Kahden yksinäisen lapsihaaveet..
Olemme miehen kanssa molemmat introverttejä, eli molemmilla on muutama hyvä ystävä, mutta ei mitään suurta kaveripiiriä.
Lisäksi molemmat tulevat pienestä suvusta ; miehellä ei lainkaan sisaruksia ja vanhemmatkin iäkkäät, jotka asuvat lisäksi kaukana. Itsellä vanhemmat ja yksi sisko, mutta ei kontaktia muihin sukulaisiin.
Kuvaavaa, että meidän häissä oli 25 ihmistä, jossa oli aika lailla molempien kaikki läheiset ihmiset ja muutama työkaverikin.
Sinänsä en kärsi tästä, ja olemme ihan onnellisia.
Mutta mietityttää, että kannattaako hankkia lapsia tähän tilanteeseen, jossa tukiverkosto ei ole kovin hyvä, eikä niin paljon elämää ympärillä?
Mulla on sellainen käsitys, että lapsiperheet viettää tosi sosiaalista elämää, ja jollain lailla koen että haluaisin sellaista tarjota lapsellekin. Mutta kun sellaista ei ole..pitääkö luopua lapsihaaveista..?
Lapsiperheet viettävät ihan yhtä monimuotoista elämää kuin lapsettomatkin perheet. Ei teidän tarvi olla tietynlaisia voidaksenne saada lapsia, kasvattaa heistä fiksuja ja elää onnellista perhe-elämää.