Onko sinun mielestäsi väärin totuttaa lapsi valvomaan ja nukkumaan myöhään?
Minä itse olen aina ollut todellinen aamutorkku. Olen nukkunut kolmeen tai neljään ja mennyt neljän viiden aikaan yöllä nukkumaan. Ensimmäisen lapsen kohdalla itkin jo etukäteen sitä, että pitää herätä kuudelta aamulla keittelemään puuroa ja illalla mennä kahdeksalta nukkumaan että taas aamulla pääsee ylös. No lapsen synnyttyä yritinkin tätä, eli nousin seitsemän kahdeksan aikaan ylös ym. Kun heräsin noin aikasin, nukahdin heti kun mahdollista, eli joskus seitsemön aikaan illalla, ja heräsin taas virkeänä kahdelta yöllä. En enää saanut millän unta, ja aamulla olin melkein kuollut. Tätä jatkoin pari kuukautta, kunnes päätin, että siitä ei ole kenellekkään mitään hyötyä.
Nykyään meillä lapset heräilevät yhdentoista aikaan, ja menevät nukkumaan yhdentoista aikaan, minä valvon tästä vielä pari tuntia mieheni kanssa. Toimii mainiosti, minä olen virkeä, lapset ovat virkeitä, ja kaiken lisäksi lapset saavat viettää paljon enemmän aikaa isänsä kanssa.
Lapset olivat tarhassa muutaman kuukauden, jolloin menivät aijemmin nukkuun, ja heräsivät täysin pirteinä seitsemältä, ei mitään ongelmia. Uskon siis, että kouluiässäkin toimii varsin hyvin.
Kuitenkin tästä kuulee aina valitusta vanhemmilta, että lapsilla pitää olla samanlainen unirytmi kun muidenkin lapsilla. Miksi? Kärsiikö lapseni sinun mielestäsi siitä, että heräävät samoihin aikoihin äitinsä kanssa, heillä on koko päivän pirteä äiti, joka ei nukahtele pöydän ääreen, he saavat huomattavasti enemmän aikaa isänsä kanssa, ja menevät nukkumaan myöhempää?
Täytyy vielä mainita, että yhdelläkään lapsella ei ole koskaan ollut uniongelmia, menevät siis kiltisti sänkyynsä ja sadun jälkeen nukahtavat kiltitsti, eivät heräile yöllä ym. (teitysti vauvoina yölläkin heräilivät välillä mutta muuten)
Kommentit (48)
No lapsen synnyttyä yritinkin tätä, eli nousin seitsemän kahdeksan aikaan ylös ym. Kun heräsin noin aikasin, nukahdin heti kun mahdollista, eli joskus seitsemön aikaan illalla, ja heräsin taas virkeänä kahdelta yöllä. En enää saanut millän unta, ja aamulla olin melkein kuollut. Tätä jatkoin pari kuukautta, kunnes päätin, että siitä ei ole kenellekkään mitään hyötyä.
Lapset olivat tarhassa muutaman kuukauden, jolloin menivät aijemmin nukkuun, ja heräsivät täysin pirteinä seitsemältä, ei mitään ongelmia. Uskon siis, että kouluiässäkin toimii varsin hyvin.
Itseltäsi ei millään onnistu vakiintuneen rytmin muuttaminen vaan olet ihan puolikuollut jos yrität herätä suunnilleen siihen aikaan kuin kouluun pitäisi lähteä, mutta kuitenkin oletat, että lapsiltasi rytminvaihto koululaisen arkeen tulee sujumaan ihan tuosta noin vain vailla mitään ongelmia.
Miten se lapsi siinä sitten syvät unet saa? :-O
Ja painavin syy on minulle se, että unenlaatua on tutkittu paljon ja päädytty siihen, että valoisaan aikaan nukkuminen ei takaa yhtä syvää unta, joka on tärkeää lapsen kehitykselle ja aivojen "rentoutumiselle". Se pari tuntia aamusta ei varmaan tunnu paljolta vanhemmista, jotka itsekin heräävät puoliltapäivin, mutta lapsenne unenlaatuun se vaikuttaa ja ne pari-kolme tuntia ovat todella tärkeitä kehitykselle.
18
Jossa 4- ja 1-vuotiaat lapset valvovat n. 22-23 saakka. Ei siinä muuten mitään, mutta sitten äiti "valittaa" ettei omaa aikaa ole ollenkaan eikä lapsia saa aamulla kello 8 hereille. Eiväthän ne niin aikaisin herää, jos noin myöhään nukahtavat...
Mun mielestä siis homma toimii, jos perhe pystyy elämään tuossa rytmissä. Jos taas ahdistaa oman ajan puute tai lapset eivät ehdi kerhoon tms. niin sitetn asialle varmaan pitää tehdä jotain.
Perustelut tulleet aikaisemmin: unen laatu ja se tosiasia, että valtaosa elämästä pitäisi elää heräten viimeistään klo 7.
Minä näin taas luvun (olisiko ollut akuutti tms.), että 25% unirytmistä on perinnöllistä, enemmän vaikutusta opetelluilla tavoilla.
Minä en myöskään ymmärrä, miten toiset vanhemmat antavat lasten rytmin joustaa jo viikonloppuna, kun eihän kahdessa yössä millään voi rytmiä muuttaa. Meillä on kesäloman aikana menty n. 30min myöhemmin nukkumaan kuin arkena.
Sillä, että totuttaa lapsen säännölliseen unirytmiin ja unihygieniaan jo pienestä, tekee minusta lapselle palveluksen. Ei kaadu opiskelut väsymykseen.
- yksi nipo lisää
eikö teitä tosiaan häiritse se, että ette näe muita lapsiperheitä/lapsillanne ei ole kavereita siihen aikaan kun te olette hereillä?
Mä yritän ja yritän nimittäin itse muuttaa omaa rytmiäni, olen armottoman aamu-uninen. Onhan se ihan perseestä, että kun meidän poppoo pääsee pihalle asti, niin muut alkaa jo puolen tunnin kuluttua kerätä kimpsujaan ja lähteä kotia kohti.
Ja meillä tämä ongelma on nimenomaan minulla, ei lapsilla eikä miehellä.
ihmisen pitäisi ehdoin tahdoin kiusata itseään ja lapsiaan itselleen epäluontaisella päivärytmillä silloin, kun se ei ole tarpeen (=lomilla ja muilla vapailla). Riittää, kun työ- ja kouluaikoina täytyy noudattaa jonkun muun säätämiä rytmejä.
Lapset eivät ole olleet hoidossa missään, joten ollaan hyvin pystytty noudattamaan myöhäisiä rytmejä. Multa ei onnistu aamulla mikään, vaikka heräisinkin aikaisin,. Mä alan elää vasta iltaa kohti ja mun tehokkuus kasvaa, kun ilta pimenee. Lapseni ovat samanlaisia. Vanhin lapsi on jo 20-vuotias ja seuraavatkin teinejä, joten tiedän jo jotakin heidän aivoistaankin: hyvin ovat kehittyneet. Mulla on erittäin älykkäitä ja fiksuja nuoria, ja 6-vuotias kuopus myös. Eipä ole myöhäinen rytmi haitannut heitä millään tavalla. Meilläkin muuten suurimman osan vuodesta on aikaisin illalla valoisampaa kuin myöhään illalla.