-----MARRASKUISTEN loppuviikko-----

Ensin nillanallelle pyöräilystä. Ei olla vielä kokeiltu tarkotus olisi, kun vain muistaisi :) neuvolassa asiasta kysyin ja sanoi, että kyllä voi jo pieniä matkoja kyytillä istua. Meillä on aika pienikypärä, kirpparilta esikoiselle ostettu pari vuotta sitten.



Yöt ilman maitoa mennyt yllättävän hyvin :) poika nukkunut melkeenpämukisematta, muutaman kerran tuttia olen laittanut tai kääntänyt selälle, kun itse kääntynyt mahalle. Jollakin muullakin tätä mahapainia oli. Eli kuuden seitsemän aikoihin maitopullon olen hakenut ja ei kyllä mikään äly nälkä ole, kun korkeintaan desin juo. Ja unet ei jatku enää sen jälkeen. Puuron saa hetkosen päästä.



Lattialla perttu ei oikein hyvin viihdy, en tiä mikä oikeen mättää. Istualtaan paremmin, tyynyjä pari laitan ympärille, mutta nätisti kyllä kiepsahtaa mahalleen. Ei päätä kolhi. Itse ei vielä mene istumaan.

Onneksi on esikko tyttö, joka jaksaa pikkuveikkaa viihdyttää niin saan jotain touhuttua. Ja kylläpoika tietää, että millon äireen ois pakko saada jotain tehtyä, sillä just sillon ei viihdy missään muualla kuin sylissä.

Lattialle, jos laittaa niin het perään kattoo ja huuto tulee ja vilkuilee, että mihin äiti oikeen katos. Keittiön lattialla saattaa vihtyä, kun siellä touhailen.



Ei ole tainnu perttu oppia nyt mitään muuta mullistavaa, kun ei ainakaan tule mieleen. Kädet ojossa syliin on tulossa ja mahdoton iloinen vinku ääni kuuluu, jos kysyy tuletko syliin ja ojentaa kädet poikaa kohti :)

kuiteskin isinkin kanssa ihan hyvin viihtyy ja paremmin tietty, kun äiti ei ole näytillä.



Illalla elokuviin olen menossa da vinci koodia katsomaan miehen siskon kanssa, kun vielä näkyy.



Gerdalle terveisiä, mukava kuulla, että voit paremmin ja olet iloisemmalla mielellä :)

Kenkku sairaus on, meilläkin tuttava piirissä ollut. Aika ja puhuminen varmasti auttavat. Ja yritä keksiä itselle välillä hemmotteluja, pienistäkin asioista voi saada piristystä :)



Ja CalZal, sinulle myös voimahaleja :) Ei varmasti ole ihan helppoa myöntää, että on masennusta. Ja pyytää siihen apua, rohkeita olette =)



Aurinkoista viikonloppua vaan kaikille!!!

Taitaa tulla meille kiiruinen vkloppu,en taida keritä tänne vasta kuin su. =)

On näköjään ollut hipihipi-hiljaista Marraskuisten pinossa. Itsekään en oo koneelle ehtinyt ennen kuin nyt, kun Jesse on ollut niin vaativainen tänään. Tosi hyvällä tuulella silloin kun jaksaa viihdyttää, leikittää ja hassutella, mutta itsekseen ei ole tänään juurikaan viihtynyt. Omituisia kitinöitä ja itkukohtauksia on tämä päivä pitänyt sisällään, tekeeköhän tuo taas uusia hampaita vai mikäköhän on vikana...? Purulelut on ainakin tehneet hyvin kauppansa ja kuolannut on kovasti. Niin joo ja ei ole antanut mielellään suuhun katsoa, joten sekin viittaisi siihen että ikenet saattaa aristaa.



Jesse on keksinyt tänään huvikseen huutamisen jalon taidon. Oikein pää punaisena on huutanut aina mahdollisimman pitkään yhteen menoon ja sitten huutotauoilla väläyttänyt tyytyväiset hymyt. :-) Tuo on niin uusi juttu että äireetä on toistaiseksi vaan naurattanut nuo huutelut. Naapureiden mielipidettä en ole uskaltanut kysellä. ;-) Kunhan nyt ei vaan yöllä innostuisi huutamaan. Eikös muutamilla marrasvauvoilla ollut jo viikkoja takaperin tuota yöllä karjumista ilmoilla, Kittykatin pojalla muistaakseni ainakin?



Eipä tänne kummoisempia. Tulkaahan nyt muutkin kirjoittelemaan edes pikakuulumiset. :-)

Nyt ehdin kirjoitella. On ollut koko viikko kiirusta, touhua ja tohinaa ja äkkiä olen lukenut pinoja. Poika nukkunut jo yli tunnin tai aina on tapana edelleen syntymästä asti, että puolen tunnin päästä herää yöunilta kunnes nukkuu kauemmin. Onko muilla samaa?



Tuo masennus on todella ikävää ja siihen kannattaa tosiaan hakea ajoissa apua eikä päästää sitä pahaksi ja ajatella, että kyllä se ohi menee. Tiedän omasta kokemuksestani. Paljon voimahaleja ja tsemppejä masennuksesta kärsiville. Se ei ole lainkaan mukavaa, mutta siitä selviää.



Meillä poika on jo ottanut pari askelta kontaten mutta lössähtää masulleen, kun siten pääsee lujempaa. Oikea vauhtilainen. Koiran kipossa varsinkin on kivaa liottaa käsiä. =)) Ja äitiä pitkin on kivaa kiivetä.



Kirjoitinkin tuonne erikseen, kun meille tulee hääpäivä juhannuksena ja olen varannut yllärinä meille kabinetin ja ruoan niin otanko poijjaan mukaan vai jätänkö mummille. Kun poika on niin kova minun perään ja jos itkeekin kokoajan. Tavallaan haluan hänet mukaan ja tavallaan jättää mummille noin kahdeksi tunniksi. He pärjäävät.. mutta, mutta.. en tiedä.. poika on ollut paljon vain minun kanssa, kun mies paljon töissä..



mutta jos viettäs tovin miehen kanssa vielä ennen yöunia

moikkatimoi



-puhihaa

tykkäsin kyllä da vinci koodista :) voisin mennä vaik uudestaan.



puhihaa:pertulla ennen oli sama juttu, että heräs puolen tunnin/tunnin päästä, kun yöunille meni, mutta se on jäänyt pois.

esikoinen oli tosi minun perään, enkä silloin paljoa ilman tyttöä liikuskellut ja kun pullo ei kelvannu. Pertun kanssa on ollut helpompi, kun loppua juonut mielellään ja nyt vielähelpompaa, kun ei enää tissillä. Ja hyvin isukin kanssa pärjäävät. Nytkin lapset oli menny ihan ajallaan nukkumaan.

Kerran siskoni on ollut perttua meillä hoitamassa. Häihin ollaan menossa heinäkuun alussa ja sillon lapset menevät siskolleni yöks. Ja luulen, että pärjäävät ihan mallikkaasti.

Minusta äidille ja lapselle tekee ihan hyvää joskus olla erossa toisistaan, pieniäkin hetkiä. Muidenkin syli ja hoito kelpaisi. Mutta jokainen tekee ihan niin kuin parhaaksi kokee. Tietysti hoitajan pitäisi olla suht tuttu.

Ja voihan olla, että kun äiti ei ole paikalla/saatavilla/ei näy, niin kelpaa joku muukin?

Yötelit!! :) simmut jo lurpsii.

Taas tulen nopeasti piipahtamaan, kun poju leikkii (vielä) rauhallisesti itsekseen. Meillä on nyt mennyt päiväunirytmit ihan sekaisin eikä oikein tiedä koska laittaisi pikkukaverin nukkumaan ja miten kauan nukkuu. Korkeintaan nukkuu putkeen puolitoistatuntia ja se on jo paljon.



Puhihaa: meilläkin on hääpäivä lähestymässä eli huomenna sunnuntaina. Ajateltiin miehan kanssa mennä ravintolaan syömään ja mieheni äiti katsoisi poikaa sillä aikaa. En myöskään ole kovin innokas jättämään hoitoon, kun viimeksikin oli itkenyt melkein koko ajan. Tiedän kuitenkin, ettei meidän syömisestä tulisi mitään, jos poika olisi mukana. Hoitoon myös siksikin, että nykyisin tulee niin harvoin keskusteltua miehen kanssa rauhassa. Parisuhteessa kun nyt on tuo ihana kolmas osapuoli, niin romantiikka on välillä hakusessa.



Eilen oltiin taas vauvamuskarilaisten viikottaisessa tapaamisessa ja kyllä se vaan on viikon kohokohta!



Jää nyt kirjottaminen tähän, kun äitiä kaivataan. Hyvää viikonloppua kaikille!



T. A-Ä

Sovittiin eilen illalla miehen kanssa että hän hoitaa pojan yösyötön, jotta saisin edes joskus nukkua vähän ehjemmän yön. Lupasin itse hoitaa muut hyssyttelyt eli tutin laitot ja sen sellaiset, kun herään pojan ähinöihin kuitenkin paljon herkemmin. Aamuyöstä neljän aikaan pojalla oli sitten nälkä ja koitin töniä miestä hereille. Lopulta mies tokkuraisena nousi ylös ja luulin että lähti sekoittelemaan korviketta. Kestää ja kestää ja kestää, miestä ei näy takaisin ja poika kitisee sängyssään. Nousin ottamaan pojan syliin ja menin katsomaan mikä miehellä maksaa. No tuo mokomahan olikin mennyt vessaan ja varmaan vielä kaiken lisäksi nukahtanut sinne pöntölle kun kesti niin kauan. Menin sitten lopulta itse tekemään pojan maidot ja sillä välin mies oli kömpinyt takaisin sänkyyn. Lykkäsin kyllä pojan ja maitopullon isukille ja kiltisti hän sitten silmät ummessa pojan syötti, mutta hohhoijaa mitä säätämistä. Miehet!!! Taitaa olla helpointa jatkossa vaan hoitaa itse nuo yöheräilyt kun heräämään joudun kuitenkin joka tapauksessa. Vähän turhan hyvät unenlahjat nääs tämän perheen isillä.



Poika on nukkunut ekoja päikkäreitään kohta tunnin verran. Mies meni myös takaisin nukkumaan, kun oli kuulemma niin väsynyt viime yön jäljiltä. Voi haloo!!! No, ehkä ymmärtää nyt vähän paremmin miksi saatan olla itsekin silloin tällöin hieman väsynyt. ;-)



Ihana, aurinkoinen päivä tulossa. Poitsu pääsee tänään mummulleen hoitoon ja miehen kanssa suunnataan rantsuun. Ja sitä ennen grillataan. Odotan jo suurella innolla herkkuja, rannalla lököilyä, lueskelua ja rentoa oleilua miehen kanssa kaksin. Uimaankin olisi ihanaa mennä mutten taida vielä rintatulehduksen pelossa uskaltaa. Maitoa kun on vielä rinnoissa jäljellä vaikken ole kohta viikkoon imettänytkään.



Piti johonkin kommentoida mutta pää on näin aamutuimaan vielä vähän tyhjä. :-)

lähti vähän nopeesti...

Anna unilla kuin myös isukki...ihme nukkujia,en mä vaan viittis enää tähän aikaan ;)....tänään on kummipojan synttärit ja sinne pitäis suunnata.Kauhee kun ei muista paljonko se täyttää,luulisin et 8v. ,joka vuosi sama ongelma.Ostin sille hienon vesipyssyn,taitaa poju tykätä :)



Eilen olin kampaajalla,pakko oli mennä kun aloin ite eka säätään letin kanssa,musta tuli vitivalkoinen/keltainen ja kampaaja sai musta onneks paremman näköisen ja ekaa kertaa olen porkkanapää ja aika lyhyt tukkakin tuli...onko muilla tälläisiä ihme päähänpistoja että pitäis tehdä ulkonäölleen jotain radikaalimpaa?

Puhihaa:suosittelen että menisitte vain kaksin sinne ravintolaan niin pystyy nauttiin enemmän.Olin joku aika sitten tyttöjen kanssa syömässä ja otin Annan mukaan mutta eihän siitä meinannut mitään tulla kun ei neiti halunnut istua syöttötuolissa vaan pyöriä vaan sylissä ja lopulta meni itkuks.Näin meillä mut onhan sekin aina lapsesta kiinni.



Maanantaina mul on työhaastattelu ja apua kun jännittää!!!Joku kirjotti kun tuntuu et on kotona ollessa tyhmistynyt...niin mustakin ja onhan siitä tutkimustakin että silloin kun lapsi on 2v. on järki taas entisellään...näin karkeesti sanottuna :)



Toivottavasti ehitään Auringonkukan kanssa vielä ensiviikolla lenkille :)!!!!!!!

Auringonkukka:ymmärrän kyllä tuon sinun harmituksen kun ei mies herää ja ihmetyttää miten ne väsyy siitä yhestä yöheräämisestä niin kauheesti kun ite joutuu herätä välillä sata kertaa yössä eikä päivälläkään voi nukkua...näin se vaan menee...hö.

Nauttikaa yhteisestä rantsuhetkestä ja grilliherkuista...nam (vesi kielellä)

Meilläkin Anna herää puolituntia/tunti nukahtamisesta ja sen jälkeen nukkuu sitten pidempään.Yösyötöt on toivottavasti nyt ohi,neljäs yö jo ilman.Viideltä kyllä oli tänä aamuna ihan pirtee ja jutteli itekseen aika kauan mut melkein ysiin sitten kuitenkin nukkui lopulta.

Nyt se heräs...heipat mammoille :)

Auringonkukalle korvien kestävyyttä kun pikkumies reenaa äänijänteitä =D Meillä todellakin oli tuo karjumisvaihe ja karjuntaa harrastettiin myös aamuöisin jos satuttiin heräämään. Oi kuinka ihanaa! Onneksi vaihe meni suht nopeasti ohi, oisiko pari viikkoa karjunut. Ja miehestä sen verran että täällä asustaa samanlainen kaksilahkeinen, jonka yöavuista ei tuu yhtään mitään. Lupaa kyllä hoitaa pojan yöheräilyjä ja syöttöjä, vaan ei pääse sängystä ylös silloin kuin pitäisi. Sitä ihmettä odotellessa yhä edelleen...



Tämä viikko on ollut meillä yhtä painajaista. Kaiken muun pienen ja isommankin sählingin keskellä poju teki syömälakon. Siis niin totaalisen, että kahteen päivään ei syöny yhtään mitään kiinteää ja yhtenä päivänä koko syöty annos oli noin 3dl maitoa =(((( Meinasin jo repiä hiukset päästäni. Arvaahan sen kun käytiin neuvolassa painokontrollissa, että käyrät oli edelleen laskussa kun painoa oli tullu hurjat 195g sitten 6kk neuvolan jälkeen =((( Nyt ollaan siis jo -2 käyrillä kun ekat 4kk mentiin komeasti +2 käyrällä. Jotain on siis muuttunut todella reippaasti. Tämän syömälakon jälkeen oon joutunu antamaan periksi kaikista meidän rytmeistä ja ruoka-ajoista. On ihan turhaa nostaa tuota syöttötuoliin viittä kertaa päivässä, kun ruoka ei uppoa kuin ehkä yhdellä tai kahdella kerralla, lopuilla huutaa pää punaisena, kinkoaa tuolista pois, repii ruokalappua ja tönii lusikkaa kauemmas. Maidon ottaminen on samanlaista taistelua. Vaikka näen että on jano, en käsitä minkä takia homman pitää olla sellaista taistelua että alkuun päästään?! Oon koittanu erilaisia tuttiosia ja nokkamukia ja eri asentoja ja paikkoja, ei vaan auta. Huoh.



Eli meillä on täällä hyvää kyytiä kasvamassa hyvin valikoiva syömäri, joka päättää tasan itse koska syödään ja mitä syödään ja paljonko syödään. Siinä ei äitin aikataulut eikä neuvolan painokäyrät paina yhtään mitään. En oikein tiiä että pitäiskö yrittää jotain aikataulua noudattaa vai mennä täysin vapaassa rytmissä tuon mielen mukaan? Päivähoito alkaa parin kuukauden päästä ja päiväkodissa ei kyllä aleta yhen lapsen mukaan pomppimaan... Argh. Sanokaa että kyllä tämä tästä lutviutuu. Eikö? Pakkohan se on.

Meilläkin on viime aikoina syömälakkoiltu. Eikä vieläkään mene sapuskat alas niinkuin ennen. Ja kasvukontrolli meilläkin on reilun viikon päästä. -2 käyrillä sekä pituus, että paino. No, tyttö on virkeä ja iloinen, syököön sitten, kun siltä tuntuu.



Auringonkukka: Tutulta kuulostaa toi teidän miehen toiminta. Joskus kuukausia sitten olin pumpannut maitoa ja miehen piti syöttää. Mutta eipä tästä avusta paljon iloa ole, kun vauva itki ja sain tuuppia miestä puolituntia hereille. Siinä virkistyy jo niin, että kaikki pääsevät helpommalla, kun äiti ruokkii. Mä en ymmärrä, miten miehet voi nukkua, vaikka vauva melttoaa vieressä.



Odottelijalle tsemppiä haastatteluun.



Hiltsu: Muakin kiinnostaa Da Vinci-koodi, taidan odottaa kyl, et se tulee vuokrattavaksi.



Tyttö alkaa nykyään itkeä, jos menen esim. vessaan, kun olemme kaksin kotosalla. Kokoajan pitää olla näköyhteys, ettei likka pillahda itkuun. Oli mummolla hoidossa torstaina, onneksi siellä ei ollut, ainakaan mummon puheiden mukaan, itkeskellyt. Kummitäti ottaa neitiä hoitoon ens viikolla ensimmäistä kertaa, vähän jo jänskättää miten sujuu. Puhihaa: Mun mielestä voit hyvin viedä pojan muutamaksi tunniksi mummolle, saatte syödä rauhassa. Ymmärrän kyl, et kokoajan varmaan mietit siellä, että itkeeköhän vauva.

...ennen Jessen iltakylpyä ja rasvauksia. Poitsu ottaa tuolla ilmakylpyä parhaallaan ja niin tyytyväisenä lekottelee sängyllä kun isi silittelee ja kutittelee. :-)



Lohduttavaa kuulla että muillakin on samanlaisia turhankin hyvät unenlahjat omaavia miehiä. Kerroinkin miehelle että sain heti ihanaa vertaistukea vauvasivuilta. Oli tyytyväinen kuullessaan ettei ole ainoa " vätys" , taisi vähän nolottaa se viime öinen. ;-)



Odottelija: Ilman muuta mennään ensi viikolla vaunulenkille ennen kuin karkaatte Juhannuksen viettoon. Tahtoo nähdä siun uudet hiukset! :-) Mä oon vähän arka kokeilemaan hiuksiin mitään radikaalimpaa, harmi sinänsä. Väri vaihtuu välillä mutta sekin on aina joku punaisen tai ruskean sävy.



Kittykatti: Kiva kuulla että tuo karjumisvaihe saattaa mennä noinkin nopeasti ohi. Oli mummu tänään vähän ihmeissään että mitä se poika oikein naama punaisena huutaa, kakkaako yrittää pakertaa vai mitä kummaa. Unohtui nimittäin varoittaa mummua pojan uudesta taidosta. :-) Niin joo ja tsemppiä kovasti noihin teidän syömis- ja juomistaisteluihin. Toivotaan että pojalle alkaa pian maistua paremmin. Ymmärrän kyllä täysin tuskasi, ei ole kivaa olla huolissaan saako toinen riittävästi nestettä ja ruokaa. Mutta kyllä se varmasti siitä. :-)



Höh, nyt pitää mennä. Pojalle alkaa riittää ilmakylvyt tältä erää. Tarvii päästä pian tutimaan...

Meillä mies ei edes ole koskaan luvannut hoitaa/syöttää yöllä :(

Ja päivällä/illalla pesut, syötöt ja vaipan/vaatteiden vaihdot on kuulemma mun hommia kun hälle tyttö vaan huutaa... Hoitaa kuulemma jos en ole paikalla. Miten mä minnekään menisin kun ei " totuta itteensä tytölle" niin totta kai aina huutaa! Rasittavaa...

Kade oon teille jotka saatte omaa aikaa. Ei oo siskoja tai muita jotka ottais hoitoon, kummilla on itellään taapero vauhdittamassa päiviä niin ei sinnekään. Mummotkin vähän niin ja näin.... Ehkä vielä joskus....?



Mutta kelit on ihania ollut. Alkuviikko oli kyllä kamala kun olin itte nuhassa ja helteellä tytön päikyt jää lyhyiksi niin oli pinna kireellä. Mutta johan on helpottanut tässä...



Lemmikeistä keskustelua oli taannoin. Meillä yksi kissa (toinen kuoli kuukaus ennen tytön syntymää, ikävä on...) Ei mitään ongelmia ole. Kisu ei oikeastaan tule makkariin eikä muutenkaan tyttöä huomioi. Joskus pihalla vaunuihin mennyt mutta alkaa sekin olla jo selvä että , EI! Tyttö tykkää katsella kissa ihmeissään.



Me syödään pääosin ite tehtyjä soseita, nyt otettu kana uutena mukaan ja kiitettävästi syö kaikkea. Rinnalla vielä on, tuttelia vähän maistateltu.



10kaks; Tahtoisitko tavata? Laita spostiossu jos niin.



Jaa, pitää liene mennä nukkuun jotta taas jaksaapi...

Aurinkoista jatkoa kaikille!

Olen ollut kauhian kiukkuinen heti noustuani ylös puol 8 ja nyt poika nukahti ulos. En ole pojalle kiukkuinen vaan vähän miehelleni. Täällä onkin ollut juttua miehistä niin ei meilläkään mies herää öisin. Ei edes kuule kun vauva herää ja kun me syödään tai hyssytän. Nukkuu vann perse homeessa. Usein aamuisin, kun ei mene töihin tai noh, vaikka menisi töihinkin niin poika heröö ennen kellon soittoa noin 7 aikaan niin ei kuule kun men herätään ja aamutouhuja tehdään. Sitten nousee ja on aamupala valmiina ja lehti ja koira lenkitetty joskus.

Tänään hermostuin ja sanoin että ylös meidän kanssa ja vääntäytyi sitten ylös ja kun touhusimme olohuoneessa, nukkui isäntä sohvalla, kun oli väsynyt. argh. Ja nyt kun tulee mm-jalista niin sitä vahtaa vaikka kuinka.

Eli minä siis aina herään yöllä ja odotan vain koska saisi kunnon yöunet nukkua, koko yön. Ei ole sitten pojan syntymän jälkeen. No ehkä sekin joskus koittaa.



Mies kyllä touhuaa poijjaan kanssa, mutta mulla on kaikki muu, vaipanvaihto, syötöt..jne. Poika kun hertsaa niin helpolla isän kanssa. Taidetaan torstaina ottaa mukaan syömään hääpäivämme kunniaksi, kun on niin kova minun perääni että itkisi varmaan kokoajan mummin kanssa. Ei ole ollut hoidossa vielä lainkaan.

Aalto-äidille onnittelut 1v. hääpäivästänne. Meillä tulee 1v hääpäivä täyteen juhannuksena 24.6. Pidettiin juhannushäät ja vieraat tykkäsi, kun oli kokkoa.. jne...



Mutta, mutta, ulkona on hieno ilma, jos menisi kahviretkelle tänään, jos lepyn miehelleni.. heh



Mukavaa sunnuntaita kaikille!!!!!!!!!!!

onko muita satakunnan alueelta kuin Aalto-äiti? Olisi kivaa nähdä? Sinuakin aalto-äiti?

heippa äitylit!



mä oon kans ollut tänään pahalla päällä. väsyttää ja menkatkin alkoi tänään, toista kertaa raskauden jälkeen. joku kaks ja puoli kuukautta sitten oli ensimmäiset, saas nähdä koska tulee jotenkin säännölliseksi kierto.



meillä mies myös lupasi mm. tänä viikonloppuna, että hoitaa poikaa aamulla niin saan nukkua pidempään. mutta kun se vaan sikeesti veteli hirsiä kun poika jo kukkui sängystään, niin päätin sitten itse nousta keittämään aamupuurot yms. yhtä iso vaiva olis varmaan ollut koittaa saada mies ylös. enkä mä enää unta olis saanut. että täälläkin mies vähän suututtaa... :)



välillä myös ärsyttää kun sen on niin helppo mennä omiin harrastuksiinsa ja kavereita tapaamaan. kuten tänään kaverinsa pyysi rullaluistelemaan, ja hetihän tuo on menossa. ketuttaa, kun itse on väsynyt ja jumiutunut vauvaa hoitamaan ja toinen voi mennä ja tulla mielensä mukaan. itsellä tuntuu olevan aina niin kova järjesteleminen ja pitää aina hyvissä ajoin ennakkoon sopia ja suunnitella jos haluaisi vähän omaa aikaa. murrr.



hildaliina kiitti terkuista :) hyvä ajatus, täytyy koittaa vähän hemmotella itseään jossain välissä. jos vaikka kävisi kesän kunniaksi jalkahoidossa tms. olisipa luksusta!



puhihaa hymyilytti se et teiän poika on löytänyt koiran vesikipon, ja siellä uittaa käsiään. voin kuvitella sen silmieni edessä :)



kittykatti onpas harmillista että teillä ei ruoka tahdo maistua. varmasti aiheuttaa stressiä ja huolta äidille ja isille. Tsemppiä ja koita vain jaksaa sinnikkäästi tarjota ruokaa, vaikkei aina huolisikaan. aika varmasti auttaa!! voimahalaus.



auringonkukka meillä huudetaan kanssa ja kovaa. sitten hymyilee välissä ja taas kailottaa. korvaparat! samoin on taas muistanut että päristelyhän on kivaa. välillä jo unohti sen ja olin oikein tyytyväinen, nyt kun on taas ottanut päristelyn mukaan kuvioihin, niin esim. ruokailut on paljon sotkuisempaa puuhaa... :)



hoitoonjättämisestä on ollut myös juttua. meilläkin olisi heinäkuussa ystävien häät, ongelmana on että pojalle ei tahdo olla hoitajaa. en tiedä täytyykö sitten toisen jäädä kotiin, vai mitä tehdä. en usko että poikakaan jaksaa olla juhlissa kovin pitkään, miten mahtaisi sitten esim. päiväunien käydä...kovin vieraalle ihmiselle taas arveluttaisi jättää hoitoonkaan. voi voi.



suunnitelmissa oli mennä tänään perheen voimin piknikille. pitäisi haalia jostain parempaa mieltä sitä varten...on niin pahuksen kärttyinen olo.



aurinkoista päivää kuitenkin itsekullekin, ja odottelijalle tsemppiä työhaastatteluun!!



gerda ja poikanen



ainiin, meidän pieni vauva täyttää tänään 7 kuukautta! sniisk :´)

Voi, voi; valitettavan tutulta kuulostaa täälläkin tuo miehen heräämättömys. Jo esikoisen kanssa opin, että melkein helpoimmalla ja nopeimmalla pääsee, jos itse nousee. Olen kyllä itteksein miettinyt, että ovatko miehet todella sikeäunisempia vai naiset vaan herkempiä reagoimaan lapsen tarpeisiin. Taidan kallistua jälkimmäiseen.



Ihanat ilmat tosiaan ollu! Eilen ostin esikoiselle pihalle uima-altaan ja kyllä meikin miehen kanssa käytiin vähän pulahtamassa ;) Saattoi naapurit ehkä huvittuneena seurata, mutta mitäs tuosta! Vähän uitettiin myös kuopuksen jalkoja. Arvatkaas tuliko itku, kun otin altaasta pois!! Voi toista, ens kesänä voikin sitten pulikoida jo paremmin.Tämä on eka kesä, kun me entiset kerrostalo-asujat voidaan nauttia omasta (pienestä) pihasta.



Palaillaan taas, nyt auringosta nauttimaan!

Poitsu nukahti jo ennen seitsemää yöunille eli taitaa tietää varhaista aamuherätystä. Kyllä kaveri yleensäkin menee aikaisin nukkumaan (klo 19-20), mutta ennen seitsemää on jo melkein liian aikaisin, koska sitten herätään aamulla joskus kuudelta. Yleensä nukkuu noin seitsemään.



Tänään tosiaan on meillä miehen kanssa 1-vuotishääpäivä ja hyvin on päivä mennyt! Sain aamulla kukkakimpun, jossa oli kieloja. Vuosi sitten myös hääkimpussani oli kieloja. Sain myös ihanan kortin, johon mies oli kirjoittanut ajatuksiaan tästä ensimmäisestä yhteisestä avioliittovuodesta sekä hajuvettä. Puolen päivän aikoihin kävimme ravintolassa syömässä ja mieheni äiti oli sillä aikaa vaunuttelemassa pojan kanssa.



Nyt on sitten ihan näin hääpäivän kunniaksi kehuttava miestäni, että hän kyllä herää öisin hoitamaan vauvaa. On tehnyt niin alusta asti. Mieheni on kyllä aika herkkäuninen eli johtuu varmaan siitä, että herää vauvan ääniin. Hän menee töihin kuudeksi eli joutuu heräämään aikaisin, joten soisin hänelle kyllä hyvät yöunet. Välillä öisin onkin sanottava, että anna mä nyt hoidan pojan, kun hän välillä ampaisee sängystä ylös niin nopeasti.



Muutenkin meillä kodin ja vauvan hoito on aika lailla fifti-fifti. Mieheni laittaa ruuan ja minä siivoan. Vauvaa hoidetaan tasapuolisesti molemmat, niin että kumpikin pääsee omiin harrastuksiinsa. Tällä tasajaolla on minunkin siis helppo jäädä kotiin syksyllä eikä mennä töihin, koska omaa aikaa järjestyy kyllä.



Puhihaa: naureskelin, kun meillä on nää hääpäivätkin niin lähellä toisiaan. Unohdin muuten aiemmin vastata, että kyllä me oltiin sairaalassa siinä ensimmäisessä perhehuoneessa. Miten arvasit? Ja kivahan se olisi jossain vaiheessa tavatakin, kun pojillakin on ikäeroa vain muutamia tunteja! Kehityksessä kylläkin on suuria eroja, kun teillä jo liikutaan ja meidän poju ei etene (tai peruuta) vielä senttiäkään!



Juhannuksena olemme menossa vanhempieni mökille järven rantaan, missä ei ole ollenkaan juoksevaa vettä. Ei siis suihkuja tai hanoja. Onko muilla äideillä kokemuksia tällaisista paikoista ja mitä erityisesti suosittelette otettavan mukaan???



Siinä kaikki tällä erää. Nyt olikin kiva kirjoittaa rauhassa, kun ei pieni ole kokoajan vieressä tapittamassa, että joko se äiti tulisi viihdyttämään.



T. A-Ä

ihana, rauhallinen hetki moneen päivään!! vauva nukkumassa, esikoinen ulkona naapurin lasten kans ja keskimmäinen mummolassa..

Ja mies töissä..missäs muuallakaan:(



ette arvaa miten kuluttavaa on, kun mies ei käy kotona muutakuin nukkumassa muutaman tunnin ja taas lähtee.. Siis meillä ei todellakaan mies hoitele mitään yöaikaan! Jos sattuu edes oleen kotona yöllä! Useimmiten viimeaikoina tulee kotiin aamulla ja nukkuu päivän ja lähtee taas iltapäivällä.Joten kaikki, siis AIVAN KAIKKI lasten hoitoon, kodin hoitoon ym on mun harteilla. Ja kun noita muksuja on kolme, niin voitte varmaan kuvitella. Just tänään mies ennen töihinlähtöä puheli taas mulle et vielä muutama päivä, niin sit helpottaa.Juhannukseen katkeaa yks kauhea työrupeama. en tiedä, mä en jotenkin usko et tää homma helpottaa koskaan..Mun mies on työhullu, ihan oikeasti. Mä välillä mietin et millanen sen arvojärjestys on, missä tulee vaimo, lapset, perhe...Plaah! Sori, mä nyt vuodatan ,mut alan olla puhki tän katraan kans. Onneks lähden reissuun, olen ruhtinaallisen viikonlopun poissa kotoa ja MIES HOITAA lapset!!! jee..odotan sitä kuin nousevaa kuuta:)



Ja mulla on aivan ihanat vanhemmat. Ne tietää tän meidän perheen kuvion ja ottavat lapsia hoitoon ilman et pyydän tai oltais menossa minnekään. Se tuo todella paljon helpotusta tähän hommaan.



Meillä sujuu helteistä huolimatta syöminen ja nukkuminen. Ja tänään poika hoksasi miten nokkamukista juodaan! Voi miten iloinen oli poika ja äitikin:)



Masennuksesta. Todella ikävää, et siitä kärsivät täälläkin jotkut, mutta onneks olette ääneen sen sanoneet ja saatte siihen apua! Mulla oli varmaan toisen lapsen syntymän jälkeen jotain masennuksen tapaista ainakin, mut olen tajunnu sen vasta jälkeenpäin. Meillä oli paljon muitakin ongelmia ja aviokriisi jne..niin en tainnut sillon edes tajuta sitä. Mut nyt tosiaan olen ajatellut vasta et varmaan olisin tarvinu jotain apua silloin. Joten hyvä kun tunnistatte ite että nyt tarviitte apua. Isot halit teille ja voimia:)



Mitäs sit vielä...Niin tosta kun purnasin miehen töistä, niin silloin kun mies on sit ktona, niin kyllä on lasten kans ja vaihtaa vaipat vauvalle.

Hyvä mies se on ja lapsille hyvä isä, ainoastaan meille jää niin vähän aikaa siltä, et pelkään et lapset vieraantuu helposti. en halua sit kuulla 20 v päästä miehen katkeraa tilitystä siitä kuinka on menettänyt lasten lapsuuden olemalla paljon poissa. senkin olen nähnyt appiukon kohdalla. No, miehen on ite se oivallettava, mä en sille sitä voi päähän takoa.



että tämmöstä purnaamista meillä tänään..Mukavaa iltaa kaikille!



äitykkä ja poikanen 7kk 2pvää

Piti tulla kommentoimaan tota sun mökille menoa kun meillä sama juttu edessä. Ja aikoitaan olla 1,5 viikkoa.

Meillä homma menee siten että aamuin illoin lämmitetään vettä kaasulla tai sitte otetaan saunasta tai jos puuhella on ollu päällä niin sieltä säiliöstä. Lämmintä vettä on usein koska tiskivettä täytyy lämmittää. Sitten kakkavaipat vaihdetaan ihan kosteuspyyhkeiden avulla. Meillä vauvan kakka onneksi ihan kiinteää ja peppu kestää erinomaisesti ainakin tuota Dailyn puhdistuspyyhettä. Olenkin varannut sitä kaksi isoa pakettia mukaan.



Meillä on vauvalle pikkuinen sanko (sellainen vatimainen soikea) joka laitetaan keittiön tain tuvan pöydälle ja vauva pestään siinä aamuin illoin siis. Toki roisketta tulee paljon, mutta tuleepahan pidettyä paikat puhtaana, kun saa sitten rätillä pyyhkiä. Sitte on myös mahollisuus ottaa vauva saunaan mukaan pesulle, mutta siis noissa kakkahommiassa vannon täysin puhdistuspyyhkeiden nimeen :)



Hauskaa Juhannusta vaan kaikille marrasmammoille!!! Me ollaan siis lomalla vielä sen jälkeinen viikkon. JES!!! Tosin nettiä tulee varmaan aimo ikävä.....