Melankoliaan taipuvainen mies, hot or not?

Not

Not hot.

Not. Tai nuorena se olisi varmaan ollut neutraali ominaisuus, ei hot eikä not. Mutta näin keski-ikäisen näkökulmasta, elämä on kyllä ollut helpompaa ei-melankolisen miehen kanssa.

Fiktiivisinä hahmoinahan nämä ovat useinkin hotteja kirjoissa, leffoissa ja sarjoissa, tosielämässä niin kaukana hotista ja charmikkaasta kuin vain olla ja voi.

Neutraali. Olen itsekin melankolinen, joten ei vierasta.

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Masentuneista jommankumman pitäisi virkistyä sen verran, että asiat saadaan hoidettua. Muuten ei haittaisi toisen masennus.

Olen itsekin masentunut välillä.

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Olen kai sitten melkoinen outolintu, kun olen ollut luokan pelle ja olen myös melankolinen luonteeltani :D Tosin usein kai hauskat ihmiset ovat pinnan alla vähän surullisia...

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Masennukseen liittyy negatiivinen kuva asioista ja huono itsetunto. Masentuneen kanssa on joskus aika raskasta juuri tuon takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Olen kai sitten melkoinen outolintu, kun olen ollut luokan pelle ja olen myös melankolinen luonteeltani :D Tosin usein kai hauskat ihmiset ovat pinnan alla vähän surullisia...

Tiedän tuon. Mustan huumorin taakse kätkeytyminen on keino koittaa löytää valoa elämään. Lähes kaikelle nauraminen ja asioiden löyminen lekkeriksi. Mitä kipeämpi asia, sen viiltävämpää huumoria siitä pitää heittää.

Se ei ole oikeaa läsnäoloa ja herkkyyttä olla hetkessä.

Olen itse kyyninen ja ajoittain masentunut, melankoliaan taipuva mies olisi hot. Hän ehkä oman kokemuksensa perusteella ymmärtäisi minun satunnaista surumielisyyttäni ja osaisi antaa minulle tilaa sen kanssa. Hyvää tarjoittavat neuvot "pirteämmiltä" ihmisiltä tuntuvat usein enemmänkin painostavilta kuin auttavilta, ja huomaan, että energiani joskus "vetää" heitä alaspäin, jolloin koen painetta esittää pirteämpää kuin olen. Sellainen on äärimmäisen raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Masennukseen liittyy negatiivinen kuva asioista ja huono itsetunto. Masentuneen kanssa on joskus aika raskasta juuri tuon takia.

Masentuneilla on realistisempi maailmankuva eli juuri se heidän kuvansa kuvastaa paremmin ympäröivää todellisuutta kuin leikkiminen että "kaikki on kunnossa".

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17362430

The results indicate that clinically depressed patients provided more accurate, less distorted descriptions of facts and events than did those in the normal group.

Ei emotionaalinen tai matalan ÄO:n ihminen kestä kuulla totuutta tai faktoja, se nähdään "pessimismiksi". Aina ovat naiset mielummin viettäneet aikaa ruusuja maalailevan optimistin kanssa jonka mielestä mitään ei ole pielessä vaikka pommi ujeltaisi niskaan tai koko ympäröivä asuinalue olisi tulessa.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Masennukseen liittyy negatiivinen kuva asioista ja huono itsetunto. Masentuneen kanssa on joskus aika raskasta juuri tuon takia.

Ei melankolinen tarkoita masentunutta. Itse pidän melankolisesta musiikista, melankolisista elokuvista, yleensä sellaisesta estetiikasta, mutta en ole lainkaan masentunut, en myöskään pessimisti tai huonosta itsetunnosta kärsivä. En ole synkkämielinen ihminen, vaikka minulla on synkähkö estetiikka.

Melankolinen mies/nainen on sellainen joka on heittänyt ne ruusunpunaiset lasit roskikseen ja näkee maailman sellaisena kuin se oikeasti on.

Eli ihan persoonasta kiinni, kenelle sopii sellainen ystävä tai kumppani ja kenelle ei. Maailmassa on miljardeja ihmisiä joilla ne ruusunpunaiset lasit istuvat tiukasti päässä ja heille tällainen ei sovi.

 

Melankoliaan taipuvaisuus on miesten kiertoillmaisu sille, että sairastaa masennusta, jota itselääkitsee alkoholilla sen sijaan, että hakisi tautiin oikeaa apua.

Olen kokeillut tällaista miestä, yritti eron jälkeen vielä pitää minua väkisin otteessaan uhkailemalla pitkään itsemurhalla, vaikka ihan omalla toimillaan eron aiheutti.

Melankolinen mies ei ole hot minun mielestäni. Olen masennukseen taipuva ja elämässä on muutenkin liikaa synkkyyttä. Tykkään positiivisuudesta ja elämänilosta.

En jaksaisi toista, itseni moista.

Yleensä pidän enemmän melankolisista kuin yltiöpositiivisista miehistä, mutta pelkästään yhden ominaisuuden perusteella vaikea sanoa. Riippuu ihan miehestä kokonaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Melankolinen mies ei ole hot minun mielestäni. Olen masennukseen taipuva ja elämässä on muutenkin liikaa synkkyyttä. Tykkään positiivisuudesta ja elämänilosta.

En jaksaisi toista, itseni moista.

Tämä juurikin sen takia, että haluaisin olla aina reipas, energinen ja aikaansaava. Haluaisin liihottaa ties missä päin maailmaa ja olla työssäni menestynyt.

Sen sijaan olen kotihiiri, joka viihtyy paljon itsekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin melankolikko kuin luokan pelle. Toisaalta melankolian ja pessimismin/kyynisyyden raja on joskus häilyvä. Ensiksi mainittu hot, jälkimmäinen not.

Masennukseen liittyy negatiivinen kuva asioista ja huono itsetunto. Masentuneen kanssa on joskus aika raskasta juuri tuon takia.

Ei melankolinen tarkoita masentunutta. Itse pidän melankolisesta musiikista, melankolisista elokuvista, yleensä sellaisesta estetiikasta, mutta en ole lainkaan masentunut, en myöskään pessimisti tai huonosta itsetunnosta kärsivä. En ole synkkämielinen ihminen, vaikka minulla on synkähkö estetiikka.

Millaisina koet melankoliset elokuvat? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en hahmota tuota asiaa. Mikä on melankolinen estetiikka?