Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"ADHD ei ole neurologinen häiriö"

Vierailija
02.01.2020 |

Tämä teksti sopii kuin nenä päähän siihen, miten "ADHD" tulisi oikeasti nähdä. https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/toukotanskanen/adhd-ei-ole-aivosairaus/…

Jos koiran käytös on ylivilkasta, levotonta, impulsiivista ja keskittymiskyvytöntä, ratkaisuksi tarjotaan nenätyöskentelyä ja muuta aivojumppaa, liikunnan lisäämistä ja rauhoittumisen opettelua. Koiraa ymmärretään sen tarpeista lähtien.

Ihmisen kohdalla tilanne kääntyy niin, että ihminen on sairas. Ihmisten odotetaan sopivan tiettyyn muottiin ja kun näin ei käy, on helpompaa todeta se sairaaksi, kuin alkaa muokkaamaan elinympäristöä sopivaksi. Tällä tavoin meillä on aina vaan enemmän ADHD-diagnooseja, eli mennään sieltä mistä aita on matalin. Mitä tiukemmaksi käsitykset normaalista muuttuvat, sen enemmän on diagnooseja.

Ajatuksen aihetta; loppuvuodesta syntyneet pojat saavat muita lapsia todennäköisemmin diagnoosin. Pojat ovat luonnostaan "rajumpia" ja vilkkaampia ja loppuvuodesta syntyneet ovat usein muita kypsymättömämpiä aloittaessaan koulun. Siitä voi päätellä aika paljon.

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
03.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä koirillakin on synnynnäisiä temperamenttiongelmia. Niitä vain on vaikeampi tutkia kuin puhumiskykyisiä ihmisiä, siksi aletaan helpoimmasta päästä eli sopeutetaan koiran perheen toimintaa.

Add ja adhd - lastenkin kanssa kyllä pyritään ensin vaikuttamaan päivärytmiin, uneen, ruokaan ja ärsyketulvaan. Harkitaan lapsen laittamista 2-3 lapsen paikalla päivähoidossa, koulussa annetaan tukea ja erityisopetuspäätös/pienryhmäpaikka tulevat harkintaan.

Joten ei se mene ap noin, että pelkkä diagnoosi lätkäkstään ja that's it! Adhd-lapsilla lääkitystä harkitaan huolella, samoin lääkityksen sopivuutta.

Loppuvuonna syntyneiden todennäköisyys saada adhd-diagnoosi on tosiaan suurempi. Se ei silti tarkoita, etteivätkö ko. lapset välttämättä tarvitsisi diagnoosia tai se olisi väärä. Adhd ja varsinkin add eli keskittymiskyvyn ongelma ILMAN ylivilkkautta (tytöillä yleisempi kuin adhd) ovat pahasti alidiagnosoituja.

Ylipäänsä diagnoosi on tarpeen ja hyväksi siksi, että sen avulla vanhemmat ja opettajat voivat kokeilla muitakin kasvatuskeinoja kuin klassista jankutusta ja nalkutusta ja rankaisemista. Jos tajutaan, että lapsi ei tee läksyjään siksi, ettei kykene keskittymään, siihen tehoaa toisenlaiset konstit kuin jos lapsi slarvaa laiskuuttaan ja koska vanhemmat eivät valvo hommia.

Minua ärsyttää, kun pojallamme on aivan selvästi add ja silti diagnoosia ei voi saada, koska mm. koululta tulleessa vastauksessa lapsen suoriutuminen on ”liian normaalia” (oma lainaukseni).

Erikoissairaanhoito siis tutkijatahona ja lääkärinä lastenpsykiatri. Lapsesta todettiin aspergerpiirteitä, mutta nekään eivät ole diagnoosi.

Eli huvittaa tämä alidiagnosointivalitus.

Eikö ennemmin ole niin, ettei diagnoosia läheskään aina saa, vaikka olisi miten selvä tapaus tahansa?

Lapsemme add ei ole syvintä laatua, mutta kaikki neuroepätyypilliset piirteet lievinä lapselta löytyy. huono nukahtamiskyky, pidätyskyvyn (uloste) myöhäinen kypsyminen, ”omissa ajatuksissa haaveileminen”, matemaattisesti taitava, puheen viivästyminen, omien viittomien kehittelminen, tic-oire, lihasvoiman heikkous, hitaus, SI-ongelma, monologien pito, vahva kiinnostus johonkin kapeaan aiheeseen, ”hajamielinen professori”, ymmärtää aioita kirjaimellisesti yms yms.

Ja ei minkään alan nepsydiagnoosia. Diagnosoituna ”vain” masennus.

Vierailija
42/53 |
03.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on adhd. Olin rauhallinen ja tunnollinen lapsi, koulussa olen ollut aina luokan parhaimmistoa. En ole käyttänyt päihteitä ja olen hoitanut asiani aina hyvin ja säntillisesti. Eli kasvatus on ollut kohdillaan.

Mutta se työmäärä, mikä edellämainitun ylläpitoon on mennyt.. se on jotain aivan älytöntä. Sain lääkityksen vasta vajaa kolmikymppisenä ja on aivan uskomatonta, miten paljon enemmän sain vuorokauteeni aikaa. Keskittymiskykyni oli niin kertakaikkisen olematon, että vaikka sainkin pakotettua itseni istumaan alas ja tekemään esimerkiksi koulutehtävät, niihin saattoi aivan hyvin kulua 50-70h viikossa kaikkineen.

Saman sivun sai lukea viiteen kertaan läpi kun aina ajatus karkasi tai löysin itseni esimerkiksi pesemästä ikkunoita. Työpaikoilla olen aina ollut arvostettu ja pidetty työntekijä ja muut ovat vain sietäneet sitä, että en kestä olla paikallani niin kauaa ja saatan esimerkiksi käydä perkaamassa konttorin viherkasvit tai pesemässä kahvinkeittimet tai vain haahuilemassa pitkin toimipistettä. Lääkittynä olen sekä tuotteliaampi (vaikken ennenkään ollut mitenkään laiska tai epätuottelias) ja häiritsen muita vähemmän.

Huvittaa puheet nuorten käytösongelmista kun myös oma pappani on adhd. Oireet eivät edes lieventyneet, vaan on lähes 9-kymppisenä edelleenkin impulsiivinen ja levoton häsääjä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni on kauhistuttavaa että lapsille määrätään heppoisesti vahvoja psykostimulantteja.

YK: Lapset syövät liikaa ADHD-lääkkeitä Suomessa (jo vuonna 2011)

https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2011081014187080

Vierailija
44/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai ne lääkärit nyt ensimmäisenä tutkivat onko raudanpuuteanemia? Sehän on ensimmäinen mikä tulee mieleen keskittymiskyvyttömyyden syistä. Sitten B12 ja muut B-vitamiinit.

Saako lapsi nukuttua, onko unihäiriöitä? Riidelläänkö kotona? yms. Mahdetaanko oikeasti tutkia vai ehdotetaanko heti adhd:ta.

Vierailija
45/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen normaalisti toimivan pariskunnan, jossa ei ryypätä, hakata ja molemmat töissä. Kolme lasta, joista yhdelle lapselle tuli ADHD- diagnoosi. Koulunkäynti erittäin vaikeaa tuettunakin. Säälittää tuo perhe ja lapsi. ADHD on aito, aivojen toiminnassa syntymästä asti oleva poikkeavuus ja häiriö.

Vierailija
46/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on kauhistuttavaa että lapsille määrätään heppoisesti vahvoja psykostimulantteja.

YK: Lapset syövät liikaa ADHD-lääkkeitä Suomessa (jo vuonna 2011)

https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2011081014187080

Monet eivät syö ADHD lääkkeitä, vaikka niistä olisi selvää apuakin kovien sivuvaikutusten vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on adhd. Olin rauhallinen ja tunnollinen lapsi, koulussa olen ollut aina luokan parhaimmistoa. En ole käyttänyt päihteitä ja olen hoitanut asiani aina hyvin ja säntillisesti. Eli kasvatus on ollut kohdillaan.

Mutta se työmäärä, mikä edellämainitun ylläpitoon on mennyt.. se on jotain aivan älytöntä. Sain lääkityksen vasta vajaa kolmikymppisenä ja on aivan uskomatonta, miten paljon enemmän sain vuorokauteeni aikaa. Keskittymiskykyni oli niin kertakaikkisen olematon, että vaikka sainkin pakotettua itseni istumaan alas ja tekemään esimerkiksi koulutehtävät, niihin saattoi aivan hyvin kulua 50-70h viikossa kaikkineen.

Saman sivun sai lukea viiteen kertaan läpi kun aina ajatus karkasi tai löysin itseni esimerkiksi pesemästä ikkunoita. Työpaikoilla olen aina ollut arvostettu ja pidetty työntekijä ja muut ovat vain sietäneet sitä, että en kestä olla paikallani niin kauaa ja saatan esimerkiksi käydä perkaamassa konttorin viherkasvit tai pesemässä kahvinkeittimet tai vain haahuilemassa pitkin toimipistettä. Lääkittynä olen sekä tuotteliaampi (vaikken ennenkään ollut mitenkään laiska tai epätuottelias) ja häiritsen muita vähemmän.

Huvittaa puheet nuorten käytösongelmista kun myös oma pappani on adhd. Oireet eivät edes lieventyneet, vaan on lähes 9-kymppisenä edelleenkin impulsiivinen ja levoton häsääjä. 

Et ole ollut ns.puhdas ADHD, jolle tyypillisin piirre juuri impulsiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys lapsesta asti.

Vierailija
48/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

ADHD on muotidiagnoosi. Useimmilla on myös muita mentaalipuolen ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on adhd. Olin rauhallinen ja tunnollinen lapsi, koulussa olen ollut aina luokan parhaimmistoa. En ole käyttänyt päihteitä ja olen hoitanut asiani aina hyvin ja säntillisesti. Eli kasvatus on ollut kohdillaan.

Mutta se työmäärä, mikä edellämainitun ylläpitoon on mennyt.. se on jotain aivan älytöntä. Sain lääkityksen vasta vajaa kolmikymppisenä ja on aivan uskomatonta, miten paljon enemmän sain vuorokauteeni aikaa. Keskittymiskykyni oli niin kertakaikkisen olematon, että vaikka sainkin pakotettua itseni istumaan alas ja tekemään esimerkiksi koulutehtävät, niihin saattoi aivan hyvin kulua 50-70h viikossa kaikkineen.

Saman sivun sai lukea viiteen kertaan läpi kun aina ajatus karkasi tai löysin itseni esimerkiksi pesemästä ikkunoita. Työpaikoilla olen aina ollut arvostettu ja pidetty työntekijä ja muut ovat vain sietäneet sitä, että en kestä olla paikallani niin kauaa ja saatan esimerkiksi käydä perkaamassa konttorin viherkasvit tai pesemässä kahvinkeittimet tai vain haahuilemassa pitkin toimipistettä. Lääkittynä olen sekä tuotteliaampi (vaikken ennenkään ollut mitenkään laiska tai epätuottelias) ja häiritsen muita vähemmän.

Huvittaa puheet nuorten käytösongelmista kun myös oma pappani on adhd. Oireet eivät edes lieventyneet, vaan on lähes 9-kymppisenä edelleenkin impulsiivinen ja levoton häsääjä. 

Sama täällä. Aina luokan paras ja kuuden ällän ylioppilas, mutta melkoisella työmäärällä näin jälkikäteen ajatellen. Ehkä näkömuisti hiukan auttoi.

Puuhakkuus on tiettyyn rajaan asti hyvä ominaisuus. Mutta kun toistamiseen havaitsee sohlaavansa sitä sun tätä niin tajuaa, että vähän hukkaan menee hyvää energiaa. 

Vierailija
50/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

"11 928 lasta (6–12-vuotiaat) ja 8 239 nuorta (13–17-vuotiaat) sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2018, osoittaa Turun yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. ADHD-lääkkeitä käytti pojista 4,4 % (lapset) ja 4,2 % (nuoret) sekä tytöistä 1,0 % (lapset) ja 1,3 % (nuoret)."

https://aamuset.fi/artikkeli/4854305/Lasten+ja+nuorten+ADHDn+laakehoito…

Määrä tuntuu poikien kohdalla todella isolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten muutat esim. työntekijänä jonkun avokonttorin toiseksi? Tai muut työskentelyolosuhteet.

Jos lääkkeet toimii, niin ne toimii.

Vierailija
52/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"11 928 lasta (6–12-vuotiaat) ja 8 239 nuorta (13–17-vuotiaat) sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2018, osoittaa Turun yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. ADHD-lääkkeitä käytti pojista 4,4 % (lapset) ja 4,2 % (nuoret) sekä tytöistä 1,0 % (lapset) ja 1,3 % (nuoret)."

https://aamuset.fi/artikkeli/4854305/Lasten+ja+nuorten+ADHDn+laakehoito…

Määrä tuntuu poikien kohdalla todella isolta.

Onhan tuo tilastollisesti liian iso määrä poikia. Johtuu siitä että ADHDnä lääkitään pojille tyypillisiä luonteenpiirteitä ja hitaampaa kypsymistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
07.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten muutat esim. työntekijänä jonkun avokonttorin toiseksi? Tai muut työskentelyolosuhteet.

Jos lääkkeet toimii, niin ne toimii.

Kaikki on nykyään yhtä isoa suurta tilaa, omaa huonetta ei saisi enää ollakaan. Kodeissakin olohuoneet avokeittiöin. Milläs keskityt?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä yhdeksän