Lue keskustelun säännöt.
Introvertin ongelmia... Yksinolon mukavuus ja katumukset
08.12.2019 |
Esimerkiksi eilen oli tällainen tilanne, että olisin mennyt iltarientoihin, mutta olosuhteiden takia jouduin jäämään kuitenkin kotiin. Olin aika huojentunut, että ei tarvitse jaksaa, laittautua, olla sosiaalinen ja niin edelleen. Kuitenkin jälkeenpäin harmittaa, että tilanne tutustua ihmisiä ja pitää hauskaa meni sivu suun (vaikka tällä kertaa en oikein voinutkaan paljon asialle). Kohta on joulu enkä ole osallistunut yksiinkään pikkujouluihin. Sekin harmittaa ettei ole mitään kerrottavaa muille, eikä tosiaan mitään uusia ns. verkostoja.
Ymmärrättekö minua?
Luulen, että pitäisi vaan aggressiivisemmin järjestää, että saisi sitä sosiaalista elälää enemmän. Yleensä on kuitenkin kivaa tai mielenkiintoista paikan päällä, vaikka ei huvittaisi lähteä.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
No, ei. Itseäni kyllä harmitti aina jälkeenpäin, kun piti sinne alkoholia lähteä ryystämään ja käyttäytymään ihmisille täysin päinvastaisesti kuin millainen olen. Saavat ihan väärän kuvan ja sitten ne illan aikana solmitut tuttavuudet ties kenen kanssa kaduttaa. En koe nykyään jääväni mistään paitsi, vaikka jäänkin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Introvertti neulontaklubissa ei kuulosta kovinkaan uskottavalta.
Siitä on mielestäni tutkimuksia, että introvertit aliarvioivat etukäteen juhlien ym. hauskuuden itselleen (verrattuna siihen, miten he arvioivat kokemustaan jälkeenpäin, jos he kuitenkin menevät).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Introvertti neulontaklubissa ei kuulosta kovinkaan uskottavalta.
Introvertti teknoklubilla kuulostaa enemmän epäuskottavalta. Viime kerralla neuloimme ihan kotonani, meitä oli paikalla kolme ihmistä ja maatiaiskissa. Tein ruoan, joimme teetä, lätisimme kuulumisia ja peitto/vauvanvaate/mukinlämmitin edistyivät siinä samalla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, samat fiilikset täällä! Olen osallistunut yksiin pikkujouluihin tänä vuonna, ja nekin oli puolipakolliset koska firman järjestämät. Toiset peruin itse ja kolmannet perui kaveri, mistä olin salaa tyytyväinen.
Saatan myös jättää menemättä esim. urheiluharrastukseen, jos en vaan jaksa ihmisiä ympärilläni. Joten eihän tämä ideaalia ole, haittaa jo elämää. Mutta en voi persoonalleni mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Introvertti neulontaklubissa ei kuulosta kovinkaan uskottavalta.
Introvertti teknoklubilla kuulostaa enemmän epäuskottavalta. Viime kerralla neuloimme ihan kotonani, meitä oli paikalla kolme ihmistä ja maatiaiskissa. Tein ruoan, joimme teetä, lätisimme kuulumisia ja peitto/vauvanvaate/mukinlämmitin edistyivät siinä samalla :)
Introvertti teknoklubilla on ihan realismia. Tapahtunut muutaman kerran. Siellä kun ei ole muista läsnäolijoista niin väliä. Voi olla vaan ja sulautua. Kukaan ei muista sua minuutin päästä. Yleensäkin mitä isompi tapahtuma, sen paremmin sinne häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs maatiaiskissa?
Se tietysti kehräsi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Tuohan kuulostaa jo varsin sosiaaliselta, mutta järkevältä myös, että menot on rytmitetty. Itsellä on lapsi ja krooninen sairaus, joten nämä väsyttää ja vie aikaa melko paljon. Mulla on yksi harrastus viikossa (yksilöharrastus, hehheh), ja liikuntaa harrastan pari kertaa viikossa myös yleensä yksin. Näistä en luovu, mutta ainakin yksi iltameno kuussa voisi olla ja joku vähän sosiaalisempikin harrastus. Kavereiden kanssa on nykyään vähän vaikea sopia tuollaisia markkinoilla käymisiä ja kyläilyjä, vaikka niistä tykkäisin, kun välimatkaa ja kiireitä tuntuu olevan, hirveä sumpliminen (ehkä heitä ei niin kiinnosta enää ja pitäisi hankkia uusia).
Nyt kun aloin miettiä, niin olen jättänyt ainakin 4 ihan mieluisat kemut väliin viimeksi kuluneen kuun aikana. Tuntuu aina, että "ehkä nyt ei tällä kertaa pysty järjestämään" mutta näköjään väliin jättämisiä tulee aika paljon, jos toimii fiilispohjalta! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, samat fiilikset täällä! Olen osallistunut yksiin pikkujouluihin tänä vuonna, ja nekin oli puolipakolliset koska firman järjestämät. Toiset peruin itse ja kolmannet perui kaveri, mistä olin salaa tyytyväinen.
Saatan myös jättää menemättä esim. urheiluharrastukseen, jos en vaan jaksa ihmisiä ympärilläni. Joten eihän tämä ideaalia ole, haittaa jo elämää. Mutta en voi persoonalleni mitään.
Se on niin hämmentävää, kun ajattelee haluavansa mennä ja tsemppaa, että sinne nyt vaan ja kivaa tulee olemaan. Kuitenkin jos meno peruuntuu, niin ensimmäinen tunne on helpotus! Kannattaa kuunnella sisintä ja toimia oman mielen ja jaksamisen mukaan, mutta ei sitä aina voi olla varma, mitä milloinkin oikeasti haluaa ja tarvitsee. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Introvertti neulontaklubissa ei kuulosta kovinkaan uskottavalta.
Introvertti teknoklubilla kuulostaa enemmän epäuskottavalta. Viime kerralla neuloimme ihan kotonani, meitä oli paikalla kolme ihmistä ja maatiaiskissa. Tein ruoan, joimme teetä, lätisimme kuulumisia ja peitto/vauvanvaate/mukinlämmitin edistyivät siinä samalla :)
Introvertti teknoklubilla on ihan realismia. Tapahtunut muutaman kerran. Siellä kun ei ole muista läsnäolijoista niin väliä. Voi olla vaan ja sulautua. Kukaan ei muista sua minuutin päästä. Yleensäkin mitä isompi tapahtuma, sen paremmin sinne häviää.
Minä tykkään tanssiklubeista ja festareista :) Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kun kaverit kutsuu kylään mutta jos jostain syystä peruuntuu (tai itse perun) tapaaminen niin ah mikä helpotus! Jälkikäteen harmittaa kun tunne että menettää jonkin mahdollisen muiston tms.. vaikea selittää.
Elän aika tylsää kotihiirulaisen elämää, vältän massoja esim kaupassa käyn vain tiettynä kellonaikana kun siellä ei ole paljon muita ihmisiä 😂 kotona on vaan niin ihana olla ja tehdä asioita joista oikeasti tykkää 😊 kahviloissa jne viihteellä käyminen on niin teennäistä minun makuuni että ei kiitos. Kyllähän tämä "oikkuni" karsii ihmisiä ja tapahtumia elämästä mutta ei se harmita kauaa
Monasti koen, että"pitää" käydä sukujuhlissa, mutta valitettavasti suhde sukulaisiini on huono. Koen että minua vähätellään, päälleni puhutaan eikä yhteisiä keskustelunaiheita ole.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksien menojen metodi. Viikossa minulla on aina yksi säännöllinen harrastus, yksi spontaani iltameno, ja yksi viikonloppumeno. Tällä viikolla minulla oli esim. maanantai neulontaklubi, tiistai työmeno, perjantai leffa-ilta, lauantaina markkinoille ystävän kanssa. Yksi meno yhtä sorttia. Muut illat pidän vapaana joko kotona hengailulle tai ylitöille. Balanssi sosiaalisten menojen ja latautumisen välillä tuntuu hyvältä.
Mikä olisi sinulle sopiva rytmi?
Et kuulosta ibtrovertiltä lainkaan. 4 iltaa menoa viikossa. En jaksaisi tuota tahtia.
Ajattelin, että tämä olisi mennyt toisinpäin. Minä aina lupaudun juttuihin ja sitten kun sinne pitäisi mennä, minua kadutta, koska haluaisin vain olla kotona kaikessa rauhassa.
No minä menisin mieluummin teknoklubille olemaan omissa tunnelmissani ja tanssimaan kuin neulontakerhoon, jossa olisi kuitenkin pakko rupatella mukavia muiden kanssa. Teknoklubilla ei tarvitse olla oikeasti sosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin, että tämä olisi mennyt toisinpäin. Minä aina lupaudun juttuihin ja sitten kun sinne pitäisi mennä, minua kadutta, koska haluaisin vain olla kotona kaikessa rauhassa.
Entäs kun olet ollut siellä, miltä sitten tuntuu? Vai et kai vaan ole se, joka peruu viime hetkellä osallistumisensa? Ap
Itse teen vuorotyötä ja monet kemut on jääneet väliin, kun on ollut viikonloppuna tai juhlapyhinä töitä. Toisaalta olen ollut helpottunut ja toisaalta on harmittanut, että en taaskaan päässyt...