennen kuin mies kuoli.
Ja julkisuudessahan nuita tapauksia on myös, mutta keskiverto tavisnainen on hyvin epävarma ja epäitsenäinen olento, joka haluaa olla vahvemman hallinnassa - eli yleensä vanhemman ja fyysisesti isomman miehen kanssa.Mutta noh, voithan sinä kokeilla, eihän siinä mitään menetä.
34v on kuitenkin ihan aikuinen mies eikä mikään poikanen, vaikka ikäeroa olisi isommastikin.
Et ole tosissasi. Luuletko ihan tosissaan että kuuskymppinen nainen ajattelee enää mitä muut ajattelee? Tai no mistä minä tiedän kun en ole vielä 50 täyttänyt. Voihan olla että vanhemmilla on tuo. Mutta eihän siitä ole kyse vaan siitä että sydänsurut on hyvin todennäköisesti suhteen lopputulos vaikka nainen olisi kuinka optimistinen. Ongelmaa kuvaa hyvin ettet vuodatuksessasi sanallakaan mainitse tätä. Olette nuoret miehet juuri niin itsekkäitä että ajattelette vain itseänne ja mulkkuanne. Ja päälle lapsellista punapillerimölinää NAISTEN lapsellisuudesta kun juuri itse olet kirjoittanut lapsellisen ja yksipuolisen tekstin. Ei todellakaan rohkaise ryhtymään suhteeseen. Pysyisin kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa sinut noin lähtökohtaisesti kuvittelemaan, että tuon ikäinen ylipäätään kiinnostuisi noin nuoresta pojasta ?
34-vuotias ei ole poika. Hei haloo.
No älä ainakaan oleta, että vanhempi nainen on automaattisesti joku seksuaalinen viettelijätär. Nuorilla miehillä on jokin ihme fantasia vanhemmista naisista seksin opettajattarina. Tullut kai leffoista ja sarjoista, joissa vanhempi nainen viettelee nuoria miehiä joka käänteessä. Tuo on fantasia. Ei normaalia elämää. Tavallinen vanhempi nainen, jonka tapaa tavallisessa arjessa harvemmin on tällainen saalistaja-tyyppinen puuma, mitä huudatetaan otsikoissa ja etsitään tinderissä. Jos tällaisen ennakkoasenteen kanssa lähestyy tavallista vanhempaa naista, jolla ei ole mitään fetissiä nuorista miehistä, niin aika varmasti saa pakit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuten ketjusta huomaa, ovat (vanhemmat) naiset tosiaan ajatusmaailmaltaan erittäin müstavalkoisia ja suorastaan fiksoituneita miehen ikään, eli suosittelisin tutustumaan naiseen ihan rennosti ottamatta ikäéroa esille ollenkaan.
Molemmathan sen tietää, että sitä on, mutta se on aihe josta ei kannata ainakaan ensalkuun puhua, koska naisella on vaarana ahdistua ja mennä johonkin ”apua mitä muut ajattelisivat ja sinähän voisit olla lapseni”-keloihin ja panikoitua sitten häpeästä täysin.
Eli ensin luottamus - muista: ole miehekäs ja viettelevä/flirttaileva, vaikka oletkin paljon nuorempi (näin saat naisen helpommin pauloihisi), sitten kiintymys ja vasta sitten täysillä kimppuun.Naiset ja etenkin vanhemmat naiset miettivät aivan v*tusti sitä mitä muut ajattelee ja mitä kaverit sanoo, ja kokevat itsensä ensisijaisesti äideiksi ja vasta sitten naisiksi (fiksaatio verrata kaikkia nuorempia miehiä omaan poikaan ja miettiä voisiko olla iän puolesta tämän äiti) ja ovat muutenkin henkisesti usein ihan koko elämänsä loppuun saakka hyvin kehittymättömiä ja epäitsenäisiä (miettivät mitä muut ajattelevat, tarvitsevat selkeän roolin esim. äitiys ja kaipaavat vanhempaa miestä ohjastamaan ja huolehtimaan heistä).
Tämä kannattaa muistaa, ja ottaa huomioon käytöksessä (huomaamatonta ohjailua tiettyyn suuntaan ilman, että nainen tajuaa mitä tapahtuu).Poikkeuksia kuitenkin on, esim. isotädilläni oli 20 vuotta nuorempi mies ja he kerkesivät olla yli 40 vuotta yhdessä ennen kuin mies kuoli.
Ja julkisuudessahan nuita tapauksia on myös, mutta keskiverto tavisnainen on hyvin epävarma ja epäitsenäinen olento, joka haluaa olla vahvemman hallinnassa - eli yleensä vanhemman ja fyysisesti isomman miehen kanssa.Mutta noh, voithan sinä kokeilla, eihän siinä mitään menetä.
34v on kuitenkin ihan aikuinen mies eikä mikään poikanen, vaikka ikäeroa olisi isommastikin.Et ole tosissasi. Luuletko ihan tosissaan että kuuskymppinen nainen ajattelee enää mitä muut ajattelee? Tai no mistä minä tiedän kun en ole vielä 50 täyttänyt. Voihan olla että vanhemmilla on tuo. Mutta eihän siitä ole kyse vaan siitä että sydänsurut on hyvin todennäköisesti suhteen lopputulos vaikka nainen olisi kuinka optimistinen. Ongelmaa kuvaa hyvin ettet vuodatuksessasi sanallakaan mainitse tätä. Olette nuoret miehet juuri niin itsekkäitä että ajattelette vain itseänne ja mulkkuanne. Ja päälle lapsellista punapillerimölinää NAISTEN lapsellisuudesta kun juuri itse olet kirjoittanut lapsellisen ja yksipuolisen tekstin. Ei todellakaan rohkaise ryhtymään suhteeseen. Pysyisin kaukana.
Aina on poikkeuksia, mutta kyllä toi on hyvin yleinen kuvio mitä tuossa kerroin.
Ja olen nainen, suotta haukut miehiä tekstini vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
No kuten ketjusta huomaa, ovat (vanhemmat) naiset tosiaan ajatusmaailmaltaan erittäin müstavalkoisia ja suorastaan fiksoituneita miehen ikään, eli suosittelisin tutustumaan naiseen ihan rennosti ottamatta ikäéroa esille ollenkaan.
Molemmathan sen tietää, että sitä on, mutta se on aihe josta ei kannata ainakaan ensalkuun puhua, koska naisella on vaarana ahdistua ja mennä johonkin ”apua mitä muut ajattelisivat ja sinähän voisit olla lapseni”-keloihin ja panikoitua sitten häpeästä täysin.
Eli ensin luottamus - muista: ole miehekäs ja viettelevä/flirttaileva, vaikka oletkin paljon nuorempi (näin saat naisen helpommin pauloihisi), sitten kiintymys ja vasta sitten täysillä kimppuun.Naiset ja etenkin vanhemmat naiset miettivät aivan v*tusti sitä mitä muut ajattelee ja mitä kaverit sanoo, ja kokevat itsensä ensisijaisesti äideiksi ja vasta sitten naisiksi (fiksaatio verrata kaikkia nuorempia miehiä omaan poikaan ja miettiä voisiko olla iän puolesta tämän äiti) ja ovat muutenkin henkisesti usein ihan koko elämänsä loppuun saakka hyvin kehittymättömiä ja epäitsenäisiä (miettivät mitä muut ajattelevat, tarvitsevat selkeän roolin esim. äitiys ja kaipaavat vanhempaa miestä ohjastamaan ja huolehtimaan heistä).
Tämä kannattaa muistaa, ja ottaa huomioon käytöksessä (huomaamatonta ohjailua tiettyyn suuntaan ilman, että nainen tajuaa mitä tapahtuu).Poikkeuksia kuitenkin on, esim. isotädilläni oli 20 vuotta nuorempi mies ja he kerkesivät olla yli 40 vuotta yhdessä ennen kuin mies kuoli.
Ja julkisuudessahan nuita tapauksia on myös, mutta keskiverto tavisnainen on hyvin epävarma ja epäitsenäinen olento, joka haluaa olla vahvemman hallinnassa - eli yleensä vanhemman ja fyysisesti isomman miehen kanssa.Mutta noh, voithan sinä kokeilla, eihän siinä mitään menetä.
34v on kuitenkin ihan aikuinen mies eikä mikään poikanen, vaikka ikäeroa olisi isommastikin.
Jes. Älä todellakaan kysy suoraan, että oletko kiinnostunut nuorista miehistä. Melko varmasti sieltä tulee kauhistunut, no en! Hiljaa, rauhassa tutustuen. Tärkeintä on oppia tuntemaan paremmin, synkkaako teillä oikeasti ikäerosta huolimatta. Jos vanhempi nainen huomaa, että näin on, niin ehkä hän jopa alkaa kyseenalaistamaan sitä uskomusta, että nainen ei saa olla nuoremman miehen kanssa. Koska kyllä se tuo käsitys on iskostettu naisten alitajuntaan aika vahvasti. Naisille tuputetaan tätä ajatusta todella paljon, että jos mies on nuorempi, niin silloin pitäisi kokea vain äidillisiä tunteita tätä kohtaan.
Mielestäni hanke kannattaa laittaa jäihin kahdesta syystä. Ensinnäkin nainen on pomosi. Kannattaa tosiaan miettiä samalla työpaikan vaihto. Toinen syy on tuo idealisointi-pettymys-sykli, joka mielestäni kannattaisi laittaa kuntoon ennen seuravaa parisuhdetta. Jos et koe tarvetta terapialle, niin jo se että itse selvität asioita auttaa hahmottamaan mikä on tervettä ja hyvään lopputulokseen johtavaa toimintaa ja mikä ei.
Kertomasi perusteella voisit esim. lähestyä konservatiivinaista seuraavalla kerralla tavatessanne kajauttamalla ilmoille perinteisen maakuntalaulun. Kynä vaikuttaa myös terävältä, joten runollinen ilmaisu voisi toimia. Tiivistä haiku-tyyppiseen muotoon, kaikki yli 17 tavua on jaarittelua. Jos osaat ommella, patalaput voisi sopia ikäneidolle. Muista myös mitä sanotaan päältä kauniista kakuista.
Okei. Eli olette jonkinlaisissa väleissä kuitenkin? Et ole hänelle ihan tuntematon? Otan tämän oletukseksi nyt.
Koska ikäeroa on noin paljon, tilanne ei ole ihan tavallinen. Helposti silloin näkee toisen vain eri sukupolven edustajana. Kannattaisin siis varovaista lähestymistapaa, eli ystävyyttä ensi alkuun. Jos tämä on jo hoidossa ja tiedät tämän ihmisen pitävän sinusta, niin pyydä häntä ulos. Vaikka ihan vaan syömään. Suosittelisin oheen juomista, rikkomaan jäätä - ja sitten kerrot miltä sinusta tuntuu. Tee selväksi, ettet halua mitään kertapanoa, vaan olet oikeasti ihan ihastunut. MUTTA, älä painosta mitenkään. Kerro vain mitä ajattelet ja anna toiselle aikaa sulattaa asia. Tilanne voi tästä mennä mihin vain, mutta ainakin olet yrittänyt. Tämän jälkeen jos tuli pakit, niin ole niin ystävällinen kuin mahdollista. Pahinta, mitä pakkien jälkeen voi tehdä, on vetää kylmää linjaa tai vielä pahempaa, olla vittumainen. Näin hänellä on vielä mahdollisuus ottaa pakit takaisin. Jos pakkien jälkeen teet typerästi, homma on tasan siinä. Ja ilman tätä taka-ajatustakin, miksi pitäisi tehdä ilkeästi ihastukselleen. Ei miksikään, joten jos homma ei etene, jatka eteen päin.
Varaudu, että ikäero voi olla naiselle liikaa. Vaikka olisit muuten hänestä aivan täydellinen, voi ikäero riittää siihen, ettei hän halua mitään romanttista tai seksuaalista kanssasi.
Onnea matkaan!
Mä en nyt tiedä enää mitä pitäisi vanhempien naisten mies mieltymyksistä ajatella. Oon lukenut kymmeniä sivuja keskusteluja missä vanhemmat naiset on kertoneet että ei heille kelpaa kuin huomattavan paljon nuoremmat miehet ja samalla he solvaavat miehiä joita kiinnostavat itseään nuoremmat naiset. Oman ikäiset miehetkin on ihan mahdoton ajatus, niissä ei oo enää mitään kiinnostavaa, puhumattakaan itseään vanhemmista miehistä. Omaishoitajaksi vaan joutuisi. Täällä taas kerrotaan että nuoremmat miehet onkin ihan kakaroita ja ei missään nimessä käy. Lapsenvahdiksi vaan joutuisi.
Ilmeisesti minkään ikäinen mies ei sit ole sopiva kun nainen tulee tiettyyn ikään?
3/5