Lahjakkaan puolisona
Vaimoni toimii apulaisprofessorina yliopistolla luonnontieteiden tutkimuksessa, ja on kovaa kotimaista tasoa. Itse toimin suuren yrityksen keskijohtoportaassa. Oma työni on OK, menen mielelläni töihin, mutta en voi sanoa, että se olisi suurin intohimoni.
Haluan tukea vaimoani ja auttaa häntä saavuttamaan mahdollisimman hyviä tuloksia työssään sekä antamaan hänelle aikaa tieteellisessä työssä tarvittavaan rauhalliseen pohdiskeluun. Kolmilapsisessa perheessämme se on vähintäänkin haastavaa. Jos hänen ryhmänsä löydöksillä kehitettäisiin uusi tekninen menetelmä, sillä voisi olla vaikutusta tuhansien ellei miljoonienkin ihmisten elämää, vaikka tietenkään mitään takeita ei ole siitä että se tapahtuisi. Haluankin antaa vaimolleni mahdollisuuden tieteelliseen läpimurtoon yhteisen hyvän nimissä. En voisi antaa itselleni anteeksi, jos estäisin tätä lahjakkuutta saavuttamasta täyttä potentiaaliansa.
Tämän vuoksi esim. siivoan, hoidan pääosin lasten harrastukset ja ruoanlaitonkin. Kotitöitä teen selvästi enemmän kuin vaimoni. Vaimoni arvostaa panostani perheemme eteen. Jos vaimoni ei olisi näin kyvykäs, uskon että vaatisin silloin kotitöiden tasaisempaa jakautumista.
Toisaalta saan myös paljon. Vaimoni seura on kerta kaikkiaan niin hyvää ja älykästä, etten vaihtaisi pois, vaikka joutuisinkin arkiaskareita vähemmän tekemään.
Onko muilla, miehillä tai naisilla, vastaavanlaisia kokemuksia ? Jos teillä on huomattavan etevä puoliso, jolla olisi potentiaali ratkaista maailman suuria ongelmia, olisitteko valmiita auttamaan arjen pyörittämisessä enemmän kuin teille periaatteessa kuuluisi ?
M48
Kommentit (26)
Muuten hyvä mutta kuulostaa naisen tekstiltä.
Me ollaan molemmat miehen kanssa tutkijoita. Ollaan päätetty että sille annetaan tilaisuuksia joka niitä saa. Eli jos toinen saa unelmatyönsä ulkomailta niin sitten koko perhe muuttaa sinne. Jne. Meillä on kaksi lasta. En näe mitään outoa toisen uran tukemisessa. Miksi teet tästä sukupuolikysymyksen? Ja pitääkö olla nimenomaan yhteiskuntaa auttavaa huippututkimusta että voit joustaa? Eikö matalamman profiilin tutkimus ja vaimosi mielekäs työ olisi riittäviä asioita siihen että tukisit? Tekstisi kuulostaa siltä että vaimosi olisi parasta kehittää vähintään lääke syöpään että sinä et olisi haaskannut aikaasi hiekkalaatikon reunalla.
Yrityksen keskijohtoporras osaa kirjoittaa ilman välilyöntejä ennen kysymysmerkkejä.
Olemme molemmat tavallisia duunareita. Kotityöt jaetaan niin että minä teen ns. naisten työt mies miesten työt. Älyllisestä keskustelusta en niinkään tiedä, mutta keskustellaan kumminkin. En minäkään vaihtaisi mieheni seuraa kenekään muuhun, vaikka hän tehdastyöläinen onkin. Ja itsekkin olen kaupankassana. Jätetään maailman pelastamiset fiksummille.
Mitä haet takaa aloituksellasi? Epäiletkö valintaasi?
Survot pilkkuja ihan liikaa testiisi. Lisäksi meni överiksi kun kuvasit noin tarkasti "vaimosi" tuntomerkit eli aviossa elävä kolmelapsinen apulaisprofessori luonnontieteiden tutkimuksessa... tai sitten vaimosi ei olisi kovin älykäs on kun on valinnut sinut puolisokseen. Todennäköisesti olet itse luonnontieteiden opiskelija ja jaoit meille fantasiasi elämästä, jonka suurin ongelma olisi sinua palvovan miehen ikävöinti. Menikö oikein?
Ei ole mitään intressiä tehdä tästä sukupuolikysymystä. Mutta kuten huomasit, se tehtiin jo täällä palstalla : « Muuten hyvä mutta kuulostaa naisen tekstiltä. » Joskus kaverini ovat kuittailleet tästä. Kyllä tukisin joka tapauksessa, mutta jos vaimoni tavoitteet eivät olisi niin korkealla, niin rehellisyyden nimissä uskon, että satsaisin hiukan enemmän omaan uraani. Pointti oli siinä, että nyt teen huomattavasti enemmän kotitöitä.
M48
Laajennan aihettasi puolisoihin, jotka työnsä ja toimenkuvansa puitteissa eivät välttämättä ratkaise ilmasto-ongelmaa tai keksi syöpälääkettä, mutta vastaavat työssään monien ihmisten tämän hetkisestä hyvinvoinnista päättävässä asemassa. Työ, joka vaatii valtavasti aikaa ja poissa olemista kodista.
Suosittelen, ettei sellaiseen muusan rooliin kannata suostua. Se on jaloa ja kaunista, mutta jos puoliso kuolisikin ennen eläkeikää ja se kaikki hänelle annettu oma aika on sen jälkeen vain valtavan tyhjä aukko, on tehtävä paljon löytääkseen sen tyhjän aukon tilalle juurikin sitä omaa elämää. Jopa omat ajatuksetkin saattavat olla niin orientoituneita puolison eduksi, että kuullaakseen oman äänensä voi siihen mennä vuosia.
Tulotasonne mahdollistavat ihan varmasti siivojan, au pairin, kotiapulaisen tai vastaavan kotitalousihmeen, jolloin sinulle jää aikaa todellakin elää ja panostaa omaan aikaasin sekä viettää hyvää aikaa lasten kanssa.
Oma hyvinvointi on se tärkein asia, millä parisuhde ja perhe ylipäätään pysyvät kasassa ja vahvoina.
Sinua ei kiitetä vaimosi menestymisestä yhtään missään. Todennäköisesti eläkeikäkin voi pitää sisällään luottotoimia ja muuta alan sosialista vehtaamista, joten jos olet sen kaiken jaloutesi ja uhrautumisesi kanssa sinut elä vaimoasi varten. Jos taas hiukankin epäröit mieti millaista elämäsi on,jos jäisit yksin.
MInä opin puolison kuolemasta sen, ettei se tukeminen ja jalous todellakaan jättänyt minulle yhtään mitään.
Ooohhh.. Mies joka tekee kotitöitä... Pöxxythän tässä kastuu...
Harvinaisen mielenkiintoinen aloitus. Kiitos.
Minä olen ollut se lahjakas osapuoli, ja aika paljon ongelmia siitä on seurannut. Kateutta lähinnä. Aiemmin olen ratkaissut sen niin, että sabotoin itseäni niin että lahjat eivät pääse kunnolla oikeuksiinsa. Sitten olen hankkiutunut kumppanista eroon. Sen jälkeen ei ole sen lahjakkuuden toteuttaminenkaan maistunut enää millään tavalla. Joskus asiat vain menevät niin vaikean kautta. Tänä päivänä lähinnä toivoisin hyvää parisuhdetta ja vaatimatonta elämää ilman mitään merkittävää roolia yhteiskunnassa, koska olen vain niin väsynyt aiempiin kokemuksiini.
Palstan mielikuvitus henkilöt seikkailee tässä ketjussa.
Kiitos asiallisesta kommentistasi. Tietysti yhdessäoloakin on jonkin verran, esim. viikonloppuna ainakin toinen päivä on pyhitetty perheelle. Sitä on tietysti vähemmän kuin toivoisin, mutta ainakin nyt olen edelleen valmis tähän. En kyllä ihan ymmärrä näitä ihmetteleviä kommentteja, ettei tätä voisi tehdä myös yhteisen hyvän eteen. Itse ainakin koen elämäni merkityksellisempänä kun saan tukea asiaa, jossa näen tarkoituksen. En ole miettinyt sitä, jos vaimoni yhtäkkiä kuolisi.
M48
Olisiko pointtia saanut tuotua esiin mitenkään muutoin kuin lipsauttamalla vaimosi henkilöllisyyttä? Kuinkahan paljon luonnontieteen tiedekunnissa on kolmelapsisia arviolta nelikymppisiä apulaisprofessorinaisia... Sitä paitsi professorin ja yritysjohtajan perheessä toivottavasti osataan organisoida nämä asiat ilman mammapalstan apua, vähintään ulkoistamalla osan kotitöistä. Eikä viittäkymppiä lähestyvä uramies pahoita mieltään av:n epäilyistä ja sano "se tehtiin jo täällä palstalla... pointti oli siinä..."
On täällä kyllä aiemmin kirjoitellut kolmelapsisen uranaisen mies tekeväsä enemmän kotitöitä. Hänen ongelmansa oli, ettei vaimo arvosta läheisyyttä ja seksiä ja päätyi lisäämään mökkiviikonloppuja. Jos vaimosi työ menee perheen ja parisuhteen edelle niin joko hyväksyt sen tai et. Ei kuka tahansa nainenkaan ole valmis mahdollistamaan miehen uralla mitä tahansa jos mies tuntuu pärjäävän ilman häntäkin. Olin itse tuossa roolissa parikymppisenä pienten lasten kanssa hetken kunnes tuli minun vuoroni. Keski-ikäisenä ja mukavuudenhaluisena mikään ei motivoisi siihen.
Siinä tapauksessa jos olet sama kuin aikaisempi kirjoittaja, on valitettavasti kerrottava, että osa nainen teeskentelee orgasmeja jopa kymmeniä pitääkseen miehen otteessaan. Voi olla, ei välttämättä ole, että vaimosi manipuloi sinua. Jos teillä ei ole läheisyyttä ja seksiä vaikka ennen on ollut niin joko vaimosi on teeskennellyt ohjatakseen elämäänne (äläkä tee väärää oletusta, etten minä saisi orgasmeja) tai hänellä on sivusuhde. Eivät kaikki jää kiinni, varsinkaan älykkäät.
Se, että jokainen meistä ei kiirehdi selvittämään omaa asemaansa työelämässä ei tarkoita, että saisit vastauksia vain kateellisilta kampaajilta ja kaupan kassoilta. Vaikka saisitkin on niissä aiheen huomioiden enemmän järkeä kuin omaa lahjakkuuttaan alleviivaavien ikisinkkujen kommenteissa.
OI, olet ihana mies selvästi ap :)
Itse olen luopunut omasta urastani lahjakkaan miehen uran takia. Kun päätimme että haluamme lapsia, oli selvää että jään kotiäidiksi, niin ettei miehen tarvi tuhlata aikaansa eikä energiaansa esim. kodin tai lasten hoitoon vaan voi keskittyä uraansa. Olemme myös pari kertaa vaihtaneet asuinmaata miehen työn takia. Nyt olen jo itsekin töissä, mutta ihan alani perushommissa, en mitään kunnianhimoisia urakehityksiä suunnittele vaan kunhan liksa juoksee niin hyvä.
Minäkin olen lahjakas ja olen ratkaissut jo monta worldwide ongelmaa.
En näe ketään pönkittämässä lahjojani tekemällä arkiaskareet puolestani.
Isi kuului Mensaan, suvusta löytyy taiteilijoi, muusikoi, kirjailijoi, poliitikoi, painijoi, kantturoi, kotiloi, potiloi, juoppoloi, uskovoi ja voivoivoi.
N45
Olen itse tällainen poikkeuslahjakkuus (nainen) ja olen joutunut silti miehen taloutta ja lapsia hoitamaan, mies ei osallistunut. Olemme eronneet ja täytyy sanoa että näin yh-äitinäkin saan paremmin keskityttyä uraani kuin huonon miehen piikana. Se että olisi tuollainen puoliso olisi tietysti ihanaa, mutta se on hyvin harvinaista, että mies antaisi sen tuen.
En epäile, mutta se ajatus ahdistaa, kuinka monta lahjakasta ihmistä menettää tilaisuutensa, kun läheiset eivät tue. Ja kiinnostaa tietää ihmisten mielipide tästä, vai onko sillä mitään väliä...
M48
Miksette tilaa siivouspalveluita? Onko ongelma nyt kotitöiden epätasainen jakautuminen (ratkaistavissa) vai vaimon poissaolo perheensä luota? Siihen on sanottava, että miksi ihmeessä hän olisi tehnyt kolme (3!!!) lasta jos perheen kanssa vietetty aika on tärkeysjärjestyksessä viimeisenä?
Onks tää vaan jonkun toiveunta. Kuulostaa aivan siltä.
Ei ole mitään periaatteita työnjaosta.