Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko kukaan muu syyllisyyttä suunnitellessaan uusien huonekalujen hankkimista
30.12.2019 |
Tekisi mieli laittaa sisustus melkein kokonaan uusiksi, kun kerrankin olisi varaa, ja näitä vanhoja huonekaluja on tullut katseltua lähemmäs parikymmentä vuotta. Mutta jokin ihme syyllisyydentunne tässä nyt vaivaa.
Sitä haluaisi uutta, mutta tuntuu vaan jotenkin väärältä mennä hankkimaan uusia huonekaluja, kun vanhatkin ovat vielä täysin käyttökelpoisia. ja etenkin kun olen saanut osan huonekaluista vanhemmiltani kun muutin pois kotoa kauan sitten, niin jotenkin vaan tuntuu siltä, että loukkaan vanhempiani hankkiutumalla eroon niistä (Tämä saattaa olla vain omassa päässäni, sillä vanhempani eivät ole koskaan sanallakaan sanoneet mitään sellaista, että ne pitäisi säilyttää ikuisesti)
Kommentit (4)
Riippuu, mitä hankkii. Jos huonekalut ovat täyspuistia tai käsityönä tehtyjä, ne kestävät ikuisuuden. Mikäs siinä, jos hankkii kunnollista.
Mutta ihmeellistä, jos hankkii huonolaatuisten huonekalujen tilalle uutta melamiini- ja lastulevykrääsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sama ongelma. Ehdotus: Tee kompromissi: säästä laadukkaimmat huonekalut, joilla tunnearvoa ja osta muutama uusi laadukas tilalle. Kaikkea ei kannata vaihtaa (ainakaan Ikeaan). Kokopuiset huonekalut ovat taas tulossa muotiin. Mitä sulla on?
Mulla on tapana tehdä hankintoja. Ajattelen että oma koti on latautumispaikka, ja laitan sen mieleisekseni. Kotona nyt kuitenkin sen verran aikaani vietän.
Nytkin tahdon sängyn. Patjan jouset tulee takapuolesta selkärankaan. Jotain pienempää ja tilaavievättömänpää. En oikein panosta parisuhdetoiveisiin...
Riittää että koikku mahtuu viereen.
Kirpparit ja torit on kivoja, ja kierrellessä silmä harjaantuu vaikka mitään mukaan lähtiskään.
Mukavaa sisustelua.
Ei tuu hankittua, niin ei oo syyllinen olo. Kerran oli. Oltiin miehen kanssa muuttamassa ensimmäiseen uutena hankittuun yhteiseen kotiin. Pohdittiin siinä, että olisi tuhannen taalan paikka päivittää huonekalut. Entiset olivat kirjava kokoelma opiskeluajoilta kertynyttä pahvi/lastulevy hyllykköä, tietokonepöytiä ja lulahtaneita nojatuoleja. Kirsikkana kakun päällä sängyn virkaa toimitti pelkkä runkopatja lattialla. Eihän ne vielä rikki olleet, ja kyllä ne vielä muuton jälkeen olisi varmaankin saanut mallattua jotenkin sinne uuteen kotiin, vaikka sitten sahaamalla jalkoja tietyistä lyhyemmiksi, ja olisihan sen sohvan ja nojatuolit voinut verhoiluttaa uudelleen ja... Kun sitten alkoi laskeskelemaan verhoilun hintoja, maaleja, työkaluja ja lakkoja, syyllisyys hälveni. Hankittiin uudet.