Lue keskustelun säännöt.
Kävin exän kanssa kahvilla
06.01.2020 |
Erosimme miehen kanssa 5 vuotta sitten, koska miehellä ei ollut kovin suuria tunteita (pidimme yhtä 3 vuotta sitä ennen) ja halusi kokea villin poikamiesnuoruuden. Oli eron aikaan siis 21v. Emme ole olleet yhteydessä tänä aikana, satunnaisesti nähneet ohi mennen ja vaihtaneet kuulumisia. Minä aikanani rakastin miestä todella, hän oli ensi rakkauteni.
Exä otti yhteyttä ennen koulua ja kysyi haluaisinko käydä kahvilla. Lupauduin menemään ja nyt kävimme kahvilla. Se tunteiden tulva. Olin päässyt exästä yli, seurustellutkin tässä välissä, mutta hänen näkemisensä toi kaikki ne tunteet takaisin. Ilmassa oli selvästi kemiaa ja flirttailimme. Lähtiessä mies halasi tiukasti ja sanoi, että soittelee myöhemmin, voidaan sopia uudet kahvittelut kuulemma.
Mitä tämä on? Satutanko nyt itseäni, jos alan tekemisiin exän kanssa? Olin todella rikki erostamme aikoinaan. Mutta olimme nuoria, kun vietimme aikaa yhdessä ja olemme molemmat kasvaneet ihmisinä. Haluaakohan exä vain kaverillisesti kahvitella vai voisiko hänkin haluta jotain muuta? Aargh!! Olen niin sekaisin!!
Kenelläkään kokemuksia samanlaisesta tilanteesta?
Kommentit (32)
Kumpi teki 5v sitten lopullisen päätöksen erosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei muutu tai kasva niin paljon. Jos ei nuorena sinusta pitänyt niin ei ne tunteet myöhemminkään mistään ilmesty
Kun nimenomaan kasvavat, vapaudenkaipuu on nyt tyydytetty. Sitten osaavat katsoa asioita ihan eri lailla.
No vaikka olisi se vapaudenkaipuu tyydytetty niin jos ei aikaisemminkaan ollut suuria tunteita vaan jotain pitämistä niin miten niitä yhtäkkiä sitten muka olisi? Selitäppä se
Tunteet ovat muuttuva asia, niitä herää ja kuolee.
Nojoo mut haloo! Jos mies joskus naisesta tykännyt ja lopusta tullut tulokseen ettei tykkää tarpeeksi ja lähtenyt viettämään omaa kivaa niin sit yhtäkkiäkö ne tunteet sieltä sitten takaraivosta kumpuaisi? Että kuolleet tunteet muka heräisi eloon miehellä ilman mitään? Naisen ymmärrän kun selvästi oli ihan rakastunut
Ala avoimeen suhteeseen tällä kertaa.
Jos haluat avoimen suhteen tai vakipanon, niin kokeile.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teki 5v sitten lopullisen päätöksen erosta?
Tavallaan mies kai. Alkoi etääntymään ja lopulta painostuksen jälkeen myönsi että tunteet ovat kaverilliset. Oli kuukausia ennen sitä puhunut halustaan elää vapaata elämää ja tavata muita naisia ja olin sanonut hänelle että hän on vapaa menemään jos se on se mitä hän haluaa. Halusin että hän on onnellinen ja saa kokea elämässä ne asiat mitä haluaa. Ei mennyt ja sitten lopulta kuukausia myöhemmin alkoi se etääntyminen. Minä olin tietenkin loukkaantunut koska olin tarjonnut miehelle lähteä ja hän oli jäänyt mutta nähtävästi vain vahvistaakseen tuntemuksensa kun minä kuvittelin että oli päättänyt että haluaakin olla kanssani. Ei siinä siis mitään virallista päätöstä ollut. Mies kertoi tunteiden puutteen ja minä annoin mennä, mutta olin tietenkin rikki hyvin pitkää. Varsinkin kun kuulin tuttujen kautta että mies oli alkanut seurustelemaan vain muutama kuukausi eromme jälkeen. Ei se suhde kestänyt kuulemma puolta vuotta kauempaa, mutta se siitä vapaudesta.
Itsekin olen elänyt aika vapaasti nämä vuodet. Matkustellut ja opiskellut. En koe olevani sama ihminen kuin nuorena, mutta en täysin eri ihminenkään, jos se käy järkeen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei muutu tai kasva niin paljon. Jos ei nuorena sinusta pitänyt niin ei ne tunteet myöhemminkään mistään ilmesty
Kun nimenomaan kasvavat, vapaudenkaipuu on nyt tyydytetty. Sitten osaavat katsoa asioita ihan eri lailla.
Ja höpö höpö teidän "vapaudenkaipuunne" kanssa. :DD Nuo kursivoidut lauseet on kuin jostain huonosta harlekiinisarjan tuotannosta. Mutta saahan sitä jokainen uskoa satuihin, jos haluaa. Mutta kyllä se vaan niin on, että jos haluaa olla jonkun kanssa, niin sitten on. Se, että kertoilee juttuja vapaudenkaipuustaan ja sitten palailee muutaman vuoden päästä takaisin lämmittelemään, antaa kyllä aihetta pohtia motiiveja aika tarkkaan. Epäilisin että exä on saanut jostain siipeensä, ja palaa nostattamaan itsetuntoaan ap:n luokse, ja kun ap on tarpeeksi palvonut ja hoivaillut, voi taas lähteä jatkamaan sitä "nuoruuden elämistä".
Pakko kyllä tähän väliin muistuttaa kommentoijia, että mies seurusteli ap:n kanssa ollessaan 13-16 -vuotias. Että ehkäpä tämä huomio toisi suhteellisuudentajua kommentointiin 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaskaat aikaasi ap siihen exään.
Terv. Saman tilanteen kokenut ja saman ukon uudelleen jättämäksi tullut
Vierailija kirjoitti:
Pakko kyllä tähän väliin muistuttaa kommentoijia, että mies seurusteli ap:n kanssa ollessaan 13-16 -vuotias. Että ehkäpä tämä huomio toisi suhteellisuudentajua kommentointiin 😅
Jos ovat eron aikana olleet 21 ja seurustelleet kolme vuotta, niin en kyllä itse saa tuosta minkään laskuopin mukaan että olisivat olleet 13-16 -vuotiaita seurustellessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakko kyllä tähän väliin muistuttaa kommentoijia, että mies seurusteli ap:n kanssa ollessaan 13-16 -vuotias. Että ehkäpä tämä huomio toisi suhteellisuudentajua kommentointiin 😅
Joo eli 18-21 pidettiin yhtä. Nyt 28v. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teki 5v sitten lopullisen päätöksen erosta?
Tavallaan mies kai. Alkoi etääntymään ja lopulta painostuksen jälkeen myönsi että tunteet ovat kaverilliset. Oli kuukausia ennen sitä puhunut halustaan elää vapaata elämää ja tavata muita naisia ja olin sanonut hänelle että hän on vapaa menemään jos se on se mitä hän haluaa. Halusin että hän on onnellinen ja saa kokea elämässä ne asiat mitä haluaa. Ei mennyt ja sitten lopulta kuukausia myöhemmin alkoi se etääntyminen. Minä olin tietenkin loukkaantunut koska olin tarjonnut miehelle lähteä ja hän oli jäänyt mutta nähtävästi vain vahvistaakseen tuntemuksensa kun minä kuvittelin että oli päättänyt että haluaakin olla kanssani. Ei siinä siis mitään virallista päätöstä ollut. Mies kertoi tunteiden puutteen ja minä annoin mennä, mutta olin tietenkin rikki hyvin pitkää. Varsinkin kun kuulin tuttujen kautta että mies oli alkanut seurustelemaan vain muutama kuukausi eromme jälkeen. Ei se suhde kestänyt kuulemma puolta vuotta kauempaa, mutta se siitä vapaudesta.
Itsekin olen elänyt aika vapaasti nämä vuodet. Matkustellut ja opiskellut. En koe olevani sama ihminen kuin nuorena, mutta en täysin eri ihminenkään, jos se käy järkeen. Ap
Itse et ole sama ihminen kuin nuorena, miksi mieskään olisi.
Kyselit jossain kommentissa, että eikö kenelläkään ole hyviä kokemuksia. No minulla on. Vuosia meni välissä vielä enemmän kuin sinulla, kertaakaan ei sinä aikana nähty, yhtäkkiä sitten ex otti yhteyttä. Siitä on nyt kohta neljä vuotta, ja ainakaan vielä tämä "huono harlekiinitarina" ei ole saanut paskaa loppua.
Ei sanonta "absence makes the heart grow fonder" ole tullut tyhjästä.
Tunteita tuskin on nytkään jos ei silloinkaan.