Millaista oli 1980 luvulla kun suomi eli neuvostoliiton kainalossa?

Osattiin kirjoittaa maan nimet isolla alkukirjaimella.

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Mitä mieeltä viro on suomen ja venäjän suhteista?

Kansan, politikkojen ja tiedotusvälineiden puheet poikkesivat jyrkästi toisistaan. Ihan kuin virallinen Suomi olisi elänyt rinnakkaistodellisuudessa, mutta harva siitä kovin välitti. Jopa kommunistit tiesivät, että naapurin ihanneyhteiskunta oli köyhyyttä ja kurjuutta täynnä. 

Vierailija kirjoitti:

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Toinen oikein. Ensimmäinen on puutaheinää ja aiheuttaa kysymyksen, oletko edes elänyt 80-lukua?

Tiedotusvälineistä tuli ohjelmaa, jossa NL esitettiin myönteisessä valossa, mutta kaikki tiesivät sen propagandaksi. Käytännössä muuten NL ei vaikuttanut tavallisen suomalaisen elämään mitenkään muuten kuin että monet suomalaiset saivat palkkansa idänkaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Toinen oikein. Ensimmäinen on puutaheinää ja aiheuttaa kysymyksen, oletko edes elänyt 80-lukua?

Olen, ja ennennäkemätön vauraus ja hyvinvointi alkoi silloin, vaikka jo 70-luvulla puhuttiin kerskakulutuksesta.

Suomen historian parasta aikaa.

Kaikilla meni hyvin ja seuraavana päivänä vielä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Toinen oikein. Ensimmäinen on puutaheinää ja aiheuttaa kysymyksen, oletko edes elänyt 80-lukua?

Mitäh? Mä elin silloin ja kyllä harvemmalla oli mitään taloushuolia samallalailla kuin nykyään ja 80-luvun jälkeen alkaneessa lamassa. Asiat oli hyvin ja rahaa oli vaikka mihin. Vaikka korot olivat huippuluokkaa.

Siinä mielessä oli kulutusjuhla, että useimmilla elintaso nousi ja oli varaa ostaa kaikenlaista sellaista, johon aikaisemmin ei ollut varaa. Mutta oikeasti elintaso oli selvästi nykyistä matalampi. Esim. opiskelija-asuntoloissa kahden hengen huoneet olivat yleisiä ainakin ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. Lankapuhelinliittymän hankkiminen maksoi monen kuukauden opintotuen (kännykkä oli harvinaisuus).

Krääsää oli vähemmän ja matkustelu kalliimpaa, mutta töitä riitti. Julkiset palvelut hyviä. Terveyskeskukseen sen kuin vain meni paikalle niin heti pääsi lääkäriin. Mitään terveyskeskusmaksuja ei tietenkään ollut. Vanhainkodeissa oli kaikille tarvitseville tilaa, kotiin ei kenenkään täytynyt jäädä.

Kutakuinkin kaikille halukkaille oli töitä. Asiat tuntuivat menevän koko ajan parempaan suuntaan, sekä Suomessa että maailmalla. Tuli kotihoidon tuki, lapsilisät nousivat, inflaatio söi asuntolainat, perheet saivat aravalainaa talon rakentamiseen. Maallakin pystyi vielä asumaan, kyläkouluja oli vielä paljon ja jopa kauppoja ja posti. Maatalous oli ihan erilaista kuin nykyään, tilakoot minimaalisia nykyisiin verrattuna. Aineellinen hyvinvointi lisääntyi, mutta ei silti ollut vielä samanlaista pröystäilyä kuin vähän myöhemmin. Ei ollut nettiä, ei joka kodissa tietokonetta, ei kännyköitä ja se oli hyvä. 

Lapset olivat lapsia ja teinit teinejä ja myös aikuiset aikuisia. Nykyäänhän hän kaikki haluaa olla teinejä. Vanhuksilla kävi kodinhoitajat ja vanhainkotipaikkoja riitti ja siellä hoito oli inhimillistä. Vanhukset olivat sinne mennessään vielä sellaisessa kunnossa, että siellä järjestettiin monenlaista toimintaa, oli tansseja, jumppaa, askartelua, retkiä. Ihmisiä ei pidetty mömmöillä hengissä 100-vuotiaaksi niin kuin nyt. 

Telkkarissa ei ollut tuhatta roskakanavaa eikä radiossa näitä huutavia ja räkättäviä ns. toimittajia. Elämisen tahti oli hitaampaa kaikinpuolin. Radiosta kuunneltiin joskus jotain hassua propaganda-ohjelmaa Neuvostoliitosta, kuinka siellä on kaikki ihan täydellistä ja sille tietysti naurettiin. Yleisesti ottaen NL oli pilkan kohde, vaikka tietysti vähän pelättiinkin ja toisaalta oltiin iloisia kun idänkauppa veti.

Kasarilla ihan tavallinen duunariperhe pystyi rakentamaan kivan talon, uuden auton ja käymään joka talvi Kanarialla. Laman jälkeen kaikki muuttui ja se lama ei ollut pelkästään NL:n romahtamisen seuraus, vaan ihan tahallaan aikaansaatu omaisuudensiirto, joka on jatkunut siitä asti. 

1980-luku oli vakaata ja turvallista aikaa Suomessa. Ei tarvinnut pelätä mitään.

Töitä ja rahaa oli juu, mutta naisia ja vähemmistöjä halveksuttiin. Ahdistelua sai kokea harva se päivä, samaten kouluissa ei tunnettu ilmiötä nimeltä kiusaaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Toinen oikein. Ensimmäinen on puutaheinää ja aiheuttaa kysymyksen, oletko edes elänyt 80-lukua?

Mitäh? Mä elin silloin ja kyllä harvemmalla oli mitään taloushuolia samallalailla kuin nykyään ja 80-luvun jälkeen alkaneessa lamassa. Asiat oli hyvin ja rahaa oli vaikka mihin. Vaikka korot olivat huippuluokkaa.

Se mitään kerskakulutusta ollut. Rahaa vain oli käytettävissä enemmän, kiitos pankkien avoimien lainahanojen ja poliitikkojen kyvyttömyyden nähdä tulevaisuuteen. 90-luvulla paska iski sitten tuulettimeen.

Vierailija kirjoitti:

Töitä ja rahaa oli juu, mutta naisia ja vähemmistöjä halveksuttiin. Ahdistelua sai kokea harva se päivä, samaten kouluissa ei tunnettu ilmiötä nimeltä kiusaaminen. 

Klähmintää oli enemmän, homot olivat vielä halveksunnan kohteina, mutta kiusaamista kouluissa oli silloinkin, ja paljon, erilaisempaa tosin kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietettiin kulutusjuhlaa. Oli hyvät välit naapuriin, ei ollut huolta. Vienti veti ja työtä riitti.

Toinen oikein. Ensimmäinen on puutaheinää ja aiheuttaa kysymyksen, oletko edes elänyt 80-lukua?

Mitäh? Mä elin silloin ja kyllä harvemmalla oli mitään taloushuolia samallalailla kuin nykyään ja 80-luvun jälkeen alkaneessa lamassa. Asiat oli hyvin ja rahaa oli vaikka mihin. Vaikka korot olivat huippuluokkaa.

Se mitään kerskakulutusta ollut. Rahaa vain oli käytettävissä enemmän, kiitos pankkien avoimien lainahanojen ja poliitikkojen kyvyttömyyden nähdä tulevaisuuteen. 90-luvulla paska iski sitten tuulettimeen.

Kulutusjuhlaa, kerskakulutkusen keksit jostain muusta.

Vierailija kirjoitti:

Töitä ja rahaa oli juu, mutta naisia ja vähemmistöjä halveksuttiin. Ahdistelua sai kokea harva se päivä, samaten kouluissa ei tunnettu ilmiötä nimeltä kiusaaminen. 

Samaten itsensäpaljastelijaukkoja oli joka nurkalla. 

Hienot muistot on ajasta, jo omassa lapsuudessa näki paljon uutta ja hienoa:

- väri-tv, alko naurattaa kun englannin liigamatsin alussa selostaja kertoi miten eri joukkueet erottaa musta-valkovastaanottimissa

- videonauhuri, maailma tuli kotiin, r-kioskilta sai lainattua Rambon

- kotitietokoneet, kuusnepalla pelattiin niin maan perhanasti, pelikasetteja kopioitiin kavereilta ja mikrobitistä koodailtiin pelejä

Oli macgyver, pätkikset, ritariässä ja Miami Vice muttei enää naapurivarttia jossa ylistettiin neukkulaa. Virallinen suomi oli kovin suomettunut ja huolehti miten neuvostoliitossa nyt siihen ja tähän suhtaudutaan, mutta aikansa persut eli Sleepy Sleepers trollasi ihan tosissaan karjalaa takaisin.

James Bnodeja ei näytetty tv:ssä kun vasta 90-luvun alussa.