Lue keskustelun säännöt.
"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle
Jos ovikello soi emmekä odota ketään, vitsaillaan miehen kanssa että siellä on lupatarkastaja, telkka piiloon! Jälkikasvu ei ymmärrä.
Kommentit (1826)
Vierailija kirjoitti:
Telkkaria piti välillä lyödä nyrkillä jos kuva alkoi "kelaamaan".
Tämä naurattaa :D
Lisäksi Tv piti avata "lämpiämään", sai odotella pitkä tovin, että kuva ilmestyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin 200 grammaa lauantaimakkaraa siivutettuna.
Onnistunee vieläkin kaupassa jossa on irtomyyntitiski.
Nuorten sävellahjassa lähetettiin "Suussa sulavia ja sydämessä palavia" terveisiä.
Vierailija kirjoitti:
Se syvä turhautuminen, kun pikkuveli ei ollut edellisen leffahetken jälkeen kelannut elokuvaa alkuun vaan elokuva alkoi lopputeksteistä, kun VHS kasetin tunki soittimeen. :----)
Vielä ärsyttävämpää oli kun vuokrasi leffan ja se oli jätetty kelaamatta alkuun. Joskus kävi myös niin että VHS kasetin nauha oli syltännyt edellisellä asiakkaalla ja sitä ei voinut katsoa lainkaan, vaan piti käydä vaihtamassa kasetti ja tietenkään sitä samaa elokuvaa ei ollut vuokraamossa sillä hetkellä.
Olin ihan äimän käkenä, kun Pasilan asemalla ihan fiksun näköinen mies puhui itsekseen. Oli eka handsfree, jonka näin joskus kivikaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata ostaa betavideoita.
Vierailija kirjoitti:
Menee vähän ohi aiheen mistä pahoittelen, mutta tuli tästä keskustelusta mieleeni :D
Jo edesmennyt mummoni, äidinäitini, aina äitini kännykkään soittaessaan sanoi ensimmäisiksi "Hei hyvä että olit kotona kun soitin!" Joka kerta äiti yritti selittää että tämän puhelimen saa minne vain, olen itse asiassa kaupassa parhaillaan. Mutta joka kerta sama hämmästys :D
Appiukon lempivitsiejä oli se että kännykkään vastatessaan (mukamaste) ihmetteli että mistä soittaja arvasi soittaa hänelle sinne missä oli, kuten nuotiolle rantaan tai veneeseen järvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla oli karvoja sukuelimissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ostaa betavideoita.
Kannattaa, koska se on teknisesti parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käteistä nostettiin pankkikirjalla pankin tiskiltä. Pankkineiti merkitsi mustekynällä käsin nostot ja talletukset. Oli jo edistystä kun saivat mikrofilmit ja kone merkkasi pankkikirjalle tarvittavat tiedot.
Eikä ollut palvelumaksuja.
Olin 60-luvulla ekassa vakipaikassa ja mulla oli shekkivihko, enkä käyttänyt yleensä käteistä kuin joskus kiskalla karkkia ostaessani.
Ihmettelin, miten monet aikuiset käyttivät aina käteistä.
T.mummeli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisilla oli karvoja sukuelimissä.
Miehilläkin oli ja nykyään on useimmilla aikuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipesäinen mankka! Ostettiin tyhjiä kasetteja kaupasta ja ai että oli siistii kun sai kopioitua alkuperäisiä kasetteja tyhjälle kasetille. Tai tehtiin omia kokoelmia lempibiiseistä. Kasetissa oli A-puoli ja B-puoli. :) Ja ai että ärsytti, jos kasettiin jäi tyhjää ja sitten se piti muistaa aina kelata loppuun tai toisen puolen eka kappale alkoi kesken. :D Tai jos kappale, jonka halusi kuunnella, olikin jossain keskellä nauhaa, niin sitten täytyi kelata vähän kerrassaan ja välillä kuunnella, että joko se on oikea biisi, ettei vaan kelannut ohi. Ja monesti niin kävikin ja sitten piti peruuttaa ja monta kertaa renkata nauhaa ees taas, että sai kappaleen alkamaan just alusta. :DD
Play ja fwd pohjaan yhtä aikaa niin kesätyörahoilla hankittu mankka kelasi kappaleen kerrallaan eteenpäin. Jos oli kiire niin kopiointi tehtiin tuplanopeudella. 60-minuuttiset kasetit oli huonompia kuin 90-minuuttiset.
Eiiiih, miksi kukaan ei kertonut tuota kikkaa?! :D Tai sitten mun mankka ei tuohon edes pystynyt.
Jäin miettimään, että kaseteissa oli joku juttu että toiset oli parempia, mutta se oli tosiaan tuo aika.
Juuri päinvastoin. 90-minuuttiset olivat ohuempia, venyivät, katkesivat ja ruttaantuivat helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Teille on tulossa vastapuhelu Englannista, Brightonin kaupungista. Otatteko vastaan?
Ulkomailta pystyi siis soittamaan vastapuhelun sen puhelun vastaanottajan piikkiin (eli siis milleniaaleille: vastaanottaja maksoi puhelun). Näin esim. kielikurssilaiset soittivat juurikin Brightonista kotiin.
Kielikurssilaiset myös kävivät lunastamassa pankissa matkashekkejä rahaksi - se oli turvallisin tapa pitää isompaa määrää rahaa mukana.
Näin ihan 80-luvun lopussa vielä.
Pystyi niitä vastapuheluita soittamaan kotimaassakin.
Jonnet eivät muista myöskään että suomessa oli erikseen paikallispuheluita ja kaukopuheluita.
Tän olin jo unohtanut! Kun soitti omalla alueella, ei tarvittu suuntanumeroa eteen. Muistatteko vanhat suuntanumerot? Ainakin nykyinen 09 oli aiemmin 90.
Vierailija kirjoitti:
- Elintarvikekupongit
- Viinakortti
- Matkashekit
Matkashekkejä käytetään vieläkin ulkomailla.
Shekkivikolla ostosten maksaminen oli ihan normaalia vielä 80-luvulla.
Viinakortteja en muista, vaikka ne olivat käytössä 70-luvun loppuun ja olen syntynyt 70-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Teille on tulossa vastapuhelu Englannista, Brightonin kaupungista. Otatteko vastaan?
Ulkomailta pystyi siis soittamaan vastapuhelun sen puhelun vastaanottajan piikkiin (eli siis milleniaaleille: vastaanottaja maksoi puhelun). Näin esim. kielikurssilaiset soittivat juurikin Brightonista kotiin.
Kielikurssilaiset myös kävivät lunastamassa pankissa matkashekkejä rahaksi - se oli turvallisin tapa pitää isompaa määrää rahaa mukana.
Näin ihan 80-luvun lopussa vielä.
Pystyi niitä vastapuheluita soittamaan kotimaassakin.
Jonnet eivät muista myöskään että suomessa oli erikseen paikallispuheluita ja kaukopuheluita.
Tän olin jo unohtanut! Kun soitti omalla alueella, ei tarvittu suuntanumeroa eteen. Muistatteko vanhat suuntanumerot? Ainakin nykyinen 09 oli aiemmin 90.
Jos ei muistanut numeroa, niin saattoi soittaa keskukseen ja pyytää yhdistämään puhelun nimellä. Tämähän oli hyvin yleistä kaukopuheluissa, koska kotiin jaettiin vain oman puhelinyhtiön paikallisnumeroluoettelo.
Vierailija kirjoitti:
Omppupomppu.
Turskahteli välillä nenästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käteistä nostettiin pankkikirjalla pankin tiskiltä. Pankkineiti merkitsi mustekynällä käsin nostot ja talletukset. Oli jo edistystä kun saivat mikrofilmit ja kone merkkasi pankkikirjalle tarvittavat tiedot.
Eikä ollut palvelumaksuja.
Ja laskut maksettiin tilisiirtolomakkeella, jotka pudotettiin niille tarkoitettuun luukkuun. Itse en tätä käyttänyt, mutta muistan kun omat vanhemmat vei noita tilisiirtoja pankkiin. Tai laskut vietiin pankkiin tiskille ja kassaneiti näpytteli maksut tililtä.
Muovisten pankkikorttien tultua tuli maksuautomaatit. Verkkopankki ei edes ole kauhean vanha juttu, kävin vielä joskus 2006 2007 maksamassa laskut automaatilla.
Käteistäkin käytiin nostamassa pankkitiskiltä. Annettiin pankkikirja pankkineidille ja sanottiin esim. "nostaisin kolmesataamarkkaa". Neiti kirjoitti pankkikirjaan: otto 300 mk ja sen alle jäljelle jääneen saldon sekä antoi kirjan ja rahat asiakkaalle. En tiedä mitä tapahtui jos asiakas huomasi myöhemmin virheen noissa kirjauksissa, koska sellainen nyt oli vaan mahdollista kun ihmiset niitä teki. Ekat pankkiautomaatit (rahan nosto) tulivat joskus 70-80-luvun taitteessa. Mini Syp on SYP:n asiakkaana jäänyt mieleen.
Se on vaikea käsittää, että elämää on ollut ennen 2010- lukeakin ja ihan hyvää elämää, vaikkei some hallinnutkaan kaikkea.
Nyt ei kyllä jollain huumorin kukka kuki. Siinähän se vitsi just on, ettei niitä enää ole ja nuoret eivät tiedä niitä olleenkaan. Huoh