Lue keskustelun säännöt.
Kun jouluna kaduilla tulee vastaan ihmisiä, jotka surunaaman kanssa katsoo maahan, niin mitä fiiliksiä se herättää?
23.12.2019 |
Tällaisia kiltin oloisia yksinäisiä naisia ja miehiä on tullut vastaan, jotenkin herättää sympatiaa ja muistuttaa siitä kuinka moni ihminen viettää joulunkin yksin kotonaan. Moni ei saa yhtäkään viestiä, eivät yhtäkään lahjaa.
Jos he ovat onnellisia yksin, niin mikäs siinä. Mutta jos kaipaavat seuraa, niin minä toivon että nämä yksinäiset kiltit naiset ja kiltit miehet löytäisivät toisensa ja nauttisi yhdessä joululohta.
Kommentit (18)
Odotan just että lähettääkö äitini kutsun tulla kotiin viettämään joulua. Jos ei, olen minäkin tuollainen surullisen näköinen tapaus. Vaikea lapsuus takana, joten en aio mennä sinne jos en tunne olevani kutsuttu, sillä tavoin edes jotenkin perustelen sen että olisin oikeutettu kohteluun joka ei itketä joka kerta. Jos olen yksin joulun, ei siinä mitään. Syön ja luen, ehkä menen kirkkoon hakemaan joulumieltä. Isoin murheeni tällä hetkellä on se, että en löydä hyviä kirjoja. Ehkä tilaan netflixin. Lahjoja en kaipaa, rahaa ehkä. Enemmän surettaa jos olen juhannuksen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään. Ei ole tapana analysoida vastaantulevien naamoja.
En tiedä. En koskaan katso vastaantulijoita kasvoihin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En koskaan katso vastaantulijoita kasvoihin.
Minä katson oikeastaan kaikkien, en tiedä sitten onko se autismin merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohikulkijan naamaa ja olemusta ei juuri kerkeä analysoimaan sen parin sekunnin aikana. Eikä kiinnostakaan. En haluaisi että kukaan ohikulkija katselee minua ja miettii että voi raukkaa. Kaikilla meillä on omat murheet ja ilot päivästä toiseen.
Mutta ajatuksen tasolla totta kai voimia yksinäisille, itse yksin varmaan pistäisin jouluksi kynttilät ja hyvää musiikkia, hyvää ruokaa ja juomaa. Joku hyvä sarjamaraton tai katsoa mitä telkkarista tulee. Illalla voisi käydä kävelyllä katselemassa kauniita pihoja ja ikkunoita. Saunomaan jos mahdollisuus. Jos oikein yksinäisyys puskee niin luultavasti lähtisin baariin muutamalle katsomaan ihmisiä.
Hyvää joulua kaikille! Nauttikaa omalla tavallanne.
Ei mitään, olen yksi heistä. Tosin kuljen samalla lailla läpi vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kuljen miten haluan. Joulunkin vietän yksin, koska haluan.
Minä elän nyt raskaita aikoja. Kesällä haudattiin sukulaisen lapsi. Edessä on kahdet hautajaiset, kun kahden sukulaisen syöpähoidot eivät ole auttaneet. Surua takana ja surua edessä. Eilen kauneimmissa joululauluissa itkin alusta loppuun, oli jotenkin niin koskettavan kaunista se kun 500 ihmistä laulaa niin että kirkon seinät kaikuvat. Onneksi vieruskaverit eivät alkaneet tuijottaa ja kysellä, vaikka vähän väliä niistin ja kuivasin silmiä.
Kotona on mies, jota en viitsi edes katsoa päin. Vituttaa niin rankasti. Olen kurkkuani myöten täynnä tätä hotellipalvelijan elämää, jota olen elänyt jo 10 vuotta. Se ei ole muuttunut miksikään pyynnöistä huolimatta. Saatan siivota jonkin huoneen, vaikka keittiötason, ja viiden minuutin päästä mies tulee ja läiskyttää siihen jotain ja jättää sen taas minun siivottavakseni. Puhumattakaan ihan kaikista muistakin kotitöistä. Seksiäkin olen saanut viimeksi huhtikuussa.
Ei tässä jaksa vetää naamaa keksille edes yksinään ihmisten ilmoilla soveliaisuussyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vi tun vi ttu mitä alentuvaa pas kaa.
Ensinnäkin suomalaiset ovat ihan normaalistikin naama nurinpäin kadulla ja se on täysin normaalia. Ei tänne kuulu mikään pepsodenthymyillä irvistely vieraille. Kuuntelin äsken marketissa kahden britin puheripulia ja sain orastavan migreenin. Lisäksi on niin pimeää että ei näe edes ketään.
Toisekseen meissä sadoissa tuhansissa sinkuissa on paljon ihmisiä joilla on hel vetin iso tuttavapiiri ja sukua. Jos on muutenkin itsekseen niin minkä ihmeen takia jouluna harmittaisi? Korkeintaan voi tulla aika pitkäksi. Joo, on varmaan joitain syrjäytyneitä ja lisäksi vanhuksia jotka laulavat "all my friends are dead" ja jouluna ahdistaa enemmän kuin muuten mutta jotain rajaa. Itse kieltäydyin kahdesta joulukutsusta joista toinen säälikutsu mutta kahvitin itse pari mummoa ja saatan ottaa napanderit naapurin kanssa. Muuten ei hätää.
Onhan sitä jouluna yksinäistä kun ei ole sukua jonka kanssa sitä viettää, mutten silti ajatellut ottaa mitään miestä passattavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuteni jouluja varjosti läheisten alkoholismi ja riidat. Vieläkin yli 40-vuotiaana kammoan joulua ja toivoisin, että joulu menisi nopeasti ohi.
No olen itse samanlainen, en silti onneton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surunaama on Suomen kansallisilme. ☹
Joskus näkee myös vihanaamaa. 😠
Siinäpä ne.
Riippuu mitä puoluetta äänestävät. Jos joku vihrvas siinä suree kun äl hölin mammoja ei lennätetty kerralla 500:n miljoonan hintaisella airbus 380-koneella -jollainen toki olisi pitänyt ostaa tähän tarkoitukseen- Suomeen kunniakansalaisiksi, niin vtut heidän surustaan vihellän.
Vierailija kirjoitti:
Minä elän nyt raskaita aikoja. Kesällä haudattiin sukulaisen lapsi. Edessä on kahdet hautajaiset, kun kahden sukulaisen syöpähoidot eivät ole auttaneet. Surua takana ja surua edessä. Eilen kauneimmissa joululauluissa itkin alusta loppuun, oli jotenkin niin koskettavan kaunista se kun 500 ihmistä laulaa niin että kirkon seinät kaikuvat. Onneksi vieruskaverit eivät alkaneet tuijottaa ja kysellä, vaikka vähän väliä niistin ja kuivasin silmiä.
Kotona on mies, jota en viitsi edes katsoa päin. Vituttaa niin rankasti. Olen kurkkuani myöten täynnä tätä hotellipalvelijan elämää, jota olen elänyt jo 10 vuotta. Se ei ole muuttunut miksikään pyynnöistä huolimatta. Saatan siivota jonkin huoneen, vaikka keittiötason, ja viiden minuutin päästä mies tulee ja läiskyttää siihen jotain ja jättää sen taas minun siivottavakseni. Puhumattakaan ihan kaikista muistakin kotitöistä. Seksiäkin olen saanut viimeksi huhtikuussa.
Ei tässä jaksa vetää naamaa keksille edes yksinään ihmisten ilmoilla soveliaisuussyistä.
Tuo keittiötason kunnossa pitäminen on muuten sellainen asia, joka olisi hyvä tsekata ennen yhteenmuuttoa. Jos siinä ei ole samat standardit, niin ei kannata.
T: minäkin siivoan keittiötason ja ärsyttää kun joku muu läiskyttää sen märäksi eikä kuivaa sitä.
Myötätuntoahan se herättää. Kirjoitit kauniisti, kiitos!