Lue keskustelun säännöt.
Perheiden tuloerot ja sosiaaliset luokat korostuvat armeijassa
19.12.2019 |
Hyvätuloisesta perheestä tulevasta tupakaverista on itselle hyötyä tulevaisuudessa, mutta vain jos tulee itsekkin hyvätuloisesta ja korkea statuksisesta perheestä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne nyt niin erikoisesti armeijassa korostuisivat.
Enpä usko. On siellä muutakin tekemistä kuin tulevien bisnesjuttujen hautominen.
Ja siellä kyllä kaverataan erilaisista oloista lähteiden kanssa erittäin paljon.
Jutun mukaan hyvätuloisista perheistä tulevat työllistyivät ja menestyivät paremmin jos tupakaverina oli toinen hyvätuloisesta perheestä tuleva kun taas huonotuloisista perheestä tuleville sillä ei ollut vaikutusta.
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Sen lisäksi, kun aletaan oikeasti etsiä niitä hyviä työpaikkoja, tulee vielä kateus: ei haluta edes vinkata köyhemmistä oloista tuleville näitä paikkoja, kun halutaan, että tyyppi pysyy alemmalka portaalla kuin itse. Kateus ja ahneus koskee köyhiä, jotka yrittävät nousta. Samalla haukutaan, miten luuseripaskoja nämä ovat, kun eivät kävele niihin hyväpalkkaisiin töihin!
Tai sitten se on näiden harhaisuus ja heikot sosiaaliset taidot plus olemattomat käytöstaidot, jonka vuoksi ei vinkkailla työpaikoista.
Osoitit juuri teoriani oikeaksi. Kateus köyhistä oloista tulevia kohtaan: pysykää alempana kuin me! Puhut täyttä puppua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Mitä ”verkostoitumista” esim. yritteliään teekkarin ja trukkia ajavan koulupudokkaan välillä voisi olla? Mitä yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita, mitä vastavuoroista sparraamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Mitä ”verkostoitumista” esim. yritteliään teekkarin ja trukkia ajavan koulupudokkaan välillä voisi olla? Mitä yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita, mitä vastavuoroista sparraamista?
Niin, oslitit juuri porvarien asenteet: trukkia ajava olisi automaattisesti koulupudokas?! Ilman duunareita ei kermaperseidenkään elämä pyörisi, muistakaa se. Yritteliäs teekkari voi olla loppujen lopuksi tyhjän toimittaja, josta ei tule ikinä mitään hyödyllistä yhteiskunnalle. Työstä saatu rahan määrä ei korreloi työn huödyllisyyden ja tärkeyden kanssa!
Luokkanousulla saattaa olla varjopuolena yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne. Saattaa aiheuttaa masennusta. Ihmisen on parasta olla suunnilleen samantasoisessa seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Mitä ”verkostoitumista” esim. yritteliään teekkarin ja trukkia ajavan koulupudokkaan välillä voisi olla? Mitä yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita, mitä vastavuoroista sparraamista?
Niin, oslitit juuri porvarien asenteet: trukkia ajava olisi automaattisesti koulupudokas?! Ilman duunareita ei kermaperseidenkään elämä pyörisi, muistakaa se. Yritteliäs teekkari voi olla loppujen lopuksi tyhjän toimittaja, josta ei tule ikinä mitään hyödyllistä yhteiskunnalle. Työstä saatu rahan määrä ei korreloi työn huödyllisyyden ja tärkeyden kanssa!
Aiempi kommentoija kirjoitti aika ikävään sävyyn, mutta tosiasissa trukkikuski tuskin on työpaikallaan sellaisessa asemassa, että tuntisi riittävän hyvin niitä ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa teekkarin uraan tämän tähdätessä asiantuntijatehtäviin ja mahdollisesti myöhemmin johtotehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, tähän voisi ottaa yhden hyvän esimerkin. Tyttären serkkupoika lähti armeijan jälkeen toiselle puolelle maata opiskelemaan (yliopistoon). Samaan aikaan yliopistossa aloitti myös muita saman vuosikurssin RUK:laisia, eli hänellä oli tuolla vieraalla paikkakunnalla heti tuttuja. Kuinka paljon tästä tuleekaan olemaan hyötyä sitten jatkossa, kun tunnet jonkun jo entuudestaan: on helpompi ottaa yhteyttä vaikka työasioissakin.
Joku toinen armeijakaveri sitten ehkä meni töihin (käytyään ammattikoulun ennen armeijaa), joten näihin ei tule törmäiltyä enää samoissa piireissä armeijan päättymisen jälkeen.
Eihän tässä oikeasti tämän kummemmasta ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Mitä ”verkostoitumista” esim. yritteliään teekkarin ja trukkia ajavan koulupudokkaan välillä voisi olla? Mitä yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita, mitä vastavuoroista sparraamista?
Niin, oslitit juuri porvarien asenteet: trukkia ajava olisi automaattisesti koulupudokas?! Ilman duunareita ei kermaperseidenkään elämä pyörisi, muistakaa se. Yritteliäs teekkari voi olla loppujen lopuksi tyhjän toimittaja, josta ei tule ikinä mitään hyödyllistä yhteiskunnalle. Työstä saatu rahan määrä ei korreloi työn huödyllisyyden ja tärkeyden kanssa!
Kyse on yhteisen mielenkiinnon kohteista, ei ihmisarvosta.
Ylläolevassa esimerkissä trukkikuskiin ja teekkariin oli lisäksi liitetty yksilökohtaiset attribuutit; jos ne koskisivat koko ammattiryhmiä, ne sisältyisivät implisiittisesti ammattinimikkeisiin ja niiden mainitseminen olisi redundanttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän syynä se, että kun tämä korkeampitasoinen saa selville tämän alempitasoisen statuksen, hän ei haluakaan verkostoitua tämän kanssa?
Mitä ”verkostoitumista” esim. yritteliään teekkarin ja trukkia ajavan koulupudokkaan välillä voisi olla? Mitä yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita, mitä vastavuoroista sparraamista?
Niin, oslitit juuri porvarien asenteet: trukkia ajava olisi automaattisesti koulupudokas?! Ilman duunareita ei kermaperseidenkään elämä pyörisi, muistakaa se. Yritteliäs teekkari voi olla loppujen lopuksi tyhjän toimittaja, josta ei tule ikinä mitään hyödyllistä yhteiskunnalle. Työstä saatu rahan määrä ei korreloi työn huödyllisyyden ja tärkeyden kanssa!
Kyse on yhteisen mielenkiinnon kohteista, ei ihmisarvosta.
Ylläolevassa esimerkissä trukkikuskiin ja teekkariin oli lisäksi liitetty yksilökohtaiset attribuutit; jos ne koskisivat koko ammattiryhmiä, ne sisältyisivät implisiittisesti ammattinimikkeisiin ja niiden mainitseminen olisi redundanttia.
Laukesitko kun kirjoitit tuota wikipedian avustuksella?
Työpaikkojen saaminen nk suhteilla eli verkostojen kautta ei ole mikään uusi ilmiö. Reilu 100 vuotta sitten seppäkin opetti oman poikansa sepän hommiin eikä jotain random-tyyppiä. Jos työvoimaa alettiin tarvita enemmän kuin omasta perheestä löytyi, siirryttiin kauempiin sukulaisiin ja tuttuihin. Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen lisääntyessä oli ihan tavallista, että perheen lapset opiskelivat samalle alalle kuin vanhempansa. Oli kauppiassukuja, lääkärisukuja jne. Nykytilanne, missä nuoret opiskelevat ihan eri aloille kuin vanhempansa, on verraten uusi, mutta verkostoitumisen tarve ei ole kadonnut minnekään. . Kaverilla, kaverin vanhemmilla tai muilla tutuilla voi olla suhteita alalle, johon itse opiskelee, ja vastaavasti itsellä, omilla vanhemmilla tai muilla tutuilla voi olla suhteita alalle, johon kaveri opiskelee. Verkostoitumisesta hyötyvät molemmat osapuolet eikä ole mielekästä verkostoitua sellaisen kanssa, jolla ei ole tarjota mitään vastavuoroisesti.