Tiedätkö pareja joissa mies päättää ja nainen on samaa mieltä kaikesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joop. Pariskuntia joissa "neeveri vie työt ja naiset".

En jaksa kylässä moista sontaa joten alan puhua feministiä vapaata ajattelijaa.

Eikä kutsuja sitten enää tulekaan.

😁

Päinvastoin yleistä luuloa, suomalainen nainen, joka on suhteessa hyvin erilaisesta kulttuurista tulevan miehen kanssa, voi oikeasti olla sisäisesti vapaampi kuin moni muu suomalainen nainen.

Jos esim. ei ole työssä, jossa pitää olla jonkun alainen ja totella käskyjä. Silloin kotona voi hyvin olla mies, joka päättää asioista, koska nainen päättää niin monista muista asioista.

Kyse on tasapainosta.

Minun työni on sellainen, että voin tehdä mitä haluan -omien kykyjeni rajoissa. Työssäni ajatus on täysin vapaa, rajoitteena oma älykkyyteni ja kekseliäisyyteni. Voitte kuvitella, miten helpottavaa olisi, jos joku muu päättäisi muista asioista.

Tulee mieleen naapuri 80-90 luvulta. Mies päätti ja vaimo oli aina samaa mieltä. Mies ei koskaan kuitenkaan päättänyt mitään jos ei ollut ensin keskustellut hallituksen kanssa.

Mä olen valitettavasti ajautunut menneisyydessäni toistuvasti suhteisiin miesten kanssa, jotka ovat jyränneet, olleet joustamattomia ja kykenemättömiä kompromisseihin. He ovat halunneet päättää kaikesta. Olen esimerkiksi antanut poikaystävän päättää 364 päivänä vuodessa mitä elokuvaa katsotaan ja mitä ruokaa laitetaan, ja kun sitten viimenään silloin 365:nä päivänä tuon oman mielipiteeni esiin ja ilmoitan, että haluaisin päättää kerrankin päivän ruoan, siitä on noussut ihan hirvittävä meteli ja poikaystävä on mököttänyt koko päivän ja ollut passiivis-aggressiivinen, sekä kieltäytynyt seksistä illalla. Sellainen suhde on hirveä. Olen kokenut, ettei minua kunnioiteta ollenkaan eikä tunteistani välitetä, ja että olen toiselle vain pelkkä palvelija, jolta odotetaan tottelemista ja mielistelemistä.

Nykyään en enää uskalla ryhtyä parisuhteeseen, sillä pelkään iskeväni silmäni taas samantyyppiseen mieheen ja joutuvani uudelleen satimeen. Parempi olla yksin, kuin dominoivan miehen kanssa. Saa ainakin päättää itse kaikesta.

En tiedä, mutta tiedän paljon pareja joissa mies haluaa olla vaimolleen mieliksi ja sietää kaikenmaailman nalkutukset ja toimii lähinnä sylkykuppina. Varmasti heillä on hyvätkin hetkensä mutta vähintään 80% ajasta nainen lähinnä tiuskii ja halventaa miestään. Onneksi minun vaimoni on tasavertainen kanssani ja voimme keskustella asioista ilman että kummankaan meistä tarvitsee halveksua tai lytätä toista.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta tiedän paljon pareja joissa mies haluaa olla vaimolleen mieliksi ja sietää kaikenmaailman nalkutukset ja toimii lähinnä sylkykuppina. Varmasti heillä on hyvätkin hetkensä mutta vähintään 80% ajasta nainen lähinnä tiuskii ja halventaa miestään. Onneksi minun vaimoni on tasavertainen kanssani ja voimme keskustella asioista ilman että kummankaan meistä tarvitsee halveksua tai lytätä toista.

Tuosta tulee mieleen mun äiti ja isä. Äiti syyttää isää sellaisistakin asioista, joilla ei mitenkään voi olla mitään tekemistä isän kanssa. Tyyliin: Jos Kaakkois-Aasiassa tapahtuu junaonnettomuus, äiti rakentaa siitä jonkun aasinsillan isän muka-huonouteen ja siihen, kuinka isä tekee kaiken aina päin v*ttua. Isä ei myöskään saa ikinä ilmaista tunteitaan tai mielipiteitään, tai heittää huumoria. Äiti raivoaa jatkuvasti ja lyttää, halventaa ja nauraa isälle. Ihan kauheaa katsoa sellaista vierestä :( Sääliksi käy isää. Jos äidille huomauttaa asiasta, äiti sanoo: "Tämä on vain minun ja isän välistä huumoria. Tämähän on hauskaa!" Ja isä mutisee hiljaa, ettei se ole hänelle huumoria saati hauskaa >:(