Oletko aloittanut elämän uusiksi puhtaalta pöydältä jonkun katastrofin jälkeen?
Minulle tuli tällainen tilanne eteen reilu nelikymppisenä, kun jäin työttömäksi ja puolisoni kuoli. Koko elämältä meni hetkessä pohja ja kaikki romahti. Ihme, että selvisin siitä järjissäni. Myöhemmin ymmärsin, että siinä oli kuitenkin tilaisuun laittaa kaikki uusiksi ja sain mahdollisuuden rakentaa elämäni juuri sellaiseksi kuin itse haluan. Ennen romahdusta olin jumiutunut omaan rooliini väsyneenä perheenäitinä ja olin burn outin partaalla. Työhönikin olin leipääntynyt.
Kommentit (28)
Käytännössä. Ihan kuin ei olisi ollut ulkopuolinen jo aiemmin. Nyt sitä vasta yksin onkin.
Käyttökelvoton ja täysin pilalla.
Vierailija kirjoitti:
meni kaikki mahdollinen neitsyydestä rahoihin, nuoruudesta ammattiin ja kavereihin. luulin saavani jotain joskus takaisin, kun joustan. onneksi lapset jäi. resetti onnistuu silti.
On teillä tiivistä ilmaisua tässä ja muillakin, näkyy että asiat on hahmotettu.
Itseltänikin meni kaksi ammattia, yritys ja perhe kerralla päreiksi. Nousen mutta tyyliin liian raskas lentokone turhan lyhyeltä kentältä. Edessä vuorenseinä ja jännittää, ehtiikö nousta vai käykö kehno. Tosin se ero asiassa on, että tämä lentokone on edes jotenkuten ehditty huoltaa kentällä ja lentäjäkin kehittyy joka hetki. Vanhempien kuolema ja lasten kasvaminen ovat keventäneet kuviota paljon. Nyt se on enää itsestä kiinni. Kestääkö terveys, pitääkö hermo.
Joo, tavallaan. Rakensin kokonaan uudenlaisen elämän sen jälkeen kun ensimmäiset 30 vuotta olivat menneet täysin pieleen.
No tavallaan. Naapurissa oli tulipalo, samalla paloi minunkin asunto ja kaikki omaisuus. Oli kotivakuutus kunnossa ja sain korvaukset koska olin dokumentoinut omaisuuteni. Asunnosta sain 77000 euroa ja omaisuudesta 12000 euroa. Piti tietty etsiä uusi asunto ja sellaisen löysin 62000 eurolla.
Muutin ja luulin että kiusaajat jäisivät sinne mutta tulivatkin perässä samaan taloon ja rappuun ja jatkavat kiusaamista yöt ja päivät.
En. Elämäni on ollut jatkuvaa vastoinkäymisten sarjaa. Ei tsunamia, eikä puolison kuolemaa, mutta pienempiä vastoinkäymisiä. Aina kun liulee, että nyt menee ihan ok, ja rahaakin on saanut vähän säästettyä, tulee joku onnettomuus, johon uppoavat säästöt ja voimat. Mä oikeasti alan uskoa olevani kirottu.
Muutin toisene kaupunkiin kun olin teini