Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle
Jos ovikello soi emmekä odota ketään, vitsaillaan miehen kanssa että siellä on lupatarkastaja, telkka piiloon! Jälkikasvu ei ymmärrä.
Kommentit (1826)
Tuskinpa enään paikalleen jäänyt levynsoitto tai räpsivä filminauha sekä kasetin nauhan sotku soittimessa tehosteena nykynuorille ja lankapuhelimen pirinä ja siis ei viestitetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faxaaminen oli niin urbaania ja hienoa
Aikaisemmin puhelin oli kaapelilla kiinni seinässä...
Jokaisen tuttavapiirissä oli muutama Repa ja Kake, joka korjasi mitä vain autosta koko talon vesivahinkoon, maksuna kävi viinapullo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Radiossa oli myyntiohjelmia, jossa kansalaiset myi autoja, koiranpentuja, hevosia, taloja...
Ihan mitä vain.
"Myydään Lohjalla omakotitalo neljä huonetta , keittiö ja sauna. Soita 9876755 Martti."
Ilmoitukset tietysti lähetettiin radioon postikortilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannukahvin keittäminen. Kenelläkään ei ollut kahvinsuodattimia. Oli tarkkaa puuhaa. Kun vesi kiehui, purut joukkoon ja varovasti takaisin hellalle ihan hetkeksi. Sitten odoteltiin, kaadettiin kuppiin vähän ja se kipattiin takaisin pannuun. Sitten taas odotettiin, että ne purut laskeutui ettei tullut puruja kuppiin. Oli lapsena jännää kun sai ensimmäisiä kertoja yksin suoriutua tästä proseduurista.
Ne on kahvinporoja eikä -puruja, ja meillä tehdään pannukahvia edelleenkin. On nimittäin parasta kahvia.
Riippuu murrealueesta, kumpaakin käytetään.
Käytetään mitä käytetään, mutta kahvinporot on oikein.
Ohis, mutta täällä niitä sanotaan myös kahvinpuruiksi.
Ainakin Varsinais-Suomessa ne on kahvinporoja. En kyllä tiedä miksi.
Minä olen Varsinais-Suomesta ja en tunne ketään, joka käyttäisi ilmaisua kahvinporot. Mutta ihan sama, ihmiset käyttäkööt niitä termejä, murteita ym. mitä haluavat.
Minä olen Keski-Suomesta ja meilläpäin kaikki puhui kahvinporoista. Itse asiassa en niille ole vielä tähän päiväänkään ole kuullut muuta nimeä. Olen asunut myös Turussa pitkään, enkä sielläkään kuullut muuta kuin kahvinporot nimen. Kahvinpurut kuulostaa ihan hulluilta, mutta sama kai se on onko ne puruja vai poroja, molemmat on oikeastaan aika hassuja, kun tarkemmin ajattelee :D
No paljon normaalimpi nimitys on purut. Ei sahanpurukaan ole sahanporoa.
Aina se on ollut kahvinporot.
R-kioskilta haettiin Tjäreborgin-matkaopas, josta tehtiin näyteikkunaostosmatkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alle 12-vuotiaat eivät saa käyttää hissiä yksin.
Ja aina joku editoi tän kyltin: Kallen 120-vuotiaat eivät osaa yksin käyttää tissiä.
Kaikilla oli varmaan joku tuttu, joka salakuunteli poliisiradiota. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NMT-puhelimet, jotka saattoivat häiritä kaikkea sairaalan välineistä sydämen tahdistimiin ja lentokoneisiin.
Meidän työpaikalla on vieläkin kyltti NMT-puhelimien käyttö kielletty
Lapset ja nuoremmat ei muista kuka on Fobba.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on näin meemejä ja kiertoviestejä somessa, niin selitin lapselle ketjukirjeitä. Että ne tuli postissa, niissä käskettiin kopioida kirje viidelle tutulle, tai jotain pahaa tapahtuu. Ja ne yleensä kopioitiin käsin kirjoittamalla ja vietiin kuoret postiin..
Taannoin olin aika sekalaisessa seurueessa viettämässä iltaa, tuli puhetta opiskelu- ja nuoruusajoista ja aikalailla siitä kuinka ei voinut aina olla varma onko tili jo tyhjä. Siinä sitten parikymppinen nainen meitä opasti, että sehän on ihan helppoa tarkistaa verkkopankista. Meni kyllä ihan punaiseksi kun sanoin ettei ollut mitään verkkopankkia 😂
Vierailija kirjoitti:
Kukkuramerkit. Niitä sai aina ostoksista kun kävi Kukkurakaupassa, niitä sitten kerättiin sellaiseen vihkoon ja kun oli vihko täynnä, menikö siihen 50 vai 100 merkkiä niin täysi vihko oli 10 mk arvoinen. Oliko Kukkurakauppoja muualla kuin Turun seudulla? Se oli T-kauppa ryhmittymään kuuluva eli Tukoon joka keskusliike sekin on jo hävinnyt.
Kuopion seudulla oli! Olin tosi pieni, mutta muistan, että "kukkaro" - merkkejä kerättiin :)
Oliko siniset liimattavat pienet tarrat? Googlesta löysin punaisia merkkejä? Minä liimasin ne sitten aina kauppareissun jälkeen siihen vihkoon. Pieniä lapsuuden iloja :)
Ihana ketju!
t vm 1978
Aikaan ennen kännyköitä jätettiin keittiön pöydälle lappu, jos mentiin koulun jälkeen jonnekin. "Oon Sannalla, tuun sit kotiin syömään!"
Js sitten äiti soitteli Sannan perheen lankapuhelimeen, että onko se meidän tyttö vielä siellä, kun ei ole muistanut tulla syömään.
Vierailija kirjoitti:
"Teille on tulossa vastapuhelu Englannista, Brightonin kaupungista. Otatteko vastaan?
Ulkomailta pystyi siis soittamaan vastapuhelun sen puhelun vastaanottajan piikkiin (eli siis milleniaaleille: vastaanottaja maksoi puhelun). Näin esim. kielikurssilaiset soittivat juurikin Brightonista kotiin.
Kielikurssilaiset myös kävivät lunastamassa pankissa matkashekkejä rahaksi - se oli turvallisin tapa pitää isompaa määrää rahaa mukana.
Näin ihan 80-luvun lopussa vielä.
Kyllä minä milleniaalina (olen syntynyt -81) nämä muistan.
Alue: Aihe vapaa
”Voikko nää alakaa mua?”