Lue keskustelun säännöt.
Olen kuunnellut monta äänikirjaa tänä vuonna, mutta kuulin että en voi sanoa lukeneeni kirjoja
31.12.2019 |
Minulla on aika rajoittava lukivaikeus ja vaikka säännöllisesti luenkin, isompia järkäleitä mielelläni kuuntelen äänikirjoina.
Kuitenkin ystävä kertoi että lukeminen on paljon antoisampaa kuin äänikirjan kuuntelu, eikä niitä voi rinnastaa. Vaikka olen kuunnellut äänikirjan, en voi sanoa lukeneeni sen. Vain lukeminen on arvokasta ja jotain olennaista jää äänikirjasta vaille. Miten te muut koette? Itseltäni olisi jäänyt monta kirjaa tuntematta, ellei minulla olisi Celia-tunnuksia. Lukunopeuteni on niin hidas että luen kyllä 100-200 sivuisia kirjoja, mutta tiiliskiviä tahkoaisin vuoden.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjoissa on se huono puoli, että puhujan ääni ja puhetaito vaikuttaa sisältöön. Jos lukija ei "sovi" kirjaan niin siinä menee paljon hyvästäkin kirjasta hukkaan. Esim. kuvittele mies lukemassa Jane Austenin rakkaushömppää (tuskin mitään näin räväkkää oikeasti tapahtuu, mutta ymmärtänet pointin).
Pakko kyllä kommentoida, että Austen on kyllä enemmän aikakauden normien ja odotusten aika purevaakin kommentointia kuin rakkaushömppää. Avioliitto oli käytännössä naisille ainoita tapoja säilyttää tai saavuttaa asemansa. Luulenpa, että jos Austen eläisi nykyään, kirjat eivät mitenkään välttämättä loppuisi avioliittoon. Mutta, no, anteeksi. Mukavaa alkanutta vuotta kaikille, luetaan silmillä tai korvilla jatkossakin. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta voit sanoa että joku toinen luki mulle rikoksen ja rangaistuksen.
No mä sanon kuunnelleeni äänikirjoja, jos kuuntelen niitä. Sitten, kun luen kirjan äänikirjaksi (sinne näkövammaisten kirjastolle), sanon lukeneeni kirjan äänikirjaksi.
Kuunteleminen ei ole lukemista, vaikka miten vääntäisi ja kääntäisi. Jos kuuntelen radiosta uutisia, niin voinko sanoa että luin uutisia?
Kenen lukemana muuten mieluiten kuuntelette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenen lukemana muuten mieluiten kuuntelette?
Kotimaisista Ville Tiihonen tai Krista Putkonen-Örn ovat hyviä lukijoita dekkareissa, enkunkielisissä taas tykkään esim. Imogen Churchista tai vaikka Davina Porterista.
Olet kuitenkin tutustunut kirjaan kuuntelemalla sen. Mielestäni se on se olennaisin juttu. Olen aina rakastanut lukemista, mutta viime kesänä kokeilin ekaa kertaa äänikirjoja. On niissäkin puolensa. Nykyään sekä luen että kuuntelen. Kirjallisuus on joka tapauksessa upea harrastus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen kuunnellut uutisia mutten silti voi sanoa lukeneeni politiikan oppikirjoja.
Kuunteleminen ja lukeminen ei ole sama asia, siinä aloittajan ystävä on oikeassa. On kuitenkin ihan hemmetin turhaa ja tyhmää nillittää ja väitellä kumpi on jotenkin arvokkaampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sinä vain otit liian henkilökohtaisesti ystäväsi henkilökohtaisen mielipiteen siitä miten hän kokee, että lukeminen on parempi. Jos hän on sitä mieltä, voisit vain hyväksyä sen ja pitää siinä rinnalla oman mielipiteesi, joka perustuu omaan kokemuksessi siitä mikä on sinulle paras. Ei kaikista asioista tarvitse tehdä noin suurta draamaa...
Parhaat kirjat haluan kyllä lukea itse omaan tahtiin. Mutta kuuntelen myös paljon kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen joutunut lukemaan paljon työni puolesta. Se on ollut haasteellista mutta kun on sitten kuullut palautteen että olipa ihanasti luettu,se palkitsee.
Nyt en viitsi enää itse lukea mitään,mutta esim olen kuunnellut yle areenalta kuunnelmia. Ja nyt olen "hurahtanut" Lasse Pöystin ja Tytti Paavolaisen lukemiin Tove Jansson Muumi kirjoihin. KUmmallakin omintakeinen tyyli ja kyllä niistä saa irti teksteistä kuunneltunakin. Olen niitä itse ääneen lukenuty mutta nyt vasta nautin niistä kun joku muu lukee ne mulle.
Komekus kuin kokemus,se ei ole kenekään määriteltävissä,kuka mistäkin nauttii!
Sen kun kuuntelet!
Parhaimmillaan äänikirjakokemus on, kun kirjailija itse lukee oman tekstinsä. Tänä syksynä olen kuunnellut mm. Anna Puun elämänkerran ja Maria Veitolan "Toisinpäin." Tuo ihan uuden lisävärin elämykseen tuo oma ääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kova lukemaan pienestä pitäen, mutta vanhemmiten lukeminen rasittaa silmiä. Varsinkin jos tekee näyttöpäätetyötä, niin pitäisi lepuuttaa silmiä vapaa-ajalla. Itse olen vasta kerran kokeillut äänikirjan kuuntelemista kun sain ilmaisen kokeilun, mutta se jäi kesken koska kirja oli niin huono. Jäi kuitenkin kytemään ajatus että voisin jopa vähän maksaa, ja kuunnella parempia kirjoja työmatkalla ja iltaisin unta odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä olekaan lukenut, vaan kuunnellut.
Näin, mutta ei se silti tarkoita, että olisit ala-arvoisempi kirjallisuuden kuluttaja.
Itse mieluummin luen kuin kuuntelen, mutta meitä on moneen junaan, pääasia on varmaan se, että jokaiselle löytyy sopiva tapa nauttia kirjoista.
Siinä asiassa ystäväsi on oikeassa että äänikirjoista jotka olet kuunnellut et ole lukenut kirjoja, olet kuunnellut niitä. Muussa asiassa ystäväsi onkin sitten väärässä. Kirjojen kuunteleminen on ihan yhtä arvokasta kuin lukeminenkin ja mitään siitä ei jää vaille.
No en voi itsekkään väittää pitäneeni presidentin uudenvuodenpuhetta, vaikka kuulinkin sen.
Ei pikkulapsetkaan voi sanoa lukevansa, kun heille luetaan. Lapsille lukeminen on kyllä tärkeää ja sekin on tärkeää, että he oppivat kuuntelemaan. Itse en ole kuunnellut yhtään äänikirjaa, mutta voi olla, että joskus vielä kuuntelenkin. Toistaiseksi vielä luen mieluummin.
Kaikissa muodoissa aina jokin vaikuttaa sisältöön. Lukiessakin voit kuvitella ihmisten ulkonäöt ja rakennukset ja muut ihan päin prinkkalaa verrattuna siihen, mitä kirjailija on tarkoittanut. Tulkintakysymyksiä.