Nautin kun äitiäni ahdistaa kun kirjojeni määrä lisääntyy koko ajan
En ole enää lapsi eikä äiti voi mielivaltaisesti hävittää tavaroitani eli esim kirjoja
Kommentit (19)
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
Hyvä, lukeminen kannattaa aina ja kirjojen lukeminen on kuulemma laskussa et oikein hyvä että keräilet.
Hä, mulla on kyllä lukulaite eikä paperisia kirjoja..
Kannattaa kokeilla
Eniten taitaa häntä ärsyttää ne melkein 500 Aku Ankan taskukirjaa jotka ovat näkyvillä. Mitäs meni aikoinaan hävittämään ne muutamat mitkä omistin.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
Kertoo vaan omasta naismaustasi jos nuo naiset vetävät sinua puoleensa.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
No mä oin tollanen, harrastan sotahistoriaa, ja kaikki paikat täynnä ww1 ja ww2 kirjoja ;)
Noinkohan kuitenkaan haluaisit tavata :)
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
Kyllä Aku Ankan taskukirjat on mukavampia.
Vieläkö hevoshullu lehti on olemassa? Mitäs jos me palstalaiset kerättäs kolehti ja tilattaisi se kkä:lle? Se voisi helpottaa ns takaumaterapiana alkuperäistä heppalehtitraumaa.
Heppalehtiä en ole koskaan lukenut. Ei ne kiinnosta.
Salaa toivon että vanhempien, jotka ilman lupaa hävittäneet lastensa tärkeitä juttuja, lapsista tulee aikuisena hamstraajia. Se on niin hieno näpäytys kun vanhempi kauhistelee aikuisen lapsensa tavaran määrää.
Kyllä minullakin kirjat on lisääntymään päin, vaikka työmatkoilla kuuntelenkin äänikirjoja. Vien niitä välillä kirjaston ota/jätä hyllyyn, mutta jostain niitä vain aina kertyy. Onneksi asun yksin, ettei tarvitse kuunnella kenenkään ininää siitä, miksi minulla on paljon kirjoja. Vanhemmillani on myös paljon kirjoja, joten he ymmärtävät minua, heiltä kai tämän olen perinytkin. Veljeni taas ei lue juuri mitään, joten lienee joku vaihdokki?
Tavallinen kirja ei rasita silmiä niin paljon kuin päätteeltä/kännykästä luettavat, joten se lienee pääsyy, miksi hankin kirjoja. Pitäisikin oikeastaan hankkia lisää kirjahyllyä, ettei tarvitsisi kompastella kasoihin. Pitää vaan järjestellessä muistaa, ettei avaa yhtään kirjaa, muuten homma jää sitten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
Valitettavasti olen varattu.
N47.
Ja tällaisella taustalla ei ole mikään ihme että suorastaan raivostuttaa esim täällä tai konmaripalstalla kyselyt miten saa miehen ja tai lapsen luopumaan omista tavaroista. Konmaripalstalle liityin kun halusin nähdä miten ihmiset sopulilaumana hävittävät tavaroitaan. Vastapainoksi olen sitten ihan toisenlaisessa ryhmässä ja sitä seuratessa sielu lepää.
Vierailija kirjoitti:
Salaa toivon että vanhempien, jotka ilman lupaa hävittäneet lastensa tärkeitä juttuja, lapsista tulee aikuisena hamstraajia. Se on niin hieno näpäytys kun vanhempi kauhistelee aikuisen lapsensa tavaran määrää.
Älä missään tapauksessa toivo tuollaista! Hamstraaminen on hirveä pakko-oire, josta kärsii hamstraajan itsensä lisäksi koko lähiympäristö. Ei lapsen tarvitse aikuiseksi kasvettuaan tuhlata elämäänsä näpäyttelemiseen. Toivo ennemmin, että hän saa traumansa käsiteltyä, jatkaa elämää eteenpäin ja löytää rakastavia ja kannustavia ihmisiä ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaa toivon että vanhempien, jotka ilman lupaa hävittäneet lastensa tärkeitä juttuja, lapsista tulee aikuisena hamstraajia. Se on niin hieno näpäytys kun vanhempi kauhistelee aikuisen lapsensa tavaran määrää.
Älä missään tapauksessa toivo tuollaista! Hamstraaminen on hirveä pakko-oire, josta kärsii hamstraajan itsensä lisäksi koko lähiympäristö. Ei lapsen tarvitse aikuiseksi kasvettuaan tuhlata elämäänsä näpäyttelemiseen. Toivo ennemmin, että hän saa traumansa käsiteltyä, jatkaa elämää eteenpäin ja löytää rakastavia ja kannustavia ihmisiä ympärilleen.
En ymmärrä miksi aikuiseksi kasvanut lapsi ei saisi kerätä (Ja olla onnellinen) niitä mitä lapsuudessa ei saanut pitää, esim kirjoja, musiikkia.
Mä olen hävittänyt paljon kaikkea turhaa, mutta kirjat vaan lisääntyy.
Mulle tulee kirjoista turvallinen olo. Ja mielestäni kirjapinot on kaiken lisäksi kivan näköisiä! Ne ei mahdu mullakaan enää hyllyyn eikä kellariin. Eli nyt niitä on pinoissa yöpöydällä ja tv-pöydällä ja pianon päällä.
On älyttömän ihanaa, kun on pino lukemattomia kirjoja odottamassa :)
Vierailija kirjoitti:
Olisipa mukava tavata joskus nainen, jolla on tilanpuutetta kirjojen takia, eikä niinkään henkkamaukka-vaatteiden tai Indisca Ikea -rihkaman takia.
M/39
Taidat tuntea hyvin vähän naisia.
eikä edes heppalehtiä