Kerro harvinainen harrastuksesi, ja muut peukuttaa jos harrastaa samaa!
Tämä siis siksi, että monesti sitä luulee olevansa friikki kun ”ainoana” harrastaa jotain outoa. Tulee hyvä mieli jos joku muukin harrastaa samaa (ja on sopivasti outo myös). ;)
Aloitan ketjun itse eli harrastukseni: sotahistoria ja pistoaseet sodissa. N39
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Nukkekotien rakentelu ja sisutaminen
En harrasta, mutta haaveilen tästä!
Vierailija kirjoitti:
Kissoille laulaminen. Ennen myös tanssin oman kissani kanssa, mutta lapsenlapsikissat pelkävät minua, joten en rääkkä niitä, Oma kissa tykkäsi olla hetken aikaa kavaljeerina (siis sylissä).
Ihana!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina jotenkin haaveillut keräileväni eläinten kalloja, ja mahdollisesti kultaavani ne lehtikullalla. Musta ne vaan ois niin kauniita ja kiehtovia.
Mun taiteilijakaveri tekee taidetta eläinten luista ja kalloistakin joita kerää metsistä.
Vierailija kirjoitti:
Kissoille laulaminen. Ennen myös tanssin oman kissani kanssa, mutta lapsenlapsikissat pelkävät minua, joten en rääkkä niitä, Oma kissa tykkäsi olla hetken aikaa kavaljeerina (siis sylissä).
Mä myös laulan mun kissalle. Eilen opettelin yhden ruotsinkielisen rallatuksen ulkoa. Puhun myös joka päivä ruotsia sille, joskus italiaa ja englantia. Yritän pitää kielitaitoa yllä. Tosin en ole ajatellut, että tää olis harrastus?
Vierailija kirjoitti:
Nukkekotien rakentelu ja sisutaminen
Tämä olisi ihanaa! Joskus vielä hommaan nukketalon ja alan sisustamaan. Mulla on tuttava, joka tätä harrastaa siten, että se on teettänyt tai tekee itse designhuonekaluja siihen taloon. Eli siis taitavia jäljennöksiä. Viime kesänä hän täytti pyöreitä vuosia ja sai sinne taloon lahjaksi miniatyyri-Aarnion pallotuoli. Jestas, että se oli hieno!
Ihana ketju! Huippuhienoa nähdä miten erilaisia ja mielenkiintoisia asioita ihmiset harrastaa.
Soitan altto- ja sopraanosaksofonia sekä venttiilipasuunaa.
Pidän leikekirjaa Halla-ahosta ja muista kiinnostavista lehtijutuista, myös kaikenlaisia kansioita löytyy pitkä rivi. Kansioihin päätyy enimmäkseen filosofiaa, kielitiedettä ja parhaat palat lukemistani kirjoista. Kansioiden uudelleenjärjestely on kaikkein hauskin osuus!
Sanaristikoiden laadinta. En tee julkaistavaksi, mutta siis ihan sellaisia koko aukeaman tai sivun kokoisia ystäväpiirin ratkottavaksi. Ehkä joskus lähetän johonkin lehteen, mutta tiedän, että niillä tienaa huonosti, jos ei ole todella hyvä hommassa.
Palasin nuoruuteni harrastuksen pariin eli pienoismallien teko ja pihalla kasvattelen syötäviä kasveja kesäisin. Pelaan myös eri koneilla ja välillä lautapelejä jos seuraa on. Keräilyesineet kiinnostaa myös. Ei niin harvinaista mutta terapiaa kuitenkin. Akvaarion ja kasveja sisälle muutenkin hankin jossain kohtaa myös.
Vierailija kirjoitti:
Luen sanakirjoja. Siis en vaan etsi vieraskielistä vastinetta sanakirjasta vaan todellakin luen kokonaisia sivuja hakusanoineen ja niiden alta löytyvät esimerkit ja muut tiedot. Olen aikamoinen kielifriikki :D
Pakko kysyä; monta kieltä menee sujuvasti? Opetteletko niitä siis aktiivisesti sanakirjoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okkultismi ja kaikkien hämärien kirjojen keräily. Esim. Codex Seraphinianus, Voynich manuscript, Musta raamattu jne.
Tilasin juuri itselleni joululahjaksi Albert Hämäläisen kirjoittaman taikapsykologisen tutkimuksen nimeltä "Ihmisruumiin nesteet".
Mitä oudompaa, sen parempaa!
En ole ihan noin...perillä asioista, mutta sain kyllä osakseni ymmärtäväisiä tai kauhistuneita katseita kun yritin selittää, miten mielenkiintoista oli lukea minfon keskustelua puuhun itsensä köyttäneestä ja sinne kuolleesta miehestä. Puu kaadettiin ja asiaa tutkittiin, ja minfon asiantuntijat olivat innoissaan. Ruumiinnesteet olivat minuakin kiinostava aihe. En olisi itsestäni uskonut. Yliluonnolliset asiat kyllä kiehtovat, mutta olen myös pelokas niiden suhteen.
Täsmennän, ettei ne nesteet muuten siis kiinnostaneet, mutta se, mitä niistä pystyttiin päättelemään. Yleensä ihmisille ei kannata tosin kertoakaan, siitäkin jo saa oudon maineen kun ikämummeli katsoo kauhuleffoja. Hyviä kauhuleffoja, ovat vaan aika harvinaisia. Olen etsinyt itsekin syytä sille ja ehkä se, että elämässä on ollut paljon tuskaa ja väkivaltaa, vaikuttaisi. En kestä mitään "onnellisia rakkauselokuvia". Ihan outo elämänalue. sori OT, tiedän.
Olen mukana Lions-toiminnassa. Ei kovin harvinaista sinänä, mutta melko harvinaista 40-vuotiaana
Ihmisten auttamista salaa, se on ollut parasta (muitakin on siis monia harrasteita), eli pudotan tarvitsevalle setelin tai muuta ja jään tiiraamaan reaktiota joskus :), on ihana nähdä se ilme kun ihminen tuntee kerrankin olevansa onnekas.
En suinkaan, olen biologi :D saattaa ehkä vähän selittää tätä harrastusta.