Miksi kunnat ovat köyhiä, vaikka Suomi on varakkaampi kuin koskaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko miten yhteiskunta on varakkaampi kuin koskaan ennen? Minulla on tullut käsitys että niin eu-tason velka, valtiovelka, kuntien velka kuin yksityisten henkilöiden velkakin on huipussa? Sosiaalipalveluiden kustannukset nousevat kun väki elää vanhemmaksi ja veronmaksajia on vähemmän. Yhteiskunnan palveluilta vaaditaan enemmän, mutta palveluden tuottamisen tehostamiseen ei saa ryhtyä.

Helsinki on upporikas kunta. Muilla on melko pitkälti pelkkää alijäämää.

 

Pörssiyhtiöiden kotipaikkana oleminen avittaa aika paljon Helsinkiä. Tuonne maksetaan noiden yhtiöiden tuloista tulevat verot.

Ei selitä kuin alle kymmenesosan verokertymästä. Helsinki vain on tajuttoman tuottava kaupunki. Ei tuottavuus enää nykyään tapahdu missään myllyissä ja fyysisen tavaran tehtaissa vaan erilaisissa palveluissa. Mm. erittäin hyvä veronmaksaja Supercell on Ruoholahdessa.

 

Helsingissä on 1/3 valtion työntekijöistä. Tuo myös on aika suuri tulonsiirto kyseiselle kaupungille.

Se ei ole tulonsiirto.

Suomessa asuvat ihmiset maksavat veroja, joilla työllistetään 24 000 henkilöä Helsingissä. Samat työt pystyttäisiin tekemään myös muissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä kunta? Helsingin budjettiylijäämä on tajuttomat 337 miljoonaa euroa. Kelpaa rakennella Oodeja tai hankkia kouluihin älylaitteita.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006323034.html

Köyhissä kunnissa on huonot veronmaksajat.

 

tosta kun jakaisi miljoonan 300 köyhimmälle kunnalle, niin aika monen kunnan talous piristyisi aika kovaa. jäisi vielä helsingillekin rahaa rakennella oodeja

Helsinkiin muuttavat usein muualla opiskelleet ihmiset töiden perässä, jolloin muille kaupungeille jää opiskeluun liittyvät kustannukset mutta veroeurot tulevat kyseiselle kaupungille. En sano että tämä olisi väärin, mutta tämä selittää omalta osaltaan tilannetta.

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

Eli kukaan ei osannut vastata, miten Suomi on varakkaampi kuin koskaan? 

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

Ne menevät turhuuksiin tai väärien ihmisten taskuun. Johtajille maksetaan järjettömiä palkkoja tyhjästä lätisemisestä ja laki vaatii jos jonkinlaisia omavalvontoja, tarkkailu- ja laatujärjestelmiä ja sitten keksitään uusia opetussuunnitelmia ja potilastietojärjestelmiä ja aktiivimalleja, joihin menee järkyttävästi aikaa ja resursseja täysin tarpeettomien asioiden pyörittämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

Eliniän kasvu on tietenkin yksi suurimmista kustannusten aiheuttajista ja veronmaksajien määrän väheneminen on toinen ongelma.

Lisäksi nykyisin on kaikkeen tullut niin paljon ylimääräistä byrokratiaa, että vähät rahat menevät pitkälti tuon pyörittämiseen, eikäitse palveluiden tuottamiseen. 

Yksi vaiettu syy on, että kuntien erilaiset tietojärjestelmät ja niiden tuki syö paljon rahaa. Ja aika usein nämä järjestelmät eivät sitten toimikaan kuten pitäisi. Ja sitä kautta niiden ylläpito on paljon kalliimpaa kuin on budjetoitu.

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä kunta? Helsingin budjettiylijäämä on tajuttomat 337 miljoonaa euroa. Kelpaa rakennella Oodeja tai hankkia kouluihin älylaitteita.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006323034.html

Köyhissä kunnissa on huonot veronmaksajat.

 

Ja silti vanhuksia hoidetaan huonosti. Se on se arvopohja suleima, Anni ja Jan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko miten yhteiskunta on varakkaampi kuin koskaan ennen? Minulla on tullut käsitys että niin eu-tason velka, valtiovelka, kuntien velka kuin yksityisten henkilöiden velkakin on huipussa? Sosiaalipalveluiden kustannukset nousevat kun väki elää vanhemmaksi ja veronmaksajia on vähemmän. Yhteiskunnan palveluilta vaaditaan enemmän, mutta palveluden tuottamisen tehostamiseen ei saa ryhtyä.

Helsinki on upporikas kunta. Muilla on melko pitkälti pelkkää alijäämää.

 

Pörssiyhtiöiden kotipaikkana oleminen avittaa aika paljon Helsinkiä. Tuonne maksetaan noiden yhtiöiden tuloista tulevat verot.

Ei selitä kuin alle kymmenesosan verokertymästä. Helsinki vain on tajuttoman tuottava kaupunki. Ei tuottavuus enää nykyään tapahdu missään myllyissä ja fyysisen tavaran tehtaissa vaan erilaisissa palveluissa. Mm. erittäin hyvä veronmaksaja Supercell on Ruoholahdessa.

 

Helsingissä on 1/3 valtion työntekijöistä. Tuo myös on aika suuri tulonsiirto kyseiselle kaupungille.

Se ei ole tulonsiirto.

Suomessa asuvat ihmiset maksavat veroja, joilla työllistetään 24 000 henkilöä Helsingissä. Samat työt pystyttäisiin tekemään myös muissa kaupungeissa.

Nuo 24 000 valtion työpaikkaa ovat myös Helsingin kaupungin näkökulmasta sellaisia, jotka tuovat uutta rahaa kaupunkiin ja tätä kautta myös muita työpaikkoja (esim. palveluihin). Vähän niinkuin vientiteollisuudesta saatavat rahat, jos unohdetaan että  veronmaksajat maksavat tuon lystin :)

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

Tuo ei johdu mistään salaliitosta vaan yhteiskunnan muutoksesta. Ikärakenne ja väestön sijoittuminen on ihan erilainen kuin ennen. Esimerkiksi 70-80-luvulla iso osa niistä, joiden olisi pitänyt olla eläkkeellä, oli kuollut sodassa ja suuret ikäluokat olivat työelämässä.

Aikoinaan (20v sitten) olin laatimassa asiantuntijalausuntos (ja lyhyesti esittelemässä myös) miksi kunnan EI kannattaisi myydä sähköverkkoaan Vattenfallile. Silloisilla pienillä siirtohinnoilla oli varsin houkutteleva vaihtoehto saada isohko kertapotti, sen sijaan että olisi pitänyt investoida verkon modernisointiin huomattavasti isompi summa. Lausunto EI puoltanut myyntiä, perusteina "sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, siirtohinnoissa merkittäviä korotuksia odotettavissa ja kassavirta suuntautuisi kunnasta ulos..."

Muutama vuosi sitten oli break-even ja nyt kunnanjepet itkee kun rahaa lähtee isolla avoimella shekillä Elenian (osti VF:n verkot) suuntaan eikä loppua näy. Oli sitten niin helvetin vaikeaa ymmärtää että näin tulee käymään, joskaan ei nyt näin rajua nousua ollut odotettavissa - 12 vuotta sitten sähkön myynti+siirto oli alle 6 c kWh, nyt pelkkä siirto 12 c.

Siirrosta tosin valtaosan selittää ns viherverojen radikaali nousu ja osittain myös säänkestävän verkon rakentaminen, mutta liikaa lähtee kuntalaisten rahaa ulos. Sen sijaan että jäisi kunnan kassaan keventämään...

Joskus tulee kyllä parin tyypin kohdalla ajateltua "saatanan tunarit", kun tietää näiden olleen myynnin kannalla. Ja vielä teknillis-taloudellista osaamista, mutta ilmeisesti jo kunnallispolitiikkaan osallistuminen vie fiksujen tyyppien älyllistä kapasiteettia alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Eli kukaan ei osannut vastata, miten Suomi on varakkaampi kuin koskaan? 

Ei ole.

Kuntien tuottamat palvelut ovat nyt ihan toisenlaiset kuin aiemmin. Luin joku vuosi sitten Outokummun kaupungin sosiaalitoimen kehityksestä. Vuonna 1960 kunnassa asui n.12.000 henkeä ja yksi ainoa alalle palkattu henkilö, yhtään päiväkotia ei ollut.

Vuonna 2010 siellä asui enää n.8.500 asukasta ja kymmeniä työntekijöitä tuolla sektorilla, suurin osa päiväkodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

En uskalla kirjoittaa mihin meillä menee miljarditolkulla rahaa koska siitä ei saa puhua.

Muuttotappiopaikkakunnissa ne ongelmat ovat ja näitä kuntia on paljon. Jäljelle ovat jääneet eläkeläiset ja muut, jotka eivät enää tuota vaan ovat yhteiskunnan elätettäviä tässä vaiheessa elämäänsä. Eihän näihin kuntiin voi edes löytyä hyviä päättäjiä eikä työntekijöitä, eli huonon kierre vaan vahvistuu. Ei tuloja, ei fiksua väkeä, ei tulevaisuutta. Noin niin kuin raaemman puoleisesti todettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

En uskalla kirjoittaa mihin meillä menee miljarditolkulla rahaa koska siitä ei saa puhua.

Naurettavaa! Minun kotikunnassani ei ole yhtäkään muualta tullutta ja kunta on rutiköyhä. Köyhiä ja sairaita riittää ihan omasta takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä kunta? Helsingin budjettiylijäämä on tajuttomat 337 miljoonaa euroa. Kelpaa rakennella Oodeja tai hankkia kouluihin älylaitteita.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006323034.html

Köyhissä kunnissa on huonot veronmaksajat.

 

tosta kun jakaisi miljoonan 300 köyhimmälle kunnalle, niin aika monen kunnan talous piristyisi aika kovaa. jäisi vielä helsingillekin rahaa rakennella oodeja

Köyhät kunnat ovat köyhiä, koska ne koostuvat lähinnä eläkeläisistä, joista on ainoastaan valtava määrä terveydenhoitokuluja, mutta ei juurikaan verotuloja. Lisäksi köyhät kunnat ovat aikanaan rakentaneet idioottimaisia kunnantaloja ja kouluja, jotka ovat nykyisin läpimätiä ja homeisia, joten niiden korjauskulut vievät valvat määrät rahaa. Ei sillä, että edes kannattaisi korjata, mutta korjauttavathan ne typerät kunnat, koska eivät ymmärrä muutakaan. Vaikka näihin pumppaisi koko Helsingin elinvoiman, talous ei pisristyisi lainkaan, mutta tulisipahan Helsinki tuhottua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, minullekin on ikuinen arvoitus, miten ennen oli varaa kaikenlaiseen, mihin nyt ei muka ole. Kadut ja tiet pidettiin kunnossa ja puhtaina, työt tehtiin ajallaan, sodanjälkeiset lapsilaumat koulutettiin, sairaat hoidettiin, kirjastoja rakennettiin ym. ym. Mihin ne rahat nyt menevät, mihin ne jemmataan?

Ne menevät turhuuksiin tai väärien ihmisten taskuun. Johtajille maksetaan järjettömiä palkkoja tyhjästä lätisemisestä ja laki vaatii jos jonkinlaisia omavalvontoja, tarkkailu- ja laatujärjestelmiä ja sitten keksitään uusia opetussuunnitelmia ja potilastietojärjestelmiä ja aktiivimalleja, joihin menee järkyttävästi aikaa ja resursseja täysin tarpeettomien asioiden pyörittämiseen. 

Ennen kaikki kynnelle kykenevät ihmiset kävivät töissä ja elettiin paljon vaatimattomammin. Naiset hoitivat kotona lapsiaan ja ei ajettu kouluun taksilla. Nyt ei ole enää täystyöllisyyttä ja kuntien vastuulle lykätään yhä enemmän vastuita. Hyviä asioitahan ne ovat, mutta ei riitä enää samalla tavalla rahaa esim. teiden kunnostukseen, ennen ei ollut näin valtavasti liikennettäkään, tietyöt tehtiin pitkälle käsipelissä ja traktoreilla. Eläkeläisten elinikä on pidentynyt ja heitä hoidetaan paremmin ja kauemmin.

Meillä siis ei olla rikkaampia, mutta suurimmalla osalla ihmisiä on varaa sellaisiin asioihin, joita ennen olivat vain rikkaiden saatavilla. Kuten sisävessa,  oma huone lapsille, koulua saa käydä niin kauan kuin haluaa. Julkiset kulut kasvavat koko ajan ja kuntien velkaantuminen ja kuntaverot nousevat tänäkin vuonna lähes kaikissa kunnissa.

Pienelle kunnalle voi olla iso isku esimerkiksi uuden päiväkodin rakentaminen, kun kaikilla lapsilla pitää olla subjektiivinen päivähoito-oikeus, vaikka molemmat vanhemmat olisivat kotona. Sekin maksaa aika lailla. Nyt jo on kunnilla YT:t menossa jopa hoivahenkilöställe, koska jostain pitää rahaa säästää.

Olemme Ruotsin tiellä, siellä on jo konkurssissa olevia kuntia sellaisiakin, joissa huollettavia on enemmän kuin työssäkäyviä. Ja osa työpaikoista ei ole vähääkään tuottava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko miten yhteiskunta on varakkaampi kuin koskaan ennen? Minulla on tullut käsitys että niin eu-tason velka, valtiovelka, kuntien velka kuin yksityisten henkilöiden velkakin on huipussa? Sosiaalipalveluiden kustannukset nousevat kun väki elää vanhemmaksi ja veronmaksajia on vähemmän. Yhteiskunnan palveluilta vaaditaan enemmän, mutta palveluden tuottamisen tehostamiseen ei saa ryhtyä.

Helsinki on upporikas kunta. Muilla on melko pitkälti pelkkää alijäämää.

 

Pörssiyhtiöiden kotipaikkana oleminen avittaa aika paljon Helsinkiä. Tuonne maksetaan noiden yhtiöiden tuloista tulevat verot.

Ei selitä kuin alle kymmenesosan verokertymästä. Helsinki vain on tajuttoman tuottava kaupunki. Ei tuottavuus enää nykyään tapahdu missään myllyissä ja fyysisen tavaran tehtaissa vaan erilaisissa palveluissa. Mm. erittäin hyvä veronmaksaja Supercell on Ruoholahdessa.

 

Helsingissä asuu valtava määrä työikäistä väestöä joiden vanhemmat ovat eläkkeellä ja asuvat muualla Suomessa. Siellä muualla Suomessa on maksettu näiden nyt työikäisten ensimmäiset 20 vuotta heidän ylöspito. Tässä tilanteessa Helsingin verotulojen ylijäämän pitäisi olla huomattavasti nykyistä suurempi. Ei kuitenkaan ole verotulojen mennessä kaikkeen turhuuteen.

25 vuotta eteenpäin ja Helsinki on konkurssissa nykyisellä kehityksellä. Eläkeläisten määrä paisuu, sosiaaliturvan varassa eläviä ulkomaalaisten määrä paisuu ja samaan aikaan nykyinen syntyvyyden romahdus näkyy työikäisten suomalaisten puuttumisena.