Vähentääkö lihavuus saavutusten, ulkoisten piirteiden, hyvinvoinnin yms. arvoa?

Tämän olisi voinut otsikoida myös "onko lihava tarvis epäkiinnostavampi kuin hoikka kaunis".

Ap

Ei välttämättä. Tunnen tosi monta lihavaa lääkäriä, sekä miehiä että naisia. Monet on aika nuoria, erikoistuvia vielä. T: Sairaalassa työskentelevä.

Öööh... Ehkä olit vaan jotenki alla päin, ja ihmiset vaistos sen eikä uskaltanu puhua??

Itse tiedän lukuisia ylipainoisia, jotka on ihan sädehtiviä ja niistä ollaan yhtä kiinnostuneita kun muistakin.. :) Sen sijaan moni karsastaa esim. masentunutta ihmistä..:/

Ootko ihan varma, että se oli sädehtivän kaunis, vai oliko vaan nii paljon glitter silmämeikkiä, että hlöstä ei edes tiedää minkä näkönen on, ku meikki peittää kaiken alleen :D

ite tiiän tollasia naisia jotka ei minkään näkösiä piirteiltään, mut meikkiä enemmän ku maalipurkissa ja siis se mikä herättää huomion, on se jumalaton meikin määrä. ja ihan aikuisissa ihmisissä. Ihmettelen kyl niiden näköö, jotka erehtyy meikin vuoks luulemaan kauniiks. kyl selvänäkönen näkee mikä on kaunis, ja mikä on maalattu. itteäni ei ainakaa kiihota meikkimäärä, vaan kauniit naiset.

kerran kysyin yhestä meikki-muijasta että "onko susta nätti?" nii mulle vastattiin että "sori, en voi sanoa, koska tol on nii paljon meikkiä ettei tosta näe minkä näkönen toi on"

:D mua ainaki ällöttää jos liikaa meikkiä, se tekee huonon näköseks.

Kyllä.

Miksi tämä keskustelu muuttui joksikin meikkaavien naisten haukkumiseksi? Aloittajallahan oli ihan muu kysymys.

Kyllä mielestäni kauniita ihmisiä pidetään kiinnostavampina. Oli kai joku tutkimuskin siitä, miten ihmiset liittävät kauniisiin ihmisiin enemmän positiivisia mielleyhtymiä kuin tavallisemman näköisiin ihmisiin. Kenties kyseessä on sama ilmiö tälläkin kertaa, samat saavutukset saavat toisen kohdalla ns ulkonäkölisää.

Kyllä mielestäni kauniita ihmisiä pidetään kiinnostavampina. Oli kai joku tutkimuskin siitä, miten ihmiset liittävät kauniisiin ihmisiin enemmän positiivisia mielleyhtymiä kuin tavallisemman näköisiin ihmisiin. Kenties kyseessä on sama ilmiö tälläkin kertaa, samat saavutukset saavat toisen kohdalla ns ulkonäkölisää.

-toi voi nopeesti ajateltuna pitää paikkansa, mut mulla on kyllä tosi paljon kokemusta esim oikeesti ihan tavallisista ihmisistä, joista kaikki on heti kiinnostuneita ja joista kaikki pitää, vaikka siis ei oo ulkosesti mitenkää erottuva yksilö ja osa näistä ollut lihavia, paljonkin lihavia.

Et kyl ne oikeesti on muut asiat jotka merkitsee.

Kyllä mäki jos nopee ajattelen, niii tosi paljon saan sellast "aww voi että, ihana kaunis" juttua , jos oon hoikka, mut ehk just vaan ulkonäöstä??? et sillon muu jää taka-alalle, ehk mun ulkonäkö tosin on niin erottuva sillon nii se johtuu siitä.  Mut sit ku alan miettii noit muita juttuja, niiin ne ei kyl tue tota mun kokemusta ollenkaan :DDDDDDDDDDD

Kauniissa ihmisissä on vetovoimaa. Mutta ei se kauneuskaan auta, jos allapäin vetäytyy seurasta eikä juttele. Silloin ihmiset tulkitsevat että haluaa olla rauhassa, ja antavat olla rauhassa.

Olitko iloinen ja sosiaalinen kohtaamisessa, vai jollain tapaa huonolla mielellä?

Toinen mitä mietin on se, että luokkakokous-tyyppisessä tilaisuudessa yleensä hakeudutaan niiden kouluaikaisten kavereiden seuraan - olivatko nämä sinut huomiotta jättäneet kavereitasi silloin aikoinaan?

Kyllähän se ulkonäkö valitettavasti vaikuttaa ihan valtavasti. Itse törmään tähän työelämässä jatkuvasti.

Teen töitä ulkoisena konsulttina asiakkaille, insinöörialalla. Olen nainen ja satakiloinen. Minulla on maine hyvänä osaajana, ja kun asiakkaiden kanssa kommunikoidaan Skype-palavereilla, eikä livenä, suhtautuminen minuun on erittäin positiivista. Minusta tulee kuulemma energinen ja tehokas tunne. Pelkään aina sitä jos tulee livepalaveri, koska huomaan aina pettymyksen asiakkaiden silmissä kun näkevät minut. Voisi melkein kuvitella niiden ylle puhekuplia kuten ”ai tuommoinen vanha plösö se olikin”. Tapaamisen jälkeen koskaan enää suhtautuminen minuun ei ole koskaan samalla tapaa positiivinen kuin ennen ulkonäköni näkemistä.