Mies 32v, ei yhtään pitkää suhdetta, vain tapailuja ja "polyamoriaa"

No jos muuten natsaa niin mikä ettei. Minä olin silloin 30-vuotiaan mieheni ensimmäinen vakava seurustelusuhde, takana oli vain erilaisia seksisäätöjä. Hyvä parisuhde meillä on.

Miksipä ei? Ei ihminen mitenkään jalostu parisuhteessa ja muutu täydelliseksi kumppaniksi. Monesti voi olla parempikin, jos ei liikaa ole exiä elämää sotkemassa. 

Lähtisin. t. N36, neitsyt

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Hän on ihan hyvin voinut rakastua ja haluta enemmän vaikka kuinka monta kertaa. Nämä asiat vaan eivät ole yksipuolisesti päätettävissä. Paha se on parisuhdetta pelkkien omien halujen avulla rakentaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Niin. Koska kyllähän elämä on peli, jossa pitää tehdä tietyt asiat tiettyyn aikaan. Muuten on pelannut väärin, ja väärin pelaamisesta tulee rangaista. Kyllähän se jos mikä kertoo vakavista ongelmista ja suuresta kurittomuudesta jos ei ole 32-vuotiaana ollut vakavassa parisuhteessa, vaan elänyt elämäänsä niin kuin itse on halunnut.  

Ihan ok, mutta sun täytyy sitten hyväksyä ne miehen muut naiset/miehet. Pystytkö siihen?

Jos sinä haluat suhteen, jossa sekä itse että mies panee myös muita ihmisiä niin varmaan sopiva mies sinulle. Jos tavoitteenasi on perinteisempi monogaaminen suhde niin ei tule onnistumaan

Kun katsoo avioliittotilastoja (1/2 kaikista avioliitoista päättyy eroon, mutta ensimmäisistä avioliitoista vain 1/3), niin voisi tehdä johtopäätöksen, että mitä enemmän on takana pitkiä parisuhteita, sitä todennäköisemmin uusi suhde päättyy eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Niin. Koska kyllähän elämä on peli, jossa pitää tehdä tietyt asiat tiettyyn aikaan. Muuten on pelannut väärin, ja väärin pelaamisesta tulee rangaista. Kyllähän se jos mikä kertoo vakavista ongelmista ja suuresta kurittomuudesta jos ei ole 32-vuotiaana ollut vakavassa parisuhteessa, vaan elänyt elämäänsä niin kuin itse on halunnut.  

Voi ei suinkaan, en sitä tarkoittanut vaikka ikisinkulla repesikin pelihousut. Kun tarkoitin tasan mitä sanoin, että se olisi minulle deal breaker koska kertoisi siitä, että meitä kiinnostaa eri asiat. Minua ihmissuhteet kiinnostavat niin merkittävästi etten olisi voinut sinkkuilla noin vanhaksi (ellen olisi niin luotaantyöntävä ettei olisi ollut muuta mahdollisuutta). Noista syistä juttu olisi minulle deal breaker. Sitähän kysyttiin. Saat sinäkin vastata miten itse suhtaudut kys. mieheen.

Jos kuitenkin minun kanssani haluaisi sitoutua ja pystyisi siihen, ei ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kuitenkin minun kanssani haluaisi sitoutua ja pystyisi siihen, ei ongelmaa.

Niinno. Sitähän minä tässä pohdin. Haluanko ottaa sen riskin, että rakadtun tähän mieheen, jos todennäköisyydet eivät ole puolellani? Miksi minä olisin niin erityinen, että minun kanssani suhde onnistuisi, kun ei ole aiemminkaan tärpännyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuitenkin minun kanssani haluaisi sitoutua ja pystyisi siihen, ei ongelmaa.

Niinno. Sitähän minä tässä pohdin. Haluanko ottaa sen riskin, että rakadtun tähän mieheen, jos todennäköisyydet eivät ole puolellani? Miksi minä olisin niin erityinen, että minun kanssani suhde onnistuisi, kun ei ole aiemminkaan tärpännyt?

Niinpä. Voihan mies hetkeksi rauhottua mutta eihän kettu karvoistaan pääse.

Eikös polyamoria ole sitä, että eletään useamman henkilön kanssa parisuhdetta? Avoimessa suhteessa käydään p*nemassa muita, mutta ollaan muuten yhden kanssa parisuhteessa? Itse voisin harkita avointa, mutta en poly.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Niin. Koska kyllähän elämä on peli, jossa pitää tehdä tietyt asiat tiettyyn aikaan. Muuten on pelannut väärin, ja väärin pelaamisesta tulee rangaista. Kyllähän se jos mikä kertoo vakavista ongelmista ja suuresta kurittomuudesta jos ei ole 32-vuotiaana ollut vakavassa parisuhteessa, vaan elänyt elämäänsä niin kuin itse on halunnut.  

Voi ei suinkaan, en sitä tarkoittanut vaikka ikisinkulla repesikin pelihousut. Kun tarkoitin tasan mitä sanoin, että se olisi minulle deal breaker koska kertoisi siitä, että meitä kiinnostaa eri asiat. Minua ihmissuhteet kiinnostavat niin merkittävästi etten olisi voinut sinkkuilla noin vanhaksi (ellen olisi niin luotaantyöntävä ettei olisi ollut muuta mahdollisuutta). Noista syistä juttu olisi minulle deal breaker. Sitähän kysyttiin. Saat sinäkin vastata miten itse suhtaudut kys. mieheen.

Vastasin ihan siksi kommenttiisi, koska en ymmärrä kaltaisiasi ihmisiä jotka muodostavat deal breakerin asiasta, joka ei ainakaan omasta mielestäni ole niin merkittävä, että sen tarvitsisi olla dealbreaker.

Jos kaveri on halunnut elää itselleen, tekeekö se hänestä kelvottoman kumppanin parisuhdeihmiselle? Ei mielestäni, kyllähän ihminen muuttuu ja kehittyy iän myötä. Vaikka joku olisikin pysynyt erossa vakavista jutuista ikävuosina 20-30, hän voi silti haluta asettua aloilleen kolmenkympin jälkeen, ja voisi olla ihan sitoutunut ja kelvollinen partneri. Siksi en ymmärrä jos jotkut kirjoittaisivat tuollaisen tyypin pois jo heti kättelyssä. 

En edes ole ikisinkku, mutta itse en vain ymmärrä mikä tuollaisessa taustassa on niin negatiivista, että sen täytyisi olla deal breaker. Mulle kestoärsytyksen aihe on se kun ihmisten elämien odotetaan etenevän aina tietyn kaavan mukaan missä tietyt asiat tapahtuvat tietyillä hetkillä. Mutta ei siitä sen enempää.

Polyamoria on ns. red flag. Se on varmasti myös syy siihen ettei pysyvää parisuhdetta ole tuohon ikään mennessä löytynyt. Aika harva nainen haluaa jakaa miehensä toisen naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös polyamoria ole sitä, että eletään useamman henkilön kanssa parisuhdetta? Avoimessa suhteessa käydään p*nemassa muita, mutta ollaan muuten yhden kanssa parisuhteessa? Itse voisin harkita avointa, mutta en poly.

Suunnilleen näin.

Mutta kyllähän ihminen voi olla joskus polysuhteessa ja joskus monosuhteessa. Eivät nämä sulje toisiaan mitenkään pois. Toki suurin osa ihmisistä on (ehkä kulttuurisyistä) pelkästään monosuhteissa, ja jotkut pelkästään polysuhteissa. Mutta en tajua sitä ajatusta, että yhdenlaisessa suhteessa joskus ollut olisi kykenemätön toisenlaiseen suhteeseen tulevaisuudessa. Tai ymmärrän, että sen ajatuksen taustalla on vieraan ja tuntemattoman pelko, joka näillä netin roskapalstoilla rehottaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Kerrotko miten laitetaan itsensä rakastumaan pakolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi se minulle deal breaker, ettei ole onnistunut tuohon ikään mennessä rakastumaan ja haluamaan olla enemmänkin yhdessä kenenkään kanssa. Mutta joillekin on muut asiat kuin ihmissuhteet tärkeimpiä eli ihan itse saat päättää. Voihan se olla, että on alkamassa ottaa ihmissuhteet vähän enemmän tosissaan vaikka leikiksi voi mennä tuokin. Mitä kukin haluaa.

Niin. Koska kyllähän elämä on peli, jossa pitää tehdä tietyt asiat tiettyyn aikaan. Muuten on pelannut väärin, ja väärin pelaamisesta tulee rangaista. Kyllähän se jos mikä kertoo vakavista ongelmista ja suuresta kurittomuudesta jos ei ole 32-vuotiaana ollut vakavassa parisuhteessa, vaan elänyt elämäänsä niin kuin itse on halunnut.  

Voi ei suinkaan, en sitä tarkoittanut vaikka ikisinkulla repesikin pelihousut. Kun tarkoitin tasan mitä sanoin, että se olisi minulle deal breaker koska kertoisi siitä, että meitä kiinnostaa eri asiat. Minua ihmissuhteet kiinnostavat niin merkittävästi etten olisi voinut sinkkuilla noin vanhaksi (ellen olisi niin luotaantyöntävä ettei olisi ollut muuta mahdollisuutta). Noista syistä juttu olisi minulle deal breaker. Sitähän kysyttiin. Saat sinäkin vastata miten itse suhtaudut kys. mieheen.

No kyllä sä huomattavan luotaantyöntävä olet...

Vierailija kirjoitti:

Polyamoria on ns. red flag. Se on varmasti myös syy siihen ettei pysyvää parisuhdetta ole tuohon ikään mennessä löytynyt. Aika harva nainen haluaa jakaa miehensä toisen naisen kanssa.

Saa myös itse panna niiden kanssa jotka sytyttää. Vakavasti en silti ottaisi jos sellaita suhdetta etsii.