Lue keskustelun säännöt.
Jos istut julkisessa kulkuvälineessä käytäväpaikalla, ja ikkunapaikkalainen
06.01.2020 |
... haluaa jäädä hyvissä ajoin ennen seuraavas pysäkkiä pois. Olet itse jäämässä samalla pysäkillä pois. Sanotko jotain, vai nousetko ja päästätkö tyypun pois? Olikohan epäselvästi kysytty 😆
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan liity asiaan, mut kerran joku pyrki pois ikkunapaikalta tuppisuuna. Mua ärsytti, enkä tehny elettäkään noustakseni. Tyyppi vaan tunki, jolloin tiedustelin osaako hän kenties puhua. Ehkä ilkeää, mutta mun mielestä täytyy keski-ikäisen ihmisen saada suunsa ayki.
Mua ärsyttää tämä myös suuresti, jos ei osata sanoa, että halutaan pois. Joskus annan henkilön vaan kiemurrella, vetää hanskoja käteen ja rykiä penkissään niin kauan kunnes suusta tulee ulos joku sana. Esitän, että olen muka keskittynyt täysin tuijottelemaan ajatuksissani ulos ikkunasta. Kun henkilö viimein jotain sanoo, niin nousen heti hymyillen.
Kerran vastaavassa tapauksessa vanhempi n 60v mies vaan sitten ryntäsi sieltä ikkunapenkiltä päälleni. Sai siinä kohtaa viimein suunsa auki: "perkele". 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on nousta ja päästää tyyppi pois, vaikka vit*****. Sit vaan istun takasin, koska en haluu mennä tungeksimaan ulko-ovelle 5 min ennen pysähdystä. Ärsyttävä piirre kyllä ihmisissä.
Itse noiden aina sopivassa paikassa. Mielummin kun bussi seisoi punaisissa valoissa. Minun tasapainollani ei liikkuvassa bussissa nousta, mutta pystyn kyllä siellä seisomaan.
Onko tämä taas joku juttu missä ei muut saa tehdä eri tavalla kuin itse?
Ja tasapainohäiriöni johtivat terveydellisistä syistä, jotka ei kuulu muille.
Ei ole kokemusta siitä että ikkunapaikalla istuva yrittäisi lähteä niin aikaisin että istuisin enää itse takaisin jos samalla pysäkillä jään pois. Jos joku harvoin ihan puhuu ja sanoo jäävänsä pois seuraavalla niin vastaan siihen kyllä.
Enemmän on hankaluuksia ymmärtää näitä sanattomia viestejä. Kerran yksi tyttö teki lähtöelkeitä hyvin selvästi, oli painanut stop painiketta ja veti käsineitä käsiin ym. niin että kaikesta tuli tunne että haluaa jo nousta joten nousin itse seisomaan käytävälle. Tyttö ei noussut, liikkeet loppuivat siihen ja katseli vain ikkunasta ulos. Istuin sitten takaisin, tuli pysäkki ja ns. sanattomat lähdön ilmaisut alkoivat. Odotin että sanoo jotain ennen kuin nousin uudestaan. Mielestäni oli tökeröä seisottaa mitään sanomatta toista käytävällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on rumaa käytöstä olla huomioimatta selviä nonverbaalisia viestejä kuten hanskojen pukemista ja tavaroiden kokoilua.
Ei ole vaikea sanoa "anteeksi" kun haluaa pois.
Miksi pitäisi pyytää anteeksi? Ja eri syistä se voi olla vaikeaa.
Hei. Voit itse valita, mitä sanot.
Kuuromykätkin selviävät tästä tilanteesta, samoin ummikko turistit.
Ylitä itsesi ja kokeile puhumista.
Alkuperäiseen kysymykseen, yleensä vastaan, että minäkin olen jäämässä pois. Tilanteen mukaan joko nousen melko pian, varsinkin jos toinen on vanhus tai muuten liikkuu huonosti tai siinä vaiheessa, kun molemmat ehdimme pois bussista, mutta emme joudu seisoskelemaan minuuttikaupalla.
Rykijöiltä ja hanskojen pukijoilta välillä kysyn, että olitko ajatellut jäädä tässä pois. Jonkinlainen äännähdys yleensä irtoaa. Jotenkin surullista, että niin pieni ja arkipäiväinen kommunikaatio on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan liity asiaan, mut kerran joku pyrki pois ikkunapaikalta tuppisuuna. Mua ärsytti, enkä tehny elettäkään noustakseni. Tyyppi vaan tunki, jolloin tiedustelin osaako hän kenties puhua. Ehkä ilkeää, mutta mun mielestä täytyy keski-ikäisen ihmisen saada suunsa ayki.
Mua ärsyttää tämä myös suuresti, jos ei osata sanoa, että halutaan pois. Joskus annan henkilön vaan kiemurrella, vetää hanskoja käteen ja rykiä penkissään niin kauan kunnes suusta tulee ulos joku sana. Esitän, että olen muka keskittynyt täysin tuijottelemaan ajatuksissani ulos ikkunasta. Kun henkilö viimein jotain sanoo, niin nousen heti hymyillen.
Miten tämä eroaa käytöksen tasolta siitä.tuppisuusta? Samaa huonoa käytöstä. Eri asia, jos ei huomaa toisen vinkkejä. Tahallinen sanaton "koulutus" on yhtä typerää kuin sanaton poisjääntiviestityskin.
Jos joku pyytää pois päästä annan sen ,vaikka jäisin itsekin pois. Voi olla että henkilöllä vie pitkään päästä penkistä ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on rumaa käytöstä olla huomioimatta selviä nonverbaalisia viestejä kuten hanskojen pukemista ja tavaroiden kokoilua.
Ei ole vaikea sanoa "anteeksi" kun haluaa pois.
Miksi pitäisi pyytää anteeksi? Ja eri syistä se voi olla vaikeaa.
No sanoo mitä vaan, vaikka "poropaisti". "Anteeksi" tässä ei ole anteeksipyyntö vaan "excuse me" -tyyppinen pyyntö väistää. Ja se on lyhyempi kuin "jäisin pois", jos puhuminen on muuten vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan liity asiaan, mut kerran joku pyrki pois ikkunapaikalta tuppisuuna. Mua ärsytti, enkä tehny elettäkään noustakseni. Tyyppi vaan tunki, jolloin tiedustelin osaako hän kenties puhua. Ehkä ilkeää, mutta mun mielestä täytyy keski-ikäisen ihmisen saada suunsa ayki.
Yleensä tolkun ihminen väistää kun toinen nousee lähteäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan liity asiaan, mut kerran joku pyrki pois ikkunapaikalta tuppisuuna. Mua ärsytti, enkä tehny elettäkään noustakseni. Tyyppi vaan tunki, jolloin tiedustelin osaako hän kenties puhua. Ehkä ilkeää, mutta mun mielestä täytyy keski-ikäisen ihmisen saada suunsa ayki.
Jos ei hienovarainen rykäisy toimi niin sitten tallon sun varpaas ja tungen sun ohi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneessa tämä on erityisen ärsyttävää.Tykkään istua käytäväpaikalla, ja aina käy niin, että heti laskeutumisen jälkeen ne ikkunapaikkalaiset haluavat alkaa tunkea siihen käytävälle seisoskelemaan. Silloin nousen ja päästän ne ohi, ja istun itse takaisin.
Junassa päästäisin, mutta lentokoneessa en. Kaikki jää samalla pysäkillä pois, joten ne ikkunapaikkalaiset odottaa vuoroaan. Itse otan aina käytäväpaikan, enkä koskaan nouse käytävälle norkoilemaan, koska se ei yhtään nopeuta koneen tyhjentymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan liity asiaan, mut kerran joku pyrki pois ikkunapaikalta tuppisuuna. Mua ärsytti, enkä tehny elettäkään noustakseni. Tyyppi vaan tunki, jolloin tiedustelin osaako hän kenties puhua. Ehkä ilkeää, mutta mun mielestä täytyy keski-ikäisen ihmisen saada suunsa ayki.
Jos ei hienovarainen rykäisy toimi niin sitten tallon sun varpaas ja tungen sun ohi .
Mielenkiintoinen tämä ihmistyyppi, joka ei saa suustaan yhtä tai kahta sanaa, mutta väkivalta heiltä kyllä luontuu - ainakin väkivaltafantasiat. Jos oikeasti on NIIN paha puhua vieressä istuvalle, että mieluummin kohdistaa häneen väkivaltaa kuin avaa suunsa, on ihan oikeasti terapian tarpeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siirry kiivetköön selkänojansa yli.
Nousen itsekin pois siinä samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on käynyt kerran niin, että bussi jossa istuin, oli vartin myöhässä aikataulusta ja minulla oli kiire seuraavaan bussiin (jouduin menemään kahdella bussilla). Kerroin asiasta vieressäni istuvalla miehelle, mutta hän ei suostunut päästämään minua vierestään pois, koska ei maailmassa kuulemma voi olla niin kiire. Mies oikein hidasteli ja päästi kaikki muut bussista pois ennen meitä. Hänen takiaan sitten myöhästyin toisesta bussista, enkä ehtinyt ajoissa töihin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt kerran niin, että bussi jossa istuin, oli vartin myöhässä aikataulusta ja minulla oli kiire seuraavaan bussiin (jouduin menemään kahdella bussilla). Kerroin asiasta vieressäni istuvalla miehelle, mutta hän ei suostunut päästämään minua vierestään pois, koska ei maailmassa kuulemma voi olla niin kiire. Mies oikein hidasteli ja päästi kaikki muut bussista pois ennen meitä. Hänen takiaan sitten myöhästyin toisesta bussista, enkä ehtinyt ajoissa töihin.
Vinkki vastaisuuden varalle: ite vastaavassa tilanteessa noussu jo yhtä (eli käytännössä kahta) pysäkkiä aikasemmin. Ei oo kellään ollu mitään sanomista vaikken oo jääny sillä aikaisemmalla pysäkillä.
Nousen ylös ja päästän toisen pois. En jaksa hermostua junassa matkustamisesta. Jos vierustoveri ei puhu mitään, huomaan kyllä, kun hän alkaa pakkailemaan tavaroitaan ja nousee ylös. Voin jopa itse kysyä, että haluaako hän pois. Mielestäni sekin on aika ikävää käytöstä, jos on kuin ei huomaisi tai alkaa "kouluttamaan" tuntematonta ihmisistä. Minulla ei ole ikinä mitään ongelmia matkustamisessa missään kulkuvälineessä, koska en jaksa hermostua muiden ihmisten takia.
Harvemmin minä tai vierellä istuva ollaan jouduttu käyttämään verbaalista kommunikointia. Jos vähänkin osaa ruumiinkieltä lukea niin kyllä tietää milloin toinen on lähdössä.
Joskus minä tai vierellä istuva ollaan niin maailmoissamme, että on käytettävä sanoja. Jotkut ihmiset ilmoittavat jo edellisellä pysäkillä, että seuraava on heidän, vaikka matkaa olisi kuinka.
Jos vieressä istuva on jäämässä samalla pysäkillä kuin minä, annan hänen mennä ja istun tarvittaessa takaisin, jos pysäkille on vielä selvästi matkaa. Kotiinpäin mennessä jos ikkunapaikkalainen haluaa lähteä yhden pysäkin ennen omaani, joskus jään itsekin sillä. Vähän kävelyä.
Joskus just noiden puhetta pelkäävien takia ite annan kehonkielen ymmärtää jo vähän aikasemmin, että oon jäämässä. Just sen takia, että ihmiset ymmärtää ettei kehonkieli ole universaalia.
Tämä keskustelu on mahdollinen vain Suomessa. Minäpä teen niin, että jos ikkunapaikkalainen haluaa pois, minä nousen ja jään itsekin hänen pysäkillään. Hänen ei tarvitse sitten pohtia, kuinka paljon onkaan vaivannut toista matkustajaa. Teeskentelen vähän aikaa käveleväni jonnekin ja sitten palaan odottamaan seuraavaa bussia. Kaikki tänä sanaa vaihtamatta.
Miksi pitäisi pyytää anteeksi? Ja eri syistä se voi olla vaikeaa.