Sanokaa mulle että tää koliikkihuuto loppuu joskus!!!!
Tulen varmaankohta hulluksi tuota huutoa kuunnellessa!! 2kk vauva ja huutaa aamut ja illat ja joskus yölläkin ja sitten on vielä nuo isommat lapset 3v ja 4v joitten kanssa pitäis myös jaksaa olla. en ois uskonu että meille vielä kolmas koliikkivauva tulee, mutta niin vaan kävi:(( Enempää ei meille lapsia taatusti tule!!!! Ja kaikki olen kokeillut, vyöhyketerapiat, cuplatonit, maidottoman dieetin ym. eikä MISTÄÄN mitään apua! Kai tää helvetti joskus loppuu..... Miten ihmeessä kestän tuota huutoa vielä parikin kuukautta?!
Kommentit (28)
Oma poikani huusi päivät ja osan yöstäkin 1 kk lähtien, koliikki loppui vihdoin 10 kk iässä. Meilläkään ei mitkään maailman konstit auttaneet, paitsi kun vauva oli vähän isompi, niin hän rauhoittui kylvyssä. Usein tein iltaisin niin, että kun olin tarkistanut ettei ole nälkä, vaippa märkä tms. niin laitoin pojan vaan omaan pinnasänkyynsä ja oven kiinni, itse menin joksikin aikaa olohuoneeseen rauhoittumaan. Se on niin turhauttavaa kun toinen pieni vaan itkee ja itkee vaikka mitä temppuja tekisit niin ei auta.
Jaksuja sulle!!
n. 4kk:n iässä, eli olette jo puolivälissä. VOIMIA
T:koliikkivauvan äiti tosin tyttö nyt 5vee
koliikki ei johdu vatsa yms vaivoista, vaan se on vaan vauvan itkuherkkä kausi. Vauvalla ei siis ole kipuja.
Siis elämä jatkuu ja muistelet sitä aikaa vuosien päässä vain parina viikkona!!! Jaksamista koko perheelle!!
muovipussiin, saa hyvän kääreen.)Laita joku kangas väliin ettei polta ihoa. Jumppaa vauvaa jaloista " pumppaa" ilmat pois.. tarjoa rintaa uudestaan ja uudestaan, röyhtäytä joka välissä.
Kyllä se siitä!
Mutta mene ja tiedä....
Meillä isommilla lapsilla loppunut koliikki toisella jo 2,5kk iässä ja toisella 4kk iässä. Toivon todella että tälläkään kertaa ei kestäis yli 4kk..... Olisin halunnut vielä yhden lapsen, mutta en todellakaan enää uskalla tehdä yhtään lasta!! Sille tulis kuitenkin koliikki. On tämä oillut sen verran rankkaa!
Ap
Kuin siis ilmavaivoja?
Meidän lapsen ilmavaivoja helpotti se, kun aika reippaasti silitin vatsaa, painoin ihan reilusti. Vähän aikaa kun oli painaen silittänyt (masua ylhäältä alas) niin alkoi pörinät. Mutta sai siis painaa ihan kunnolla, eikä vaan sipaista.
Toinen oli se, että pidin lapsesta kiinni, istui sylissä kasvot mua vasten ja suht nopsaan tahtiin keinutin vauvaa selälleen-istualleen. Sekin auttoi jonkun ajan kuluttua.
Meillä se loppui vasta sitten, kun lääkärit viimeinkin uskoivat vanhempia siinä, ettei kaikki ole kunnossa ja lapsi pääsi tutkimuksiin, leikkaukseen ja hoitoon.