Lue keskustelun säännöt.
Tytär tyytymätön lahjoihin
25.12.2019 |
Olen täysin poissa tolaltani. Valehtelematta varmaan ikinä ei ole sydämmeen näin paljon sattunut. Olen itkenyt yksin nyt kun lapset ovat isällään. Ei ole ketään kelle puhua :(
12-vuotias tyttäreni toivoi uutta puhelinta joululahjaksi. Aloitin jo tytön synttäreiltä säästämään (n. 7 kk) koska halusin ostaa kunnollisen ja hyvän. Synttäreille jo toivoi luuria, mutta silloin ei ollut vielä mahdollista. Säästin omista asioistani, koska halusin tarjota tyttärelle ihanan lahjan. Olen pienituloinen yksinhuoltaja, pärjätään koska osaan tinkiä ja ennakoida (esim. ei osallistuttu mihinkään jouluapua ryhmään, vaikka luultavasti oltaisiin kelvattu kandidaateiksi. Hetken kyllä houkutti, koska taloudelliset paineet ovat välillä tuntuneet ylitsepääsemättömiltä koska joudun myös hoitamaan sairasta vanhaa äitiäni) mutta luksusta meillä (minulla) ole lähes lainkaan. Elareita en saa.
Kuitenkin raha on minulle arka paikka. Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että lapseni ovat puhtaita, hyvin ravittuja ja asianmukaisesti varustettuja (jopa joskus niillä merkkivaatteilla tms). Noh, eilen tytöt olivat minulla ja olin tunnelmoinut ja iloinnut lahjasta jo vaikka kuinka kauan etukäteen. Nautin ajatuksesta, että pääsen vihdoin lepäämään, syödään hyvin ja vaikka pelataan tai katsotaan yhdessä telkkaria. Ostin molemmille kolme kivaa, laadukasta lahjaa. Tai näin luulin tehneeni.
Jouluaatto meni oikein kivasti, esikoisen narinasta riippumatta. Kaikki tuntui olevan vähän huonosti, vähän oli tylsää, joojoo mä tuun iha kohta-oli mantra kun piti auttaa. Luuhasi koneella ja luuri oli liimattu kiinni. Oman huoneen siivoaminen oli taistelun takana, ei halunnut osallistua minun ja kuopuksen leipomisiin tms. Vihdoin ollaan saatu syötyä ja tuli odotettu hetki, kun päästiin avaamaan lahjoja. Minua hymyilyttää kun katson kun tyttö repii innoissaan lahjapaperia.
Niin. Naama venähti. Täysin. Tyttö vetää kotelon auki ja katsoo minua naama vihaisena. "Miksei voi ostaa sitä mitä pyydetään? Miks ei voi kerrankin ostaa kunnolla kun kerran luvataan?"
Ostin tytölle Samsung Galaxy S6 32GB. Puhelin oli todella harkittu ja myyjän(kin) kanssa vielä väännettiin niin hemmetisti.
Tuo oli kalliimpi kuin kuopuksen lahjat yhteensä, helposti. Tyttö suuttui entisestään nähdessään tyrmistykseni. Mun olisi pitänyt ostaa juuri se iphone, minkä hän oli toivonut. Se 850€ maksanut iphone. "Mikset voinut vaan ostaa sitä yhtä asiaa mitä oikeasti toivon kun näis on vaan pari sataa eroa?" Pari sataa. Pari sataa. Mun lapselle n.300 on vain pari hassua satasta, jotka olisi pitänyt säästää. Kiristää entisestään. Suutuin ja lähdin keittiöön. En halunnut pelottaa kuopusta, joka oli todella säikähtäneen oloinen. Esikoinen seuraa perässä, katsoo suoraan silmiin kun kaadan kannuun vettä ja sanoo ivallinen hymy huulillaan: "Mä sit pyydän isiltä. Se ainaki pitää lupauksensa ja välittää musta." Tuntui kun maailma olisi romahtanut. Napsahdin. Paiskasin kannun maahan ja purskahdin itkuun. Tyttö säikähti todella paljon. Ei ole varmaan ikinä nähnyt mun itkevän. Ainakaan näin. Ei pyytänyt anteeksi, meni huoneeseensa. Lähtivät aamulla, eikä ole suostunut puhumaan kanssani. Koitin pyytää anteeksi.
Kommentit (45)
Voi luoja! Olen pahoillani puolestasi. Teinit osaa olla joskus tosi sydämettömiä. Usein ymmärrys karttuu iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olet rauhoittunut, ja tyttäresi myös , teillä on vakavan keskustelun paikka.
On kurjaa, että tyttäresi ei ole tajunnut mikä tilanteesi on. Ei ole aina oikein vaihtoehto säästää lapsia raha-asioilta. Kyllä tuonikäinen jo ymmärtää noita.
Ja varmaan on hyvä puhua myös isänsä kanssa.
Itse olen myös pienellä palkalla elävä yh, eikä lapseni odota kalliita lahjoja ( vaikka kaverinsa varakkaista perheistä ovatkin, ja en yhtään epäile etteikö heitäkin joskus kahdehdi)koska tietää reaaliteeti. Poikani on samanikäinen, kuin tyttösi.
Mistä muka S6 puhelimen hait nykypäivänä, museosta? Ja maksoit 550€? (300e vähemmän kun 850e). Jos jostain löydät S6 käytettynä, on korkeintaan 50€ arvoinen.
Taitaa olla provo.
Ihan kuin olisin lukenut tämän ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa mieluummin keskustella etukäteen, et siihen ei oo nyt rahaa, mut ei mustakaan joku muu oo sama asia. Esim. Vaikka oon aikuinen, ja pyysin mieheltä joululahjaksi hajuvettä, ni jos se ois ostanu jotain muuta kun pyysin ni oisin suuttunut/pettynyt. Mieluummin sitten ilman.
Ennen vanhaan lapsille opetettiin hyviä tapoja. Yksi niistä tavoista on se, että "ei katsota lahjahevosen suuhun". Jos lapsi ei toiminut hyvin tapojen mukaisesti, niin sillä oli pienestä pitäen seurauksensa, kirvelevät sellaiset.
En sitten tiedä toimitaanko näin enää nykyään? Ainakin olen kuullut sellaista juttua, että tänä päivänä lasten "tunneilmaisua" ei enää saa rajoittaa koska se on "alistamista" ja aiheuttaa "patoutumia ja traumoja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit vaan ottanut rauhallisesti puhelimen pois ja sanonut että kun ei kerran kelpaa.
Nyt jatkossa pidät itsekin järjen päässä etkä osta noin kalliita lahjoja. Tuokin puhelin oli aivan liian kallis lahja tulotasoosi nähden. 12-vuotiaankin pitäisi se jo tajuta, sinusta puhumattakaan.
Miksi ihmeessä _sinä_ pyysit anteeksi???
Niin. Miksei voi ostaa sitä mitä pyydetään, jos on kerran toive olemassa? Olisit antanut jotain pientä ja sanonut, että puhelimeen pitää vielä säästää. Miksette ostaneet isän kanssa lahjaa yhdessä, jos hänellä kerran on paremmin raha-asiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12-vuotias on jo tarpeeksi iso ja varmaan ymmärtää, kun rauhassa selität rahatilaanteesi ja jos ei, niin väännä vielä kaupan päälle rautalangasta. Sun ei pidä pyytää anteeksi, vaan tyttäresi. Kiittämätön pentu. Kaikkesi olet yrittänyt, mutta se(kään) ei riittänyt. 850€ puhelin 12--vuotiaalle, huh huh. Mä olen jo aikuinen ja mulla on satasen luuri. Hyvin pelittää. Voithan sä ottaa sen lahjaluurin pois siltä tytöltäsi, ja sanoa, että kun ei kerran kelpaa, niin ole ilman tai pelaa sillä vanhallasi. Mä olisin lapsena saanut ensin selkään ja sitten olisi otettu se lahja pois..
Hyvä provo, S6 lojuu minullakin nurkissa ja se todella on kivikautinen josta ei maksettaisi edes 100€. Pointsit hyvästä yrityksestä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko, kun sanon, että jos nyt menet pyytämään anteeksi, teet elämäsi virheen. Tyttären on syytä pyytää tuhannesti anteeksi. Uskomatonta käytöstä jouluna, jolloin pitäisi olla iloinen ja kiitollinen ja käyttäytyä arvostavasti muita kohtaan.
Saat osoittaa sitä "välittämistäsi" ja kituuttaa vielä lastenlastesikin joulujuhlissa, jos et nyt tee selväksi, mitä se puhelin vaati sinulta. Lapset eivät käsitä näitä asioita, jos vaan urheasti yrität niiden ammottavat suut saada täyteen. Pitää sanoa, miten asiat ovat. Isältään tuo olisi alun perinkin pitänyt pyytää.
Jos tämä on totta, tytön pitäisi älytä pyytää anteeksi, ei äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen puhelin poistunut myynnistä, aika pitkän provon jaksoit kirjoittaa :)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä provo, S6 lojuu minullakin nurkissa ja se todella on kivikautinen josta ei maksettaisi edes 100€. Pointsit hyvästä yrityksestä :D
Hei haloo? Kaikki aloitukset täällä palstalla on provoja, eikä se silti ole mikään syy olla keskustelematta niistä.
Mulle sanottiin että mene itse tienaamaan jos halusi jotain kallimpaa. Kotoa ei saanut muuta kuin perusjutut, ale lumput ja vähänlaisesti ruokaa. 17v lähdin töihin ja piti maksaa puolet ruokarahaa kotiin. Joululahjoja en muista ikinä saaneeni. Kotona ei ollut joulua ikinä vaan piti mennä sukulaisten nurkkiin.
Mitä siinä poraat muuta kuin sanot että mene töihin jos haluat enemmän.
No näinhän voisi kyllä käydä, itse annan lapsille rahaa max. satkun, synttäreillä, jouluna yms. saavat niistä säästellen hankkia puhelimensa...eihän niillä tietenkään noin kalliita luureja saa. Niin olen ihan hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä muka S6 puhelimen hait nykypäivänä, museosta? Ja maksoit 550€? (300e vähemmän kun 850e). Jos jostain löydät S6 käytettynä, on korkeintaan 50€ arvoinen.
Taitaa olla provo.
Eipä ole missään enää!
Meilläkin samanikäinen tyttö vaati iphonea. Oli sitten monta vuotta ihan räsällä luurilla kun sanottiin että niin kalliin jos haluaa pitää säästää itse osa viikkorahoista. Lopulta järkiintyi ja kelpuutti samsungin.
Viime jouluna valitti kaikista lahjoista, toivotut merkkivaatteet oli muka vääränlaisia( vaikka koko oli ihan oikea), suihkugeeleille tuhahteli että tälläsetkö on joululahoja vaikka body shopin piti olla parhautta. Kyllä siinä salaa vähän itkin kun olin pitkän pennin pulittanut.
Tajusi kuitenkin käytöksensä tyhmyyden kun sanoin että tänä jouluna en osta vaatetta kun en osaa, enkä hygieniatuotetta kun ei kelpaa. Sai sit vaan kirjan ja pelilahjakortin ja niistä kiitteli maireasti moneen kertaan. Että kyllä sunkin tyttösi varmasti katuu ja ensi vuonna tarkemmat lahjatoiveet. Keskeneräisiähän nuoret ovat, joskus käyttäytyvät tosi tyhmästi.
En minäkään saanut kaikkea mitä halusin lapsena. Ymmärsin kyllä, kun vanhempani selittivät minulle, että kaikkeen ei ole varaa. Olin kiitollinen lahjoista, joita sain. Tuli vaan mieleen, että onko teillä kotona puhuttu rahan käytöstä lasten kanssa. Eihän se ole asia, jota kuuluisi kaunistella.
Enpä muuten raaski ostaa iPhonea näin työssä käyvänä aikuisena itsellenikään. Ihan periaatteesta, kun hyvän puhelimen saa sillä parilla sadallakin.