Kuinka kauan voit seurustella päämäärättä?
Kuinka kauan sinulla kestää, että olet satavarma suhteesta? Tiedätkö jo heti, että jonkun tietyn ihmisen kanssa haluat perustaa myöhemmin perheen, vai vaatiiko se enemmän "haistelu- ja makusteluaikaa"?
Olen itse tilanteessa, jossa olen aivan varma, että tämän kanssa haluan jakaa elämäni ja perustaa perheen. Olemme olleet yhdessä vuoden. En kuitenkaan ole täysin varma miehestä, onko tämä hänelle ajan kuluttamista vai Se juttu. Voinko kuitenkin ottaa jo puheeksi, että minulla tulee raja vastaan, jos hän ei vieläkään olevarma? En ole enää nuori, enkä halua hukata viimeisiä hyviä perheen perustamisvuosiani.
Kommentit (23)
En katselisi kauaa sellaista, että "katsotaan nyt tuleeko tästä mitään". Mutta sitten kun aletaan tosissaan seurustella, niin sitä voin jatkaa vaikka kuinka kauan. Se, että mennäänkö jossain vaiheessa naimisiin tai hankitaanko lapsia, ei ole niin oleellista, suhde voi olla ihan yhtä vakava ilman niitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan hukkaisi puolta vuotta ihmiseen, jonka kanssa en näkisi tulevaisuutta. Lähes heti sen tietää.
Kuinkahan monta kertaa itse olisin eronnut, jos olisin sitoutunut puolen vuoden kohdalla... Lähemmäs kymmenen, ehkä. Ei puolessa vuodessa vielä tunne toista lainkaan.
Nämäkin asiat voi nähdä niin monella tapaa. Minä en alkaisi minkäänlaiseen suhteeseen sellaisen henkilön kanssa, jota en voisi nähdä loppuelämän kumppanina. Mitkään kevyet suhteet eivät ole minun juttuni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että välittömästi olisi mentävä naimisiin ja perustettava perhe. Vaikka eipä sekään mahdoton ajatus olisi.
En minäkään ole alkanut, tietenkään. Jokainen näistä suhteista on perustunut molemminpuoliseen ihastumiseen ja siihen toiveeseen, että tämä olisi nyt se ihminen, jonka kanssa ollaan yhdessä loppuelämä. Sitten, kun on yhdessä vietetty aikaa, tutustuttu, rakastettu, riidelty jne, on huomattu, että homma ei toimikaan.
En ymmärrä, millä muulla tavalla sen voisi selvittää, millaista toisen ihmisen kanssa on, kuin tutustumalla eli seurustelemalla.
Luotan näissä asioissa tosi paljon tunteeseen, vaikkei se välttämättä kovin viisasta olisikaan. Tietysti pitää jonkin verran tuntea toista, mutta todellakaan ei tarvi puolta vuotta huomatakseen, voisiko olla mitään aineksia. Ihmisestä voi paljastua uusia puolia vaikka vuosienkin jälkeen. Jos jää odottelemaan ja varmistelemaan, saa varmistella loppuelämänsä.
Aivan. Onhan se ihan tutkimuksissakin todettu, että on helpompi arvioida realistisesti sellaisen henkilön luonnetta, jonka kanssa on ollut vähemmän tekemisissä. Kun informaatiota on liikaa, se voi sekoittaa ja hämätä. Paljon tietysti riippuu omista hoksottimista, kaikki eivät ole yhtä hyviä ihmistuntijoita.
Luotan näissä asioissa tosi paljon tunteeseen, vaikkei se välttämättä kovin viisasta olisikaan. Tietysti pitää jonkin verran tuntea toista, mutta todellakaan ei tarvi puolta vuotta huomatakseen, voisiko olla mitään aineksia. Ihmisestä voi paljastua uusia puolia vaikka vuosienkin jälkeen. Jos jää odottelemaan ja varmistelemaan, saa varmistella loppuelämänsä.