Lue keskustelun säännöt.
Velat! Ovatko lapset ja lapsiperheelliset teidän mielestänne sietämättömiä ihmisiä?
18.12.2019 |
Keskustelujen perusteella näyttää siltä, että velat ja lapsiperheelliset eivät kykene millään tulemaan toimeen keskenään ja vastakkainasettelua tulee aina olemaan. Vahempainvapaat, lapsilisät, kotihoidon tuet ja sairauspoissaolot tuntuvat aiheuttavan paljon närää. Sitten on myös lapset julkisilla paikoilla, ravintoloissa, kahviloissa, elokuvissa ja tuttavien lapset jonka läsnäolo ottaa päähän.
Tästä saa sellaisen kuvan, että lapsiperheet ovat pahin asia maailmassa. Onko näin?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Tämä asia kaivetaan naftaliinista vähintään joka kuukausi. Miksi? Mikä mättää lapsellisten elämässä?
Väititkö siis, että lapsettomat eivät koskaan ärsyyntyisi perheellistä ja heidän elämäntavoista, jotka jossain vaiheessa kuitenkin vaikuttavat lapsettomien elämään? Kyllä niistä sijaisuuksista ja vapaista valitetaan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään lapsista oikein paljon ja olen ammatiltani lastentarhanopettaja. Suurin osa ystävistäni on vanhempia. Toki tässä iässä monien lapset ovat jo varsin isoja itsekin, mutta en ole koskaan nähnyt vaikeaksi sietää myöskään pikkulapsiperheitä. Mun kokemukseni mukaan ihmiset ovat yksilöitä lasten lukumäärästä riippumatta. Tunnen vain muutaman ihmisen, jotka eivät omien sanojensa mukaan pidä lapsista ja heistä vain yksi on vela. Eivät kaikki vanhemmatkaan ole mitään lapsirakkaita luonteita. Olen kuullut monesti pienten lasten vanhempien sanovan, että lapset ovat kivoja vain silloin, kun ne ovat omia. Itse taas joskus siihen vitsillä vastaan, että minusta lapset ovat kivoja kunhan eivät ole omia.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina pitänyt lapsista ja parhaalla ystävälläni on kaksi hauskaa poikaa. Oletko huomannut, että kovin moni ihminen, jolla itsellään on lapsia, sanoo ihan avoimesti ettei pidä muiden lapsista? Se ei jotenkin tunnu herättävän niin voimakkaita tunteita ollenkaan. Eihän missään perhejuhlissa vanhemmat leiki muiden ihmisten lasten kanssa, mutta nuoret ja lapsettomat kyllä leikkivät. Se on jotenkin hassua miten tympeitä ihmiset saa ihan luvan kanssa olla lapsia kohtaan, kunhan on omia. On ilmeisesti sitten "oikeaa" leiriä.
Yleensä kyllä lapsettomat eivät halua olla lapsien kanssa missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei häiritse itkevä lapsi lentokoneessa ja esim pitkällä reissulla annan mieluusti lapsiperheen kirjautua ensin huoneeseen, kun ollaan oltu tienpäällä koko päivä. Tai kuten eräs työkaverini, jonka pienet lapset sairastivat yhden talven jatkuvalla syötöllä, niin en alkanut mutisemaan että työt kärsivät. Näitä sattuu. Valtaosa perheellisistä on mukavia tai vähintään siedettäviä, kuten ihmiset yleensä.
Yleensä ongelmat ovat näitä, kun vanhempi käyttää lapsia selkeänä tekosyynä luistella pois asioista, vaatii erityisoikeuksia tai on vaan laiska. Osa vanhemmista ovat sokeita lapsensa käytökselle, valitettavasti. Kun eihän meidän Maija voi kiusata ketään. Toinen asia, mikä perheellisissä harmittaa on se vähättelyn puute minunkaltaisia kohtaan. Useinmiten näidenkin takana ovat omat kipupisteet ja sitä turhautumista puretaan lapsettomaan.
Näiden kohdalla lähinnä toivon, että vanhemmat kasvaisivat aikuisiksi.
Tätä mainitaan itse asiassa hyvin usein. Mitä tälle käyttäytymis ongelmalle pitäisi mielestäsi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä myönnän olevani tässä asiassa stereotypiavela. En voi sietää lapsia, enkä voisi esim kuvitella vierailevani lapsiperhekodissa. Menisi hermo alta aikayksikön. Minun kotiini ei tietenkään lapsilla ole mitään asiaa.
Yritän jokapäiväisessä elämässä välttää lapsia niin paljon kuin mahdollista, esim asun alueella jossa on hyvin vähän lapsia, ja usein onnistun päiviä olemaan ees näkemättä niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä asia kaivetaan naftaliinista vähintään joka kuukausi. Miksi? Mikä mättää lapsellisten elämässä?
Väititkö siis, että lapsettomat eivät koskaan ärsyyntyisi perheellistä ja heidän elämäntavoista, jotka jossain vaiheessa kuitenkin vaikuttavat lapsettomien elämään? Kyllä niistä sijaisuuksista ja vapaista valitetaan paljon.
Ja aivan syystä. Lapselliset pitävät itseään etuoikeutettuina vaatimaan vain koska he ovat onnistuneet monistautumaan. Ei se ole mikään syy saada etuja toisten kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä asia kaivetaan naftaliinista vähintään joka kuukausi. Miksi? Mikä mättää lapsellisten elämässä?
Väititkö siis, että lapsettomat eivät koskaan ärsyyntyisi perheellistä ja heidän elämäntavoista, jotka jossain vaiheessa kuitenkin vaikuttavat lapsettomien elämään? Kyllä niistä sijaisuuksista ja vapaista valitetaan paljon.
Ja aivan syystä. Lapselliset pitävät itseään etuoikeutettuina vaatimaan vain koska he ovat onnistuneet monistautumaan. Ei se ole mikään syy saada etuja toisten kustannuksella.
Meinaatko, että näille ei kuulu yhtään mitään palveluja ja heidän pitäisi pysyä kokonaan kotona poissa työvoimasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän lapsista ja tulen niiden kanssa yleensä hyvin juttuun. Olenhan itsekin melko vilkas ja mielikuvituksellinen sielu. Harva aikuinen haluaa keskustella kanssani dinosauruksista ja piirrettyjen mutanttimörököllien taisteluista. En kuitenkaan halua lapsia, nautin vain lapsellisista huveista. Eivätkä ne vanhemmatkaan lähtökohtaisesti minua ärsytä vain siksi että ovat vanhempia. Jos inhoan jotakuta, se ei johdu perheen rakenteesta vaan siitä että kyseinen henkilö nyt vain sattuu olemaan ärsyttävä/epäkohtelias/muuten vain inhottava.
Pidän lapsiperheistä etenkin normaaleista, mutta siitä en ole pitänyt jos on yritetty ns.hyväksikäyttää pitämällä ilmaisena lapsenvahtina sukulaisten toimesta kuten on tehty (eri asia jos olisi saanut edes 5e korvauksen tai edes suklaan mutta kun ei). Lisäksi yritettään täyttää edellinen koti lapsiperheen ylimääräisillä tavaroilla (eivät viitsineet viedä niitä kirpputorille vaikka pöytä oli). Yksi sukulainen piti ilmaisena lapsenvahtina lomamatkalla ja jälkeenpäin haukkui kun en ollut 24H ilmaiseksi hänen vaikean lapsensa kanssa, jolla ei ollut käytöstapoja no kuitenkin olin ilmaiseksi hänen lapsensa seurassa sen 23h/7 lomalla mutta sehän ei toki riittänyt ja vielä ilmaiseksi. Tykkään vain muutamista sukulaislapsista ja vieraiden lapsista. Eivät muuten olleet työssäkäyviä vanhempia nuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihmeellinen myytti, että ne joilla on lapsia, olisi lapsia ja lapsiperheitä rakastavia. Moni, jolla on lapsia, vihaa muiden lapsia.
Mutta moni rakastaa. Mä rakastan jokaista maailman lasta, olieni likso. Myös niitä meluavia ”räkänokkia” joita moni inhoaa - ne inhotut sitä rakkautta tarvitsevat.
Rakastan myös kaikkia maailman kärsiviä lapsia ja olen jo vuosikymmeniä ollut kuukausilahjoittaja lasten oikeuksia edistävissä järjestöissä. Olen ”koko maailman äiti”, ja näin olisi hyvä muidenkinn ajatella. Että ei vain se oma perhe ja oma napa.
Olen äiti. Voin myöntää etten välitä muiden lapsista. Kun olen kyläilemässä haluan keskittyä aikuisten juttuihin. Saan leikkiä ihan riittävästi omien lapsieni kanssa. En minä kuitenkaan tyly ole muiden lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut päästävät vain höyryjä. Hyvin harva vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä myönnän olevani tässä asiassa stereotypiavela. En voi sietää lapsia, enkä voisi esim kuvitella vierailevani lapsiperhekodissa. Menisi hermo alta aikayksikön. Minun kotiini ei tietenkään lapsilla ole mitään asiaa.
Yritän jokapäiväisessä elämässä välttää lapsia niin paljon kuin mahdollista, esim asun alueella jossa on hyvin vähän lapsia, ja usein onnistun päiviä olemaan ees näkemättä niitä.
Ma en kanssa hirveasti pida lapsista, eika mulla esim vauvan nahdessani tule semmoinen olo etta "oi kun sopo" tai etta tekisi mieli ottaa se syliin (yllattavan usein sita kuitenkin ollaan tarjoamassa syliin ja kulmakarvat kohoavat kun sanon ei kiitos). Samoin jos joku tuo tyopaikalle uutta mini-metaan naytille niin en mene ihastelemaan tai lepertelemaan sille vaan jatkan hommia ihan normaalisti.
Hyvien ystavien lapsia tietysti sen sijaan siedan pienina annoksina. Koska rakastan mun ystavia ja haluan viettaa aikaa heidan kanssaan. <3 Lapsenvahdiksi eivat ole koskaan pyytaneet eli pelisaannot on molemminpuolisesti selvat. :D
Mun kotiin lapset saa periaatteessa tulla, mutta koska mulla on 60-kiloinen koira joka murisee lapsille, annan luvan vierailulle vain, jos saan koiran mutsin luo hoitoon. (En suostu laittamaan koiraa "eri tilaan" koko vierailun ajaksi, silla se on mulle perheenjasen ja tarkeampi kuin ne ystavien mukulat.)
Naita vierailuja on kaytannossa ehka yksi kerran viidessa vuodessa, jos lapsiperheystavia tulee esim. ulkomailta kylailemaan useammaksi paivaksi.
Minulla ihan samat muistot omasta lapsuudestani. Lapsettomat aikuiset puhuivat meille kuin normaaliälyisille ihmisille ja kyselivät meiltä asioista, joiden tiesivät olevan meille mieleisiä. Perheelliset aikuiset olivat taas sitten joko kovaan ääneen kaakattavia ja utelevia väkisinhalaajia tai noita alati pahantuulisia tiuskijoita, jotka tykkäsivät myös hämmentää lapsia sarkastisilla heitoilla. Joitain poikkeuksia oli puolin ja toisin mutta jako meni aika lailla noin.
Samanlainen jakautuminen oli itseään lapsirakkaina pitävissä ja meidän seuraamme välttelevissä aikuisissa. Lapsirakkauttaan julistavat olivat tahdittomia ja lapsen näkökulmasta ilkeitä, härnäsivät ja kiusasivat itkuun saakka ja vastailivat tahallisen tyhmästi lasten kysymyksiin. Ne lasten seurassa varautuneemmat olivat oikein mukavia, eivät ottaneet meihin oma-aloitteisesti kontaktia mutta kohtelivat meitä rauhallisesti ja kohteliaasti. Ja jos heiltä kysyi jotain, niin vastasivat ikätason huomioon ottaen rehellisesti eivätkä kalastelleet huumoripisteitä muilta aikuisilta mukanokkelilla näpäytyksillä.