Mies väittää tosissaan että yli puolet maapallon ihmisistä on keskimääräistä vähä-älyisempiä

No onhan se nyt ihan totta kun katsoo nykymaailman touhua. Sometetaan ja jaetaan videoita, joilla ei ole mitään älyllistä merkitystä.

Valtaosan älykkyys sijoittuu  niin lähelle keskiarvoa (100), etteivät erot ole käytännössä merkittäviä, vaikka puolet alittaisi ja puoletylittäisi tämä rajapyykin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suppeassa joukossa kaikki on mahdollista. Oletus normaalijakaumasta ja hyvin laajoista joukoista tarkoittavat kuitenkin että otoksen mediaani ja keskiarvo ovat sama. Planeetan väestö lienee riittävä laajaksi otokseksi tulkittavissa. Eri asia olisi vaikkapa yksittäinen koululuokka, jossa yksilöiden vaihtelu voi siirtää rajaa henkilön kokoisen diskretisoinnin ylikin ihan satunnaisesti. Tilastotiede on jännä laji, kun sitä ei voi oikein hihamutulla kumota vaikka kuinka mieli tekisi.

Haluaisin tälle väitteelle jotain faktaa tai lähdettä, enemmänkin kuin vauvapalstalaisten mielipide. Älykkyyteen vaikuttaa moni asia, mm. Lapsuusiän ravinto ja virikkeet. Ja kun tiedetään miten hyvinvointi jakautuu, pitäisin mahdollisena sitä ettei äo noudata tarkasti normaalijakaumaa. Mutta mikäli faktat lyödään pöytään, uskon kyllä.

Ihan perusmatemattiikkaahan tuo on? Aika moneen kertaan historiassa jo monen ilmiö kohdalla todistettua. Vai kuuluuko tämä nyt kategoriaan: kieltäydyn uskomasta faktoja, koska ne sotivat mielipidettäni vastaan?

No en kuulu. Minulla ei ole edes mielipidettä asiasta. En tiedä ymmärsitkö alkuperäistä viestiäni ollenkaan.

Uskon toki, että kun testit normitetaan niin pyritään mahdollisimman hyvään ja luotettavaan lopputulokseen joka noudattaa normaalijakaumaa, mutta tilanteet muuttuvat.

Esitän sinulle kysymyksen: jos kaikki maailman ihmiset saisivat yhtä hyvää ruokaa ja virikettä lapsuudessaan, noudattaisiko älykkyys silloin normaalijakaumaa? Jos tilanne on nykyinen, noudattaako se nyt normaalijakaumaa? Hyvinvointi ei ole tässä maailmassa jakautunut tasaisesti, eikä liika hyvinvointiaan toisaalta lisää älykkyyttä loputtomasti. Koulutetut ihmiset lisääntyvät kaikkialla vähemmän, koska köyhissä maissa lapsia tehdään eläkevakuutukseksi. Älykkyyteen vaikuttaa hyvin moni asia, eikä tällaisen asian toteaminen ole yksinkertaista.

Älykkyys voi noudattaa normaalijakaumaa tai sitten ei.

Tyhmyyttä ei tosiaan voi mitata koulutuksen tasolla. Jos mitattaisiin niin silloin näin voisi kyllä väittää koska se ainakin on fakta että suurin osa maailman ihmisistä on melko kouluttamatonta.

Mun mielipide on se että jokaisella syntyvällä ihmisellä on samat mahdollisuudet olla älykäs, mutta ympäristö jossa ihmiset joutuvat varttumaan ja elämään ei hirveästi tarjoa virikkeitä tuon älykkyyden kehittämiseen, joten siinä mielessä mies on oikeassa että joku suomesta löytyvä emeritus professori on todennäköisesti älykkäämpi kuin 50% intian väestöstä.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyyttä ei tosiaan voi mitata koulutuksen tasolla. Jos mitattaisiin niin silloin näin voisi kyllä väittää koska se ainakin on fakta että suurin osa maailman ihmisistä on melko kouluttamatonta.

Mun mielipide on se että jokaisella syntyvällä ihmisellä on samat mahdollisuudet olla älykäs, mutta ympäristö jossa ihmiset joutuvat varttumaan ja elämään ei hirveästi tarjoa virikkeitä tuon älykkyyden kehittämiseen, joten siinä mielessä mies on oikeassa että joku suomesta löytyvä emeritus professori on todennäköisesti älykkäämpi kuin 50% intian väestöstä.

Vähän niin kuin jokaisella ihmisellä olisi samat mahdollisuudet olla pitkä ja tuuheahiuksinen, kunhan vain saisivat laadukasta ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyyttä ei tosiaan voi mitata koulutuksen tasolla. Jos mitattaisiin niin silloin näin voisi kyllä väittää koska se ainakin on fakta että suurin osa maailman ihmisistä on melko kouluttamatonta.

Mun mielipide on se että jokaisella syntyvällä ihmisellä on samat mahdollisuudet olla älykäs, mutta ympäristö jossa ihmiset joutuvat varttumaan ja elämään ei hirveästi tarjoa virikkeitä tuon älykkyyden kehittämiseen, joten siinä mielessä mies on oikeassa että joku suomesta löytyvä emeritus professori on todennäköisesti älykkäämpi kuin 50% intian väestöstä.

Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, tyhmempikin voi oppia hyvin, joutuu vain tekemään enemmän töitä. Ajatteletko, että ihminen muuttuu älykkääksi tai ylittää jonkun ÄÖ-arvon, kun se kirjoittaa ylioppilaaksi`?

Tietenkin toisilla ns alemman AÖ-arvon omaavilla voi olla muita esim. sosiaalisia kykyjä tai loistava laulutaito, joita on vaikea mitata tarkasti.

Mensan mukaan kuulun älykkäimmän 25%:n joukkoon mutta silti tunnen itseni välillä maailman tyhmimmäksi ihmiseksi.