Jos apteekkien ja rautakauppojen myyjät vaihdettas päittän
Sais apteekissa rauhassa katsella ja rautakaupassa oltais jo ovella vastassa, että mitä haluat ja neuvottaisiin kysymättä
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että siitäkin nillitetään, että apteekeissa saa palvelua. Paremmin ne farmaseutit kuitenkin oman työpaikkansa tuotteet tietävät kuin asiakkaat, joten helpommalla pääsee, kun kysyy reippaasti vaan sitä mitä tarvitsee.
Ihmiset ovat aina niin tietävinään muka paremmin kuin asioita opiskelleet ja sitten haluttaisiin välttämättä vetää jotain Finrexiniä ja Buranaa samaan aikaan. Kun joku puuttuu hölmöyksiin, vedetään pussillinen herneitä nenään.
Eivät ne farmaseutit sen paremmin mitään tiedä. Yleensä jopa huonommin. Ainoa asia mitä osaavat, on kysellä heti tuulikaapissa "Mitä olet vailla, tarvitsetko apua" niin ettei asiakas meinaa päästä edes apteekkin sisälle. Kävelevät perässä selittämässä asioita vaikka asiakas on jo omin nokkineen saanut haettua hyllystä sen mitä tuli hakemaan ja vielä maksutiskilläkin selittävät "Rautavalmisteen kanssa ei sitten kannata käyttää maitotuotteita heti ennen eikä jälkeen" vaikka asiakas kyllä tietää nämä asiat.
Ja kun sanoo "En tarvitse apua, odottelen vain kaveria joka on reseptilääketiskillä", niin tuon saman saa sanoa neljälle fartsulle, jotka kaikki seisovat ringissä puolentoista metrin päässä minusta, ja vuorotellen käyvät kysymässä. Seuraava lähtee ringistä luokseni kun edellinen poistuu luotani. Ja kuitenkin se monen metrin päässä oleva kaverini kuulee sinne reseptilääketiskille asti, kun neljästi vastaan, että odottelen vain kaveriani. (Oulun YA keskustassa, jos joku kysyy, missä on noin pimppiaivofartsuja...)
Joskus on tultu vielä sanomaan "Meillä on täällä nyt tätä ja tuota tarjouksessa jos blaa blaa" vaikka olen sanonut, etten tarvitse nyt mitään, odottelen vain kaveria. En ymmärrä, miksi ei saa olla rauhassa jos ei ole sieltä apteekista mitään vailla. Itse voisin ihan mielelläni katsella että mitä kaikkea apteekissa on tarjolla, jos saisin rauhassa katsella. Mutta apteekissa tule aina sellainen olo kun ovesta pääsee, että enpä tarvitsekaan mitään, ja tekisi mieli kääntyä kannoillaan ja lähteä pois.
Ja jos katselee esim. mikä olisi halvin parasetamoli, niin farmaseutti seisoo kyljessä kiinni ja hinkkaa käsiään yhteen ja jos astun askeleen sivummalle, hän astuu kaksi askelta lähemmäs. En ymmärrä mikä pakko on tulla syliin jos olen sanonut että en tarvitse apua.
Ja kun kysyn monivitamiinivalmistetta, jota ei ole makeutettu keinotekoisilla makeutusaineilla, niin eipä fartsu tiedä. Käy jokaisen purkin yksitellen läpi. No, mikäs siinä. Mutta olisin minä voinut ne itsekin käydä läpi. On tainnut mennä farmaseutin koulutus hukkaan, kun sitä tuollaiseen käyttää. Tai voisi ne pakkausselosteet lukea vaikka luppoajalla läpi, niin ei tarvitsisi tuohon turhaan aikaa kuluttaa.
Ja kun olen särkylääkettä vailla, ja sano että olen kaikille tulehduskipulääkkeille allerginen (eli vain parasetamoli käy), niin tyrkytetään naprokseenia.... Ihan vain fartsuille tiedoksi, se on tulehduskipulääke, josta olen kerran saanut anafylaktisen shokin ja meinannut kuolla. Jos olen parasetamolia vailla, niin melkoista ammattitaitoa on silloin tyrkyttää tulehduskipulääkettä...
Tämän aloituksen myötä uskoni ihmiskuntaan palasi. Kiitos ap.
Minusta olisi kamalaa, kun olisin menossa hakemaan tarjousporakonetta ja myyjä toteaisi, että koska ne on tilapäisesti loppu, niin tällä kertaa saan 18 erilaista poranterää ja manuaalisen ruuvinvääntimen, niiden katsotaan heidän vertailutaulukkonsa mukaan vastaavan toisiaan. Tai halutessani ostaa talomaalia myyjä ei voisi myydä ennen kuin minulla olisi kunnasta lupa, että tämä sävy kelpaa. Sen sijaan miedompaa tuotetta eli pellavaöljyä saisin ostaa tuosta vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että siitäkin nillitetään, että apteekeissa saa palvelua. Paremmin ne farmaseutit kuitenkin oman työpaikkansa tuotteet tietävät kuin asiakkaat, joten helpommalla pääsee, kun kysyy reippaasti vaan sitä mitä tarvitsee.
Ihmiset ovat aina niin tietävinään muka paremmin kuin asioita opiskelleet ja sitten haluttaisiin välttämättä vetää jotain Finrexiniä ja Buranaa samaan aikaan. Kun joku puuttuu hölmöyksiin, vedetään pussillinen herneitä nenään.
Ei minua ainakaan ärsytä, jos apteekin kassalla varoitetaan, ettei noita voi käyttää yhtä aikaa. Sen sijaan se ärsyttää, että vaikka yritän kävellä ovelta täyttä vauhtia määrätietoisesti juuri sille hyllylle, jossa haluamani tuote on, hyökkää joku eteeni estämään kulkuni ja tyrkyttämään väkisin palvelua.
Kumma juttu. Tuo on jokaisessa apteekkeja käsittelevässä ketjussa valituksen aihe, mutta minulle ei ole ikinä tuollaista sattunut (ja olen jo sentään yli 70 v.) Sen sijaan, jos seison jonkun hyllyn edessä kauan pähkäilemässä, ennen pitkää joku tulee kysymään tarvitsenko apua. Ja useimmiten se apu on tuossa tilanteessa tervetullutta. Jos en tarvitse apua (vaan jostain syystä pähkäilen muuten vain pitkään), sanon kohteliaasti ”kiitos, en tarvitse”. Eikä siihen koskaan yksikään farmaseutti ole jäänyt kyyläämään, vaan ihan rauhassa olen saanut ostokseni hoitaa. Kummallisissa apteekeissa käytte! Kokeilkaa toista apteekkia, jos sellainen paikkakunnallanne on.
No minulle on tapahtunut tämä monessa eri apteekissa. Se on minusta hyvää asiakaspalvelua, että tullaan kysymään tarvitseeko apua jos asiakas pähkäilee pitkään joidenkin tuotteiden ääressä, mutta ei se, ettei anneta edes tilaisuutta mennä suoraan hakemaan jotain tuotetta, jonka sijainnin tietää ennestään. Ei sitä toki joka kerta tapahdu, mutta liian usein kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että siitäkin nillitetään, että apteekeissa saa palvelua. Paremmin ne farmaseutit kuitenkin oman työpaikkansa tuotteet tietävät kuin asiakkaat, joten helpommalla pääsee, kun kysyy reippaasti vaan sitä mitä tarvitsee.
Ihmiset ovat aina niin tietävinään muka paremmin kuin asioita opiskelleet ja sitten haluttaisiin välttämättä vetää jotain Finrexiniä ja Buranaa samaan aikaan. Kun joku puuttuu hölmöyksiin, vedetään pussillinen herneitä nenään.
Eivät ne farmaseutit sen paremmin mitään tiedä. Yleensä jopa huonommin. Ainoa asia mitä osaavat, on kysellä heti tuulikaapissa "Mitä olet vailla, tarvitsetko apua" niin ettei asiakas meinaa päästä edes apteekkin sisälle. Kävelevät perässä selittämässä asioita vaikka asiakas on jo omin nokkineen saanut haettua hyllystä sen mitä tuli hakemaan ja vielä maksutiskilläkin selittävät "Rautavalmisteen kanssa ei sitten kannata käyttää maitotuotteita heti ennen eikä jälkeen" vaikka asiakas kyllä tietää nämä asiat.
Ja kun sanoo "En tarvitse apua, odottelen vain kaveria joka on reseptilääketiskillä", niin tuon saman saa sanoa neljälle fartsulle, jotka kaikki seisovat ringissä puolentoista metrin päässä minusta, ja vuorotellen käyvät kysymässä. Seuraava lähtee ringistä luokseni kun edellinen poistuu luotani. Ja kuitenkin se monen metrin päässä oleva kaverini kuulee sinne reseptilääketiskille asti, kun neljästi vastaan, että odottelen vain kaveriani. (Oulun YA keskustassa, jos joku kysyy, missä on noin pimppiaivofartsuja...)
Joskus on tultu vielä sanomaan "Meillä on täällä nyt tätä ja tuota tarjouksessa jos blaa blaa" vaikka olen sanonut, etten tarvitse nyt mitään, odottelen vain kaveria. En ymmärrä, miksi ei saa olla rauhassa jos ei ole sieltä apteekista mitään vailla. Itse voisin ihan mielelläni katsella että mitä kaikkea apteekissa on tarjolla, jos saisin rauhassa katsella. Mutta apteekissa tule aina sellainen olo kun ovesta pääsee, että enpä tarvitsekaan mitään, ja tekisi mieli kääntyä kannoillaan ja lähteä pois.
Ja jos katselee esim. mikä olisi halvin parasetamoli, niin farmaseutti seisoo kyljessä kiinni ja hinkkaa käsiään yhteen ja jos astun askeleen sivummalle, hän astuu kaksi askelta lähemmäs. En ymmärrä mikä pakko on tulla syliin jos olen sanonut että en tarvitse apua.
Ja kun kysyn monivitamiinivalmistetta, jota ei ole makeutettu keinotekoisilla makeutusaineilla, niin eipä fartsu tiedä. Käy jokaisen purkin yksitellen läpi. No, mikäs siinä. Mutta olisin minä voinut ne itsekin käydä läpi. On tainnut mennä farmaseutin koulutus hukkaan, kun sitä tuollaiseen käyttää. Tai voisi ne pakkausselosteet lukea vaikka luppoajalla läpi, niin ei tarvitsisi tuohon turhaan aikaa kuluttaa.
Ja kun olen särkylääkettä vailla, ja sano että olen kaikille tulehduskipulääkkeille allerginen (eli vain parasetamoli käy), niin tyrkytetään naprokseenia.... Ihan vain fartsuille tiedoksi, se on tulehduskipulääke, josta olen kerran saanut anafylaktisen shokin ja meinannut kuolla. Jos olen parasetamolia vailla, niin melkoista ammattitaitoa on silloin tyrkyttää tulehduskipulääkettä...
Farmaseutti tietää yhtä ja toista lääkkeistä, mutta monissa ainakin pienemmissä apteekeissa se ainoa farmaseutti on apteekkari. Kyllä ne käytävällä pörräävät tyttölapset ovat ihan jollain muulla koulutuksella liikenteessä.
Apteekeissa myydään myös hamppua, kuinkakohan perillä myyjättäret ovat kyseisestä kasvista. Miksi apteekeissa ei muuten koskaan ole miehiä töissä?
Rautakaupassa tarjottaisi heti halvempaa, mutta yhtä hyvää vaihtoehtotuotetta. Apteekissa saisi sellaisiakin nappeja mihin ei olisi reseptiä. Subutex, viagra, opiaatti jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että siitäkin nillitetään, että apteekeissa saa palvelua. Paremmin ne farmaseutit kuitenkin oman työpaikkansa tuotteet tietävät kuin asiakkaat, joten helpommalla pääsee, kun kysyy reippaasti vaan sitä mitä tarvitsee.
Ihmiset ovat aina niin tietävinään muka paremmin kuin asioita opiskelleet ja sitten haluttaisiin välttämättä vetää jotain Finrexiniä ja Buranaa samaan aikaan. Kun joku puuttuu hölmöyksiin, vedetään pussillinen herneitä nenään.
Eivät ne farmaseutit sen paremmin mitään tiedä. Yleensä jopa huonommin. Ainoa asia mitä osaavat, on kysellä heti tuulikaapissa "Mitä olet vailla, tarvitsetko apua" niin ettei asiakas meinaa päästä edes apteekkin sisälle. Kävelevät perässä selittämässä asioita vaikka asiakas on jo omin nokkineen saanut haettua hyllystä sen mitä tuli hakemaan ja vielä maksutiskilläkin selittävät "Rautavalmisteen kanssa ei sitten kannata käyttää maitotuotteita heti ennen eikä jälkeen" vaikka asiakas kyllä tietää nämä asiat.
Ja kun sanoo "En tarvitse apua, odottelen vain kaveria joka on reseptilääketiskillä", niin tuon saman saa sanoa neljälle fartsulle, jotka kaikki seisovat ringissä puolentoista metrin päässä minusta, ja vuorotellen käyvät kysymässä. Seuraava lähtee ringistä luokseni kun edellinen poistuu luotani. Ja kuitenkin se monen metrin päässä oleva kaverini kuulee sinne reseptilääketiskille asti, kun neljästi vastaan, että odottelen vain kaveriani. (Oulun YA keskustassa, jos joku kysyy, missä on noin pimppiaivofartsuja...)
Joskus on tultu vielä sanomaan "Meillä on täällä nyt tätä ja tuota tarjouksessa jos blaa blaa" vaikka olen sanonut, etten tarvitse nyt mitään, odottelen vain kaveria. En ymmärrä, miksi ei saa olla rauhassa jos ei ole sieltä apteekista mitään vailla. Itse voisin ihan mielelläni katsella että mitä kaikkea apteekissa on tarjolla, jos saisin rauhassa katsella. Mutta apteekissa tule aina sellainen olo kun ovesta pääsee, että enpä tarvitsekaan mitään, ja tekisi mieli kääntyä kannoillaan ja lähteä pois.
Ja jos katselee esim. mikä olisi halvin parasetamoli, niin farmaseutti seisoo kyljessä kiinni ja hinkkaa käsiään yhteen ja jos astun askeleen sivummalle, hän astuu kaksi askelta lähemmäs. En ymmärrä mikä pakko on tulla syliin jos olen sanonut että en tarvitse apua.
Ja kun kysyn monivitamiinivalmistetta, jota ei ole makeutettu keinotekoisilla makeutusaineilla, niin eipä fartsu tiedä. Käy jokaisen purkin yksitellen läpi. No, mikäs siinä. Mutta olisin minä voinut ne itsekin käydä läpi. On tainnut mennä farmaseutin koulutus hukkaan, kun sitä tuollaiseen käyttää. Tai voisi ne pakkausselosteet lukea vaikka luppoajalla läpi, niin ei tarvitsisi tuohon turhaan aikaa kuluttaa.
Ja kun olen särkylääkettä vailla, ja sano että olen kaikille tulehduskipulääkkeille allerginen (eli vain parasetamoli käy), niin tyrkytetään naprokseenia.... Ihan vain fartsuille tiedoksi, se on tulehduskipulääke, josta olen kerran saanut anafylaktisen shokin ja meinannut kuolla. Jos olen parasetamolia vailla, niin melkoista ammattitaitoa on silloin tyrkyttää tulehduskipulääkettä...
Farmaseutti tietää yhtä ja toista lääkkeistä, mutta monissa ainakin pienemmissä apteekeissa se ainoa farmaseutti on apteekkari. Kyllä ne käytävällä pörräävät tyttölapset ovat ihan jollain muulla koulutuksella liikenteessä.
Vain farmaseutit ja proviisorit saavat antaa lääkeneuvontaa. Apteekkari on proviisori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, että siitäkin nillitetään, että apteekeissa saa palvelua. Paremmin ne farmaseutit kuitenkin oman työpaikkansa tuotteet tietävät kuin asiakkaat, joten helpommalla pääsee, kun kysyy reippaasti vaan sitä mitä tarvitsee.
Ihmiset ovat aina niin tietävinään muka paremmin kuin asioita opiskelleet ja sitten haluttaisiin välttämättä vetää jotain Finrexiniä ja Buranaa samaan aikaan. Kun joku puuttuu hölmöyksiin, vedetään pussillinen herneitä nenään.
Eivät ne farmaseutit sen paremmin mitään tiedä. Yleensä jopa huonommin. Ainoa asia mitä osaavat, on kysellä heti tuulikaapissa "Mitä olet vailla, tarvitsetko apua" niin ettei asiakas meinaa päästä edes apteekkin sisälle. Kävelevät perässä selittämässä asioita vaikka asiakas on jo omin nokkineen saanut haettua hyllystä sen mitä tuli hakemaan ja vielä maksutiskilläkin selittävät "Rautavalmisteen kanssa ei sitten kannata käyttää maitotuotteita heti ennen eikä jälkeen" vaikka asiakas kyllä tietää nämä asiat.
Ja kun sanoo "En tarvitse apua, odottelen vain kaveria joka on reseptilääketiskillä", niin tuon saman saa sanoa neljälle fartsulle, jotka kaikki seisovat ringissä puolentoista metrin päässä minusta, ja vuorotellen käyvät kysymässä. Seuraava lähtee ringistä luokseni kun edellinen poistuu luotani. Ja kuitenkin se monen metrin päässä oleva kaverini kuulee sinne reseptilääketiskille asti, kun neljästi vastaan, että odottelen vain kaveriani. (Oulun YA keskustassa, jos joku kysyy, missä on noin pimppiaivofartsuja...)
Joskus on tultu vielä sanomaan "Meillä on täällä nyt tätä ja tuota tarjouksessa jos blaa blaa" vaikka olen sanonut, etten tarvitse nyt mitään, odottelen vain kaveria. En ymmärrä, miksi ei saa olla rauhassa jos ei ole sieltä apteekista mitään vailla. Itse voisin ihan mielelläni katsella että mitä kaikkea apteekissa on tarjolla, jos saisin rauhassa katsella. Mutta apteekissa tule aina sellainen olo kun ovesta pääsee, että enpä tarvitsekaan mitään, ja tekisi mieli kääntyä kannoillaan ja lähteä pois.
Ja jos katselee esim. mikä olisi halvin parasetamoli, niin farmaseutti seisoo kyljessä kiinni ja hinkkaa käsiään yhteen ja jos astun askeleen sivummalle, hän astuu kaksi askelta lähemmäs. En ymmärrä mikä pakko on tulla syliin jos olen sanonut että en tarvitse apua.
Ja kun kysyn monivitamiinivalmistetta, jota ei ole makeutettu keinotekoisilla makeutusaineilla, niin eipä fartsu tiedä. Käy jokaisen purkin yksitellen läpi. No, mikäs siinä. Mutta olisin minä voinut ne itsekin käydä läpi. On tainnut mennä farmaseutin koulutus hukkaan, kun sitä tuollaiseen käyttää. Tai voisi ne pakkausselosteet lukea vaikka luppoajalla läpi, niin ei tarvitsisi tuohon turhaan aikaa kuluttaa.
Ja kun olen särkylääkettä vailla, ja sano että olen kaikille tulehduskipulääkkeille allerginen (eli vain parasetamoli käy), niin tyrkytetään naprokseenia.... Ihan vain fartsuille tiedoksi, se on tulehduskipulääke, josta olen kerran saanut anafylaktisen shokin ja meinannut kuolla. Jos olen parasetamolia vailla, niin melkoista ammattitaitoa on silloin tyrkyttää tulehduskipulääkettä...
Farmaseutti tietää yhtä ja toista lääkkeistä, mutta monissa ainakin pienemmissä apteekeissa se ainoa farmaseutti on apteekkari. Kyllä ne käytävällä pörräävät tyttölapset ovat ihan jollain muulla koulutuksella liikenteessä.
Vain farmaseutit ja proviisorit saavat antaa lääkeneuvontaa. Apteekkari on proviisori.
Apteekkari on apteekin omistava proviisori.
Vierailija kirjoitti:
Apteekeissa myydään myös hamppua, kuinkakohan perillä myyjättäret ovat kyseisestä kasvista. Miksi apteekeissa ei muuten koskaan ole miehiä töissä?
Kyllä meillä Espoossa ainakin on.
Vierailija kirjoitti:
Rautakaupassa tarjottaisi heti halvempaa, mutta yhtä hyvää vaihtoehtotuotetta. Apteekissa saisi sellaisiakin nappeja mihin ei olisi reseptiä. Subutex, viagra, opiaatti jne.
👀
Kumma juttu. Tuo on jokaisessa apteekkeja käsittelevässä ketjussa valituksen aihe, mutta minulle ei ole ikinä tuollaista sattunut (ja olen jo sentään yli 70 v.) Sen sijaan, jos seison jonkun hyllyn edessä kauan pähkäilemässä, ennen pitkää joku tulee kysymään tarvitsenko apua. Ja useimmiten se apu on tuossa tilanteessa tervetullutta. Jos en tarvitse apua (vaan jostain syystä pähkäilen muuten vain pitkään), sanon kohteliaasti ”kiitos, en tarvitse”. Eikä siihen koskaan yksikään farmaseutti ole jäänyt kyyläämään, vaan ihan rauhassa olen saanut ostokseni hoitaa. Kummallisissa apteekeissa käytte! Kokeilkaa toista apteekkia, jos sellainen paikkakunnallanne on.