Voiko raskaudesta selvitä ilman että kroppa on pilalla?

Itse 4 lapsen äitinä mulla oli treenaamalla aivan mieletön kroppa, raskausarpia on jonkun verran, mutta ovat haalenneet niin, ettei niitä juuri näy.

Itsestä se on kiinni, ei raskauksista.

Riippuu lähinnä tuurista ja geeneistä. Ei sitä painonnousuakaan voi välttämättä hallita, kun joutuu vaikka vuodelepoon ja kerää valtavasti nestettä ja iho venyy. Arpien määrään ja rintojen muuttumiseen vaikuttaa sen lisäksi kudostyyppi. Toiset saavat raskausarpia helposti, toiset eivät.

Noh... ihan yksilöllistä on!

Mä olin ennen raskautta noin 60kg painava (168cm) eli normaali/hoikka.

Raskaana ”annoin itseni lihoa” juuri sen verran kuin mulle painoa tuli. Synnyttämään mennessä olin noin 85kg. Tämä lähes kaikki paino tuli viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Se oli pääasiassa nesteturvotusta. En voinut siihen vaikuttaa. Se myös tuntui ”luonnolliselta” ja oikealta.

Synnytys meni hyvin, lapsi oli 4,5kg eli melko iso. Pieni repeämä tuli.

Imetin vuoden. Noin parin kk päästä imetyksen loppumisesta palauduin mielestäni lopullisesti. Lantio jäi vähän leveämmäksi kuin ennen raskautta, mutta muuten eroa ei ole. Tai ehkä tuossa vatsanahassa sen verran että kontallaan se saattaa ”näyttää pehmeämmältä”, mutta ei roiku mitenkään. Tissit ovat ennallaan. Raskausarpia ei tullut. Synnyttäessä olin 26v.

Tiedän toisenkin, jolle tuli painoa tälla lailla ”valtavasti”. Hänkin oli hoikka ennen raskautta ja nyt kun lapsi on 2v niin on ihan entisensä näköinen.

Itse, eikä kaverinikaan, ikinä stressannut tästä painosta tai palautumisesta. Ei mitään erikosta jumppaa tai syömisen tarkkailua tms.

Imetys auttoi mielestäni palautumaan ja pitkä imetys varsinkin. Mutta lopullinen palautuminen tapahtui vasta imetyksen loputtua ja vauvavuosen loputtua (lue: kun äiti alkoi saada täysiä yöunia).

Niin kauan kun vauva on alle vuoden, äiti imettää tai lapsi heräilee öisin, ei ulkonäölle kannata uhrata ajatustakaan. Sen aika tulee myöhemmin. Prioriteetit kuntoon.

Nyt lapsi on 2v

Mulla toki näkyy, että muutosta entiseen on, mutta voisin kyllä sanoa, että kolmen lapsen jälkeen erittäin hyväkuntoinen edelleen. Ei roiku nahka, napa ja nännit näyttävät joskus vähän hassulta. Hoikka olen ollut aina ja liikun suht paljon. En tiedä osaisiko minusta päällepäin sanoa, että lapsia on. En todellakaan koe raskauksien pilanneet ulkonäköäni. Raskausaikoina on tullut kiloja 7kg, 10kg ja 14kg. Lähtöpaino ollut 55-59kg ja BMI 18,5-20. Kyllä iän myötä kaikkien ihon kimmoisuus häviää, olipa ollut raskaana tai ei.

Ei jääny löysää nahkaa, 3 raskausarpea jäi kylkeen. Aika hienot jäljet, näyttää kuin jokin eläin olisi raapaissut:D. Minulla on yksi lapsi. En syönyt ylenmäärin raskauden aikana vaan ihan normaalisti joten mahanahka ei päässyt venymään enempää kuin mitä lapsi kasvoi.

Voi!

Tein lapset 24- ja 26 -vuotiaana, molempien raskauksien aikana lihoin yli 25 kiloa, jep, söin varmuudeksi kolmen edestä. Yhtään ainutta raskausarpea ei tullut, esikoinen painoi syntyessään 3700 ja tosikoinen (kuopus) 4400 grammaa. Ylimääräiset kilot lähtivät imetysvuoden aikana, ihan normaalisti eläen, en siis laihduttanut, suklaalle ja pullalle olin perso. Vatsakin palautui samaan tilaan kuin ennen raskauksia. Kuvat, joita minulla on, todistavat.

Kuopuksen synnytyksessä repesin sisältä ja ulkoa, tikkejä oli liki 20.

Olen nyt 65-vuotias, pidätyskyky on priima, ja kehuja tulee hmmm, noh tiukkuudesta.

Minulla on vissiin hyvät geenit, kun ei kasvoihinkaan ole liiemmälti ryppyjä ilmaantunut, näin sanovat tutut ja hiukan vieraammat. Jäin eläkkeelle ja minulta kyseltiin, että miten pääsin ennenaikaisesti, moni sanoi luulleensa että minulla on työvuosia edessä vielä kymmenkunta.

Tutuille terkut! 🤗

Vierailija kirjoitti:

Itse 4 lapsen äitinä mulla oli treenaamalla aivan mieletön kroppa, raskausarpia on jonkun verran, mutta ovat haalenneet niin, ettei niitä juuri näy.

Itsestä se on kiinni, ei raskauksista.

Ai, no jos on itsestä kiinni, niin miksi sitten hankit niitä arpia? Mulla ei ole ainuttakaan, ei tummia eikä haalenneita. Kovasti ihmettelen niitä ihmisiä, jotka noita arpia hankkii.

Raskaana ollessa ei tarvitse syödä kahden edestä ja paisua höyrylaivan kokoiseksi 👍 Tissit ei mene pilalle jos imetyksen lopettaa hitaasti ja pikkuhiljaa 🙂

Imetys laihduttaa! En ole ikinä ollut niin hoikka kuin imetysaikana. Söin paljon ja silti vaan laihduin koko ajan.

Entä jos ei halua imettää?

Synnytin 36v ja 39v iässä. Olen ollut aina hoikka/normaalipainoinen. Kummassakaan raskaudessa ei tullut ylen määrin kiloja, molemmissa n. 10kg. Molempia lapsia imetin lähes 2v ikään asti. Vartalostani ei erityisesti näe, että olen synnyttänyt. Ei ole raskausarpia ja b-kupin rinnat ovat edelleen pystyt. Nyt olen viisikymppinen.

Sen sijaan tyttäreni 16v. vartalon iho on kirjava raskausarvista. Hän ei ole ollut raskaana, vaan murrosiän hormonitoiminta ja rasvakerroksen lisääntyminen on aiheuttanut ne ikävä kyllä :( Hän on kuitenkin bmi:n mukaan normaalipainossa.

Joku mainitsi saman: kontallaan mahanahka vähän pömppää. Treenata en ole ehtinyt yhtä paljon enää, joten olen sillai huonommassa ja pehmeämmässä kunnossa. Hoikka olen. Tissikriisi iski myös, mut pääsin siitä suunnilleen yli, pienet ovat, aina olleet. Mut niin: alkupaino 58 kg, kiloja tuli se about 20 (kellotin 76 kg viikko ennen synnytystä ja uskon ja tiedän et viikossa tuli ne puuttuvat 2 kiloa), nyt n. 62-63, mut ihan ok terveeltä näytän. Synnärille jäi aika paljon ja olin hetkessä sulanut noihin mittoihin - imetys sit taas ei tuolla sulmaisvauhdilla oikeen toimi, mut minkäs sille teet. En näytä ihan niin maratoonarilta niin kuin ennen, mut ehkä siihenkin joskus päästään :) Ei repeämiä, ei tikkejä. Alapää sutjakka taas. 6 päivää synnytyksen jlk harrasteltiin. Että nou hätä, kyl synnytyksenkin jälkeen elämää on :) 

Mun kaverilta meni hampaat, vatsa kauhea, rinnat roikkuu, lihoi ja tukka lähti.

Sekava vastaus:

Siihen vaikuttaa moni asia, mutta totuus on, että kaunisvartaloisen naisen vartalo säilyy todennäköisemmin kauniina kuin sellaisen naisen, jonka kroppa on rupsahtanut jos ennen lapsia (iso osa naisista), olkaa hyvä, kiitos vaan.

Kudostyyppi vaikuttaa ja joillain on esim. hyper mobiliteettia (meniköhän oikein) ja heillä on usein jonkin verran suurempi riski laskeumille. Lantionpohjan ja sen tukilihasten (pakarat, syvät vatsalihakset jne.) kunto vaikuttaa tähän paljon, liian kireät lihakset eivät myöskään ole hyvä asia, tasapaino on tärkeä. Jos kudostyyppisi on suunnilleen normaali niin hyvä kunto, normaalipainoisuus, hallittu painonnousu raskausaikana.. voit olla aika varma, ettei sisäelimet ala repsottamaan. Kaksosraskaus rasittaa kroppaa tietysti enemmän ja riskit jälleen isommat.

Lisäksi on tärkeää, että et ala repimään liian kovaa heti synnytyksen jälkeen vaan annat kohdulle aikaa supistua (siinä menee vähintään 6 vk kokonaisuudessaan) ja teet fysioterapeutin ohjeiden mukaista treeniä raskauden jälkeen. Lantionnostoja, kyykkyjä, käsiä voi treenata, kävelyitä, kegeleitä.. ei lankutuksia eikä ihan heti mitään raskaita geishakuulia tai trampalla pomppimista. Lantionpohjaakaan ei saa treenata ylikuntoon ja joustamattomaksi. Eli kohtuus riittää. :) Ja odotat, että vatsalihakset ovat kunnolla yhdessä, yleensä palautuu itsekseen eikä tule vatsalihasten erkaumaa ainakaan normaalipainoisilla, joiden vatsa ei ole ollut niin suuren suuri.

Ne raskausarvet ovat vähän tuurista kiinni, nuorilla yleisempiä, mutta esim. minulle niitä ei tullut yhtään esikoisestakaan 22-vuotiaana vaikka olen lyhyt ja vatsa oli aika iso. Joillekin tulee, rasvailu voi auttaa, muttei välttämättä. Harvoin niitä ihan hirveän paljon tulee ja haalistuvat kyllä ajan kanssa yleensä. Vanhemmille arpia ei tule niin helposti, mutta muuten palautuminen ei ole niin hyvää kuin nuorilla.

Rinnat... Vähän siitä kiinni millaiset ne ovat ennen raskautta ja imetystäkin. Hyvä ohje tissien suhteen on tasainen ja ei-kohtuuton painonnousu, joilloin ne eivät veny ja pauku. Niiden kudos muuttuu imettäessä rasvasta maitoa tuottavaksi kudokseksi, vähän erilaiseksi ja voivat sinkua todella paljon imetysaikana. Minulla ainakin. Imetyksellä tai imettämättömyydellä ei kuitenkaan ole vaikutusta rinnan ulkonäköön vaan siihen vaikuttaa painonvaihtelu ja mahdollinen raju laihdutus. Rintojen ligamentit siis rupsahtavat jos laihtuu liian nopeasti eli kohtuus taas siinäkin. Jos ei ole paljon pudotettavaa niin pääsee taas helpommalla.

Olen 30-vuotias neljän lapsen äiti eikä kroppaani ole jäänyt kovin isoja muutoksia raskauksista, esikoisesta ei rehellisesti yhtään mitään. Paitsi vaginansuu varmasti muuttui silloin vähän erilaiseksi, mutta mitään laskeumia ei ole eikä siellä ole muutenkaan isoja muutoksia seksituntuman suhteen paitsi, että olen vanhempana löytänyt g-pisteeni, kuukautiset ovat kipeämmät myös... Mutta yhden lapsen äiti on ihmisen evoluutiossa melkein neitsyt ja seuraavat raskaudet muuttavat kehoa joka kerta edellistäkin vähemmän jos pitää itsestään huolta. Ikä muuttaa siis kehoa paljon enemmän kuin raskaudet ja synnytykset JOS pitää itsestään huolta.

Turpoamiselle ja raskausmyrkytykselle ei paljon voi tietysti, kannattaa ainakin välttää loppuraskauden osumista kesälle.

Minulla ei ole kokemusta keisarileikkauksesta. Arpi siitä tietysti jää ja vatsalihasten paranemisessa menee aikansa. Voi palautua hyvinkin, jos toivoo useampaa lasta niin se on tietysti riski seuraavassa raskaudessa. Lantion ja emättimen kudokset pehmenevät jokaisella raskaana olevalla hormonien vaikutuksesta, mutta palautuvat täysin viimeistään sitten kun imetys loppuu. Noin vuoden kuluttua synnytyksestä keho on selvinnyt rääkistä, sitä ennen ei kannata vielä luopua toivosta.

Se on niin yksilöllistä. Jonkun verran kroppa kärsii aina, mutta arpiin ei voi juuri vaikuttaa, riippuu kudpstyypistä ja mahan koosta.

Lihomiseen voi jonkun verran vaikuttaa, mutta sekin taitaa periytyä.

Olen ollut aina alipainoinen, olen sitä myös kahden lapsen jälkeen. Toivoin kyllä että kiloja olisi jäänyt. Ei arpia, ei mitään merkkejä että olisin raskaana ollutkaan.

Itse palauduin hyvin vuodessa, ja nyt olen uudestaan raskaana.

Ainoa mikä muuttui niin rinnat, ei ole enää terhakat mutta ei niistä semmoset lapasetkaan tullut. Okei en tietenkään ole yhtä tiukka alapäästä mutta sekin korjautuisi treenillä. Mutta en esim. revennyt synnytyksessä, et ulkoopäin ihan samalta näyttää :)

Toivon todella että pääsen yhtä vähällä tässä toisessa raskaudessa!

Ei palautunut minulla, vaikka kaikkeni yritin. Repesi ja jäi löysää nahkaa. Hiukset lähtivät vasta lapsen ollessa ehkä puoli vuotias, ne sentään kasvoivat takaisin.

Raskausarpia tuli myös vatsan lisäksi joka paikkaan muualle, elimistö keräsi ihmeellisesti nestettä loppuraskaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkin ois kiva tietää varsinkin tuon roikkuvan nahan osalta, jos raskauden aikana treenaa ja syö järkevästi, eikä perinteiseen tyyliin lihota itseään pullalla 25 kiloa, niin luulis olevan merkitystä.

Molemmat raskaudet tuli painoa yhteensä noin tuo 25 kiloa eikä ole roikkuvaa vatsanahkaa. En treenannut raskausaikana.

Meillä on kolme lasta, olen alle 30-vuotias, kaikki lapset saatu parikymppisenä. Olen lopettanut imetyksen vähän aikaa sitten, tällä hetkellä tissit ovat kauniit ja ihana kun ne tuntuvat taas tisseiltä eivätkä maitokanistereilta. Koko 65D, ollut 65E-F aiemmin (sama kuin isommalla ympätyksellä esim. 75B/75C-D). Eivät ihan niin kiinteät kuin ennen, mutta täsmälleen samannäköiset/muotoiset.

Ei minulla oikeastaan ole raskauksista jääneitä muutoksia. Muita muutoksia ovat navan yläpuolelle tuleva pieni ryppy kun koukistaa, vatsalihakset erottuvat ja iho on muuten kiinteä. Raskausarpia ei tullut vaikka murrosiässä niitä tuli paljon nivusiin ja takapuoleen. Vulvassa/vaginassa ei ole muutoksia, joihin olisin itse kiinnittänyt huomiota vaikka näin ei kai ole uskottavaa sanoa, mutta mielestäni ei ole muuttunut ellei turpoa paremmin/verenkierto parempi. Peilaillut olen. Olen kohtalaisen pienikokoinen, 49/162, raskausaikoina paino noussut 10-13 kg, vauvat olleet reilu 3-kiloisia ja synnytykset sujuneet aivan nappiin.

Hiukset vahvistuivat raskausaikana ja ohenivat imettäessä, mutta oli varaa ohetakin.