Ihmisen kuolemasta on hemmetisti vaivaa läheisille.
Lähisukulainen kuoli hiljattain ja on siinä kyllä älytön homma selvitellä ja hoitaa kaikkia asioita ja osa työstä on aivan järjetöntä.
Kuten esimerkiksi se että pitää hankkia virkatodistus jokaisen paikkakunnan seurakunnasta erikseen, missä kyseinen henkilö on saunut ja kun tämäkin henkilö on asunut yli kymmnenessä paikassa niin siitä on melkoinen vaiva ja siinä menee pitkä aika.
Aivan hullua että osa väestökirjanpidosta on seurakunnilla hajallaan kuin jokisen eväät. Jos henkilö ei olisi koskaan kuulunut kirkoon niin tiedon saisi maistraatista yhdellä kyselyllä.
Sitten vielä kaikki pankki-, vakuutus- ja muut asiat. Yritykset eivät noin vain kerro edes sitä että onko joku heidän asiakkaansa. Sinun pitää ensin todistaa että kuulut perikuntaan ja sen jälkeen vasta pääset hoitamaan vainajan asioita ja lopettamaan hänen ostamansa palvelut yms.
Tässä todellakin olisi kehittämisen varaa.
Kommentit (80)
Suomalainen byrokratia kyllä kukoistaa siinä vaiheessa kun pitää ihminen saada haudattua ja laitettua kaikille palveluille piste. Ongelma onkin monesti ahneet yritykset jotka eivät millään halua uskoa että kuollut ei tarvitse kanavapakettia tai sanomalehteä.
Lisäksi kaikenlaisten todistusten ja lappusten hankkiminen on todella hankalaksi tehty sekä aikaa vieväksi. Minäkin olen vuorotyössä ja muutenkin liikkuvassa toimessa niin voi olla hankalaa kun vanhemmista aika jättää.
Onhan toi ihan arsesta jos ei saa perintöä. Toisaalta jos ei saa, niin mitä väliä sillä on, miten paperisotkujen kanssa käykään?
Vanhempani eivät kuuluneet kirkkoon sen jälkeen kun täysi-ikäistyivät, eikä heitä siunata kirkossa tai haudata kirkon hautausmaalle, joten eipä tarvitse paljoa olla seurakunnan kanssa tekemisissä.
Mutta selvitettäviä asioita on kyllä aivan riittävästi, ja omaisuutta mitä en tarvitse. Ja kun asun melkein 600 km päässä vanhemmistani, niin tämä asioiden hoitaminen tahtoo olla VÄHÄN haastavaa...
Lisäksi talo on purkukuntoinen, homeessa, ja vuokratontilla. Jätänkö siihen tontin omistajan riesaksi kun ei ole tonttia suostunut vanhemmilleni koskaan myymään, vai mitähän tuolle tekisi. Minullehan tuosta talosta tulisi vain purkukustannuksia aivan turhaan, kun tonttia en voi edes periä vaan päinvastoin, siitä on maksettu vuokraa. Jääkööt purkukustannukset siis tontin omistajalle. Vai mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Mulla kuoli mies ulkomailla (EU:n ulkopuolella), mieti mikä homma oli ensinnäkin saada kroppa kotiin... Siihen meni jo reilu kuukausi, sen jälkeen piti tehdä vielä ruumiinavaus ja sen jälkeen vasta pystyi alkaa järkkäämään jäähyväisiä. Kaiken tämän päälle vielä kotimainen byrokratia, koordinointi lääkärin ja poliisin kanssa, ym...
Voin kertoa että olin pelkästään helpottunut kun muistotilaisuus oli ohi. Sitten oli vihdoinkin aikaa surra. Ja hengittää.
Mulla on kiduttajapsykoäiti ja olen jo ihan kauhuissani jo valmiiksi. Lapsuuden rääkistä mulla mielenterveyshäiriöt ja kitkun katkun jaksan aina töihin.
En tiedä miten tulen selviämään...
Mutta jos se olisi helpompaa, niin me voisimme tuosta vain "tappaa" kenet tahansa ja tyhjentää tilinsä. Byrokratialla on tarkoitus suojella eläviä.
Harmi että omaisen kuollessa voi olla on noin paljon virallisia asioita hoidettavana. Kuolinsiivous, siis kirjaimellinen sellainen, on kyllä hyvä keksintö, niin ei sitten jää omaisille vielä sitäkin hommaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
En ymmärrä, että mitä ihmeen vaivaa. Annoin hautaustoimiston tehtäväksi selvittää koko byrokratian.
En ompele itse vaatteitani, en korjaa itse autoani - miksi ihmeessä en ostaisi muitakin palveluja?
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Vanhoissa juopoissa, kuten äidissäni, on/oli se hyvä puoli että perintö koostuu lähinnä velasta ja tyhjistä viinapulloista joten mitään ei myöskään menetä jos pesee kätensä koko touhusta. Asui vuokralla joten asunto oli vuokranantajan ongelma ja muhun otettiin kyllä yhteyttä koska "lähin omainen", mutta ilmoitin ettei kiinnosta ei oo mun ongelma. Pesin käteni sen ihmisen elämästä jo 20v sitten joten oli ihan jonkun muun homma. Kaipa joku sen hautaan järjesti ja selvitteli sinne sun tänne et kuollut on. En tiedä eikä kieltämättä edes kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Omaisetko se oikeasti maksaa? Jos ihminen ova varaton, olen kuvitellut että myös kuoleman jälkeen voi asioida sosiaalitoime kukkarolla??
Niin on. Ettäs kehtaavatkin kuolla perkele!
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että mitä ihmeen vaivaa. Annoin hautaustoimiston tehtäväksi selvittää koko byrokratian.
En ompele itse vaatteitani, en korjaa itse autoani - miksi ihmeessä en ostaisi muitakin palveluja?
Miksi kukaan haluaisi maksaa sellaisen ihmisen asioiden hoidosta, joka on rääkännyt sinua?
Harva suunnittelee kuoleman jälkeistä aikaa, kun elämänkin hallinta voi olla kateissa.
...Nii just! Lakatkaa nyt itsekkäät ihmiset kuolemasta!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kiduttajapsykoäiti ja olen jo ihan kauhuissani jo valmiiksi. Lapsuuden rääkistä mulla mielenterveyshäiriöt ja kitkun katkun jaksan aina töihin.
En tiedä miten tulen selviämään...
Jos äitisi on köyhä, ilmoita, että luovut perinnöstä. Kukaan ei voi silloin pakottaa sinua tekemään mitään. Jos taas saat perintöä, ulkoista kaikki muille. Pankista voi palkata henkilön hoitamaan kaikki perunkirjoitukseen liittyvät asiat. Muuttofirma ja siivousfirma, kiinteistövälittäjä jne. hoitavat kaiken muun, jos hinnasta sovitaan.
Muista myös, että hautajaisia ei ole mikään pakko järjestää. Jos joku muu järjestää, anna järjestää. Sinun ei todellakaan tarvitse osallistua. Tee tämä päätös jo etukäteen, niin pystyt pitämään siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Vanhoissa juopoissa, kuten äidissäni, on/oli se hyvä puoli että perintö koostuu lähinnä velasta ja tyhjistä viinapulloista joten mitään ei myöskään menetä jos pesee kätensä koko touhusta. Asui vuokralla joten asunto oli vuokranantajan ongelma ja muhun otettiin kyllä yhteyttä koska "lähin omainen", mutta ilmoitin ettei kiinnosta ei oo mun ongelma. Pesin käteni sen ihmisen elämästä jo 20v sitten joten oli ihan jonkun muun homma. Kaipa joku sen hautaan järjesti ja selvitteli sinne sun tänne et kuollut on. En tiedä eikä kieltämättä edes kiinnosta.
Mun isa kun kuolee niin teen samat. Olen tietaakseni ainut lapsi, en ole nahnyt koko juoppoa kuin viimeksi 12-vuotiaana. En todellakaan mene Suomeen jotain tuntemattoman deekun hautajaisia jarkkaamaan ja sontaista vuokrakamppaa siivoamaan.
N44
Minulta koitettiin alkaa periin vanhempani velkoja vaikka en ollut eläessäni ollut missään tekemisissä ja hänen sairaala ym. laskujaan lähetettiin minulle. Elatusmaksujakaan ei ollut ikinä maksanut. Kyllä sossu hautaan järjestää ihmisen joka on katkaissut iät ja ajat sitten välit sukulaisiinsa. Eli ulkomailla välillä kunnes tuli vanhuuden päiviksi tänne ja koitti saada itsensä hoitajia sukulaisistaan mutta ei onninistunut. Muistuin vain silloin hänen mieleen kun hän alkoi käydä avuttomaksi ja sairaaksi. Piti vain joku paperi allekirjoittaa ja se oli siinä.
Puhelinliittymää ei meinaa millään saada katkaistua, vaan liittymän omistajaa vaaditaan soittamaan itse ja pitää suunilleen karjaista että no minäpäs käyn kaivamassa hänet hautuumaalta! jotta viesti menee perille.
Ja sitten on sometilit. Facebookia, Instaa, SnpaChattia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kiduttajapsykoäiti ja olen jo ihan kauhuissani jo valmiiksi. Lapsuuden rääkistä mulla mielenterveyshäiriöt ja kitkun katkun jaksan aina töihin.
En tiedä miten tulen selviämään...
Jos äitisi on köyhä, ilmoita, että luovut perinnöstä. Kukaan ei voi silloin pakottaa sinua tekemään mitään. Jos taas saat perintöä, ulkoista kaikki muille. Pankista voi palkata henkilön hoitamaan kaikki perunkirjoitukseen liittyvät asiat. Muuttofirma ja siivousfirma, kiinteistövälittäjä jne. hoitavat kaiken muun, jos hinnasta sovitaan.
Muista myös, että hautajaisia ei ole mikään pakko järjestää. Jos joku muu järjestää, anna järjestää. Sinun ei todellakaan tarvitse osallistua. Tee tämä päätös jo etukäteen, niin pystyt pitämään siitä kiinni.
Asuu pitkäaikaisen AVOmiehensä miehen talossa. Mies ei osaa mitään asioita hoitaa ja on elänyt tuon psykon tossun alla.
Mulla on kaksi lasta ja oikeusaputoimistossa lakimies valaisi, että vaikka kieltäytyisin kaikesta, joudun silti hoitamaan, kun on nuo lapset.
Tällä hirviöllä on todettu keväällä -18 munasarjasyöpä. En tiedä nykytilanteesta.
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.