Mitä tekisit tilanteessani?
Minä ja mieheni olemme vaarini omaishoitajia. Huomenna vaari tulee takaisin kotiin oltuaan sairaalassa pari viikkoa. Jalka leikattiin, ja siihen laitettiin puoliproteesi lonkkaan. Ei pysty hyvin liikkumaan, täysin autettava. Muuten on virkeä vanha (93v) papparainen!
Meillä on nyt 10kk vanha tyttö.
Mieheni sai juuri uuden työpaikan naapuripaikkakunnalta 40km päästä.
Työ kestää vuoden loppuun, mutta sieltä on lupailtu MAHDOLLISTA jatkoa pidempäänkin
Minä aloitan vikan vuoden opiskelua toisella naapuripaikkakunnalla 40km päässä. Valmistuisin keväällä.
Tarkoituksenamme oli laittaa tyttö päiväkotiin/pph:lle elokuusta alkaen. Minulla alkaa siis koulu elokuussa tai lokakuussa. Jos lokakuussa, niin sitten tyttö olisi mennyt vasta silloin hoitoon.
Ensimmäinen lapsemme syntyi sektiolla, joten toisen yrittämistä joudumme lykkäämään elo-syyskuuhun, ja silloin ajattelimme alkaa yrittää saada toista. Ehtisin hyvin käydä koulun loppuun, kuten ehdin kakkosvuoden käydä esikoistamme odottaessani.
Ongelma on siis se, että vaikka saisimmekin vaarilleni hoitajan kotiin, niin jotenkin tuntuisi paremmalta jäädä itse kotiin auttamaan vaariani. Samoin haluaisin olla tyttöni kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Jäämällä kotiin, vosimme alkaa yrittää seuraavaa vauvaa jo heti raskausluvan saatuani (tarvitsen raskausluvan en vain sektion, vaan myös 1tyypin diabetekseni takia....) elokuussa tai jo aiemmin.
Hyvällä onnella saisin pikkukakkosen jo keväällä, ja voisin mennä sitten syksyllä kouluun ensi vuonna.
Mitä sinä tekisit tilanteessani??
Kiitooos!!!
Kommentit (4)
akkaus tai sitten vain pikkaisen hullu =D
Minusta tuntuu, että juuri ja juuri selviydyn opiskeluista yhden pienen lapsen kanssa...Ei mutta ihan vakavissaan, mikä ihmeen kiire sillä toisella lapsella on? Muista, että raskaudet voivat olla myös hyvin erilaisia, vaikka pystyit esikoisen odotusaikana käymään koulua voi toinen raskaus osoittautua vaativammaksi. Ystävälläni on juuri nyt sellainen tilanne. Ensimmäinen raskaus hänellä sujui kuin leikki ja hän opiskeli ja kävi töissä samaan aikaan, toinen raskaus on heti alusta asti ollut pelkkää pahoinvointia (mm. sairaalassa tiputuksessa tämän takia) ja supistuksia ym. Sairaslomalla on ollut viimeisimmän kk:n ja jo esikoisen hoito tuottaa vaikeuksia kun mies on päivät töissä. Kannattaako lähteä ylikuormittamaan elämää kun se voi aina tuoda myös yllätyksiä. Miksi et käy kouluasi loppuun ja puuhaa toista lasta sitten sen jälkeen? Jos alatte vuodenkin päästä tehdä toista jää lapsille kuitenkin aika pieni ikäero...
Eli tokan ja kolmanne raskauden pitäisi tulla aika nopeasti, sillä mulla on tuon 1tyypin diabeteksen lisäksi toinen perussairaus. Ja nämä yhdessä altistavat lisäsairauksille, vaikka pidänkin itsestäni huolta.
En halua riskeerata sitä, etten saisi haaveilemaani kakkosta ja kolmosta ikinä!
Ja pitäisi tuosta opiskelusta lisätä, että minulla on vain 9 kurssia käymättä, eli ei todellakaan paljon. Tarkemmin en tiedä, miten kouluviikkoni rakentuvat, mutta sen tiedän, että koulua on todella vähän enää tekemättä. (tein kakkosvuonna ylimääräisiä kursseja ja saan aika paljon hyväksilukuja, kun olen suorittanut approbatureita Jyväskylässä).
ap
Eli tokan ja kolmanne raskauden pitäisi tulla aika nopeasti, sillä mulla on tuon 1tyypin diabeteksen lisäksi toinen perussairaus. Ja nämä yhdessä altistavat lisäsairauksille, vaikka pidänkin itsestäni huolta.
En halua riskeerata sitä, etten saisi haaveilemaani kakkosta ja kolmosta ikinä!
Ja pitäisi tuosta opiskelusta lisätä, että minulla on vain 9 kurssia käymättä, eli ei todellakaan paljon. Tarkemmin en tiedä, miten kouluviikkoni rakentuvat, mutta sen tiedän, että koulua on todella vähän enää tekemättä. (tein kakkosvuonna ylimääräisiä kursseja ja saan aika paljon hyväksilukuja, kun olen suorittanut approbatureita Jyväskylässä).
ap
Vierailija:
Tuossahan tuo vastaus jo olikin. Eli jäisin kotiin!