Toiset ei usko krooniseen sairauteen

Ymmärrän täysin. Sairastan harvinaista autoimmuunisairautta joka ei näy päällepäin, mutta tekee välillä todella kipeäksi. Koita siinä sitten selittää asiaa läheisille, kun ajatus perussairaudesta menee täysin kuuroille korville.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin. Sairastan harvinaista autoimmuunisairautta joka ei näy päällepäin, mutta tekee välillä todella kipeäksi. Koita siinä sitten selittää asiaa läheisille, kun ajatus perussairaudesta menee täysin kuuroille korville.

Sitten jos puhuu sairaudesta, niin ajatellaan, että aina valittaa samasta (eikä kumminkaan kuunnella ja sisäistetä sitä varsinaista informaatiota esim. rajoituksista).

Sitten kun siitä ei puhu, niin luullaan että jonnekin se sairaus on kadonnut ja on parannuttu. Ap

Mä sairastan diabetesta . Moni sanoo että eihän toi mitään ja kyselee että mitenkä tuo nyt muka vaikuttaa esim raskauteen?😂 kyse on kuitenkin diabeteksesta.. Kyllä ihmisten on vaikea ymmärtää kun se ei näy ulospäin..

Läheisten on joskus vaikea ymmärtää muiden sairauksia. Varsinkin jos on terveen tai hyvinvoivan näköinen. Itse en juurikaan puhu läheisilleni sairaudestani. Vertaistuki tulee toisilta sairailta, ja ystävien paras antama tuki on normaali kanssakäyminen, kun saa hetkeksi unohtaa kaikki sairaudet. Olisiko sinun mahdollista löytää vertaistukea toisista sairaista?

Itselläni on munuaissairaus, jossa ei ole (vielä) mitään oireita. En itsekään tietäisi olevani sairas, jos se ei olisi selvinnyt sattumalta. Käyn kuitenkin useamman kerran vuodessa seurantakokeissa, syön lääkkeitä ja joudun rajoittamaan ruokavaliotani. Tilanteeni on tietenkin vähän eri, koska minulla ei ole mitään kipuja. Kuitenkin sairaus voi johtaa dialyysiin ja munuaisensiirtoon.

Minusta tuntuu, ettei edes oma perheeni ymmärrä kunnolla. Esim. otin influenssarokotteen ja kaikki hämmästelivät, että miksi ihmeessä perusterveen ihmisen piti ottaa sellainen, eikö se ole ihan turhaa.

Ehkä syynä on se, että suomalaiseen perusluonteeseen kuuluu tietynlainen kursailu ja oman tilanteen eräänlainen vähättely. No ei tässä mitään, kyllä se tästä, ihan hyvin menee jne. Sanokaa ihan reilusti, että en voi hyvin, mutta kun toimin näin, sairaus pysyy kurissa jotenkin. Ei sitä ulkopuolinen ymmärrä sittenkään, mutta heidän suunsa voi sulkea ja sinänsä hyväätarkoittavat kommenttinsa torpata ystävällisesti. Jos joku siitä pahoittaa mielensä, niin sitten pahoittaa.

Tämä on niin yleinen ongelma että läheiset eivät ymmärrä minkälaista on sairastaa kroonista sairautta.

Siksi oman sairauteni potilasyhdistys järjestää silloin tällöin potilaiden läheisille suunnattuja iltamia, joissa on paikalla lääkäri ja muita asiantuntijoita, joilta saa kysellä sairaudesta. Muistan elävästi yhden sellaisen iltaman. Ohjelmassa lääkäri kertoi sairauden tutkimuksesta, sairauden oireista ja vertaistuen ohjaajat yms. puhuivat mitä haasteita potilailla on tulla toimeen kipujen kanssa, tämä siis n. 1,5 tunnin ajan. Sitten seurasi kyselytuokio. Erään naispotilaan aviomies viittasi kaiken tämän jälkeen ja kysyi (mies)lääkäriltä että "Siis oikeasti todellako mun vaimo on sairas ja sillä on kipuja vai valitteleeko se ihan turhaan?"

Miehelle ei tullut mieleen että a) vaimo on saanut diagnoosin lääkäriltä, joka on erikoistunut tämän sairauden hoitoon b) ko. sairaudelle on siis olemassa sekä diagnoosi että alan koulutusta ja siten erikoislääkäreitä, c) kyseistä sairautta tutkitaan maailmanlaajuisesti d) sairaudelle on käypä hoito suositukset, lääkkeet yms. e) Kela järjestää kuntoutusta sairastaville f) sairauden vertaistukea ja edunvalvontaa varten on perustettu potilasjärjestöjä, yms.

Ei, mies oli vaan olettanut että vaimo valittaa "tyhjästä".

Yleistöstä oikein tunsi sellaisen kollektiivisen syvän huokauksen miehen kysymyksen takia.

Mutta joo, Suomessa jos on pakko olla vammainen, on parasta hankkia keppi tai rollaattori, tai sitten kissankokoinen tatuointi otsalle, jossa lukee että "olen vammainen vaikket sinä sitä aina huomaa tai usko" :D

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

Uskon ihmisillä olevan kipuja ja tauteja joista en voi ymmärtää mitään. Helposti sitä vähättelee toisen kokemusta.

Tosiaan jos itse tiedostaa että oma vointi ei ulospäin näytä huonolta niin ethän voikkaan olettaa että muu joka ei ole sairastellut osaisi tuntea samaa.

Sanon esimerkin: olin flunssassa vuosi sitten ja ei, en muista enää miltä se tuntuu. Aika varmasti sanoisin sitten toiselle että ei se ole niin paha jos sairastaa. "Ota c-vitamiinia".

Et sä AP mikään uskonkappale ole.

Ei muitten sua tarvi uskoa, eikä uskokkaan.

Sopeudu siihen.

T: toinen raihnananen

ps. sääli on heikkoja varten.

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

Mihin tosiasiaan perustat uskomuksesi? Ja miksi sinusta psykosomaattiset oireet eivät olisi oireita? Ihmisen psyykehän vaikuttaa aivan kaikkiin sairauksiin ja kivun kokemukseen. Myös syöpään - johon et siten samalla logiikalla myöskään usko ilmeisesti.

Esimerkiksi fibromyalgia on tautiluokituksessa ihan kuin muutkin diagnoosit, joihin uskot. Lisäksi aiheesta on ympäri maailmaa tieteellistä tutkimusta. Diagnoosin kriteerit on määrännyt American College of Rheumatology. Kyseessä ei siis voi olla kuvittelemasi yleinen epämääräinen psykosomaattinen oirehdinta, koska silloin ei voitaisi kehittää diagnostisia kriteerejä.

Lisäksi tutkimuksissa on pystytty kuvantamaan muutokset fibromyalgiaa sairastavien aivoissa (neurokemiallisia tulehdusmuutoksia) Harvardin yliopiston tutkimuksessa. Myös aikaisemmin on verrattu esim. masennuspotilaiden ja fibromyalgiapotilainen aivokuvia ja ne ovat selkeästi erottuvat, erilaiset. Jos kyseessä ei olisi erityinen oman etiologian ja oirekuvan omaava sairaus, sitä ei voisi erottaa muista omaksi diagnoosikseen. Harvardin tutkimuksen löydökset osoittavat myös sen, että sairaudella on ns. fyysinen komponentti eli tulehdus, vaikka tulehdus ei olekaan siellä missä kipu on (esim. jaloissa) vaan keskushermostotasolla. Aivotulehdus liittyy oireena myös Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin - ethän usko niihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

No ainakin kylmä- ja aurinkoallergia ovat aika yleisiä ja helposti tunnistettavissa, eivät siis ollenkaan uskonvaraisia asioita. Nuo kaksi ensimmäistä ovat nähtävästi jonkinlaisia tominnallisia (=ei tiedetä mistä ne johtuvat) häiriöitä, niinkuin vaikka IBS, joilla on monenlaisia syitä, mutta eivät ole kyllä varsinaisesti psykiatrisia ongelmia kuitenkaan, vaikka niillä psykosomaattisia aspekteja onkin. Sähköallergia on kyllä minusta vähän epäilyttävä vaiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

No ainakin kylmä- ja aurinkoallergia ovat aika yleisiä ja helposti tunnistettavissa, eivät siis ollenkaan uskonvaraisia asioita. Nuo kaksi ensimmäistä ovat nähtävästi jonkinlaisia tominnallisia (=ei tiedetä mistä ne johtuvat) häiriöitä, niinkuin vaikka IBS, joilla on monenlaisia syitä, mutta eivät ole kyllä varsinaisesti psykiatrisia ongelmia kuitenkaan, vaikka niillä psykosomaattisia aspekteja onkin. Sähköallergia on kyllä minusta vähän epäilyttävä vaiva.

Kaikilla muilla on lääketieteelliset diagnoosit, paitsi sähköallergialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

Mihin tosiasiaan perustat uskomuksesi? Ja miksi sinusta psykosomaattiset oireet eivät olisi oireita? Ihmisen psyykehän vaikuttaa aivan kaikkiin sairauksiin ja kivun kokemukseen. Myös syöpään - johon et siten samalla logiikalla myöskään usko ilmeisesti.

Esimerkiksi fibromyalgia on tautiluokituksessa ihan kuin muutkin diagnoosit, joihin uskot. Lisäksi aiheesta on ympäri maailmaa tieteellistä tutkimusta. Diagnoosin kriteerit on määrännyt American College of Rheumatology. Kyseessä ei siis voi olla kuvittelemasi yleinen epämääräinen psykosomaattinen oirehdinta, koska silloin ei voitaisi kehittää diagnostisia kriteerejä.

Lisäksi tutkimuksissa on pystytty kuvantamaan muutokset fibromyalgiaa sairastavien aivoissa (neurokemiallisia tulehdusmuutoksia) Harvardin yliopiston tutkimuksessa. Myös aikaisemmin on verrattu esim. masennuspotilaiden ja fibromyalgiapotilainen aivokuvia ja ne ovat selkeästi erottuvat, erilaiset. Jos kyseessä ei olisi erityinen oman etiologian ja oirekuvan omaava sairaus, sitä ei voisi erottaa muista omaksi diagnoosikseen. Harvardin tutkimuksen löydökset osoittavat myös sen, että sairaudella on ns. fyysinen komponentti eli tulehdus, vaikka tulehdus ei olekaan siellä missä kipu on (esim. jaloissa) vaan keskushermostotasolla. Aivotulehdus liittyy oireena myös Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin - ethän usko niihinkään?

 

Jännästi kuitenkin tätä "aivotulehdusta" hoidetaan mielialalääkkeillä, ei esim. Alzheimer tai Parkinson lääkkeillä? Tai tulehduslääkkeillä?

Jenkkiyliopistoissa tehdyt tutkimukset on mitä on. Niiden otanta on esim. yleensä hyvin pieni. Heillä lääkäreiden arvostus, palkkaa ja paikka hierarkiassa perustuu lähes kokonaan julkaisuihin ja näihin "tutkimuksiin". Siksi niitä tehtaillaan liukuhihnalla. Usein ovat aika nollatasoa.

Kannattaa siis olla hyvin kriittinen amerikkalaisiin julkaisuihin.

Sitä paitsi eiköhän Maria Nordinilla ole näihinkin "sairauksiin" parannuskeino.

Ymmärrän kanssa tuon .Itsellä krooninen paksunsuolen tulehdus ja pierettää aina hirveästi onneksi on pysynyt vain siinä toistaiseksi.Töissä olen istumatyössä ja puolenpäivän aikaan alkaa vasemman kyljen polte joka ei lakkaa ennen kuin pääsen päästämään ilmaa ulos .Vessassa on aina joku muu kun sinne menen joten en voi kunnolla päräyttää ja pienellä äänellä et välttämättä sieltä pääse.Hävettää.Mutta onneksi on pysynyt vain tuossa ettei veriripuli ole vielä taas tullut.

Sitä paitsi saan kai minä olla uskomatta kaikkeen mihin haluan, samalla tavalla kuin te saatte uskoa niihin sairauksiin mihin uskotte. En usko joulupukkiin, ufoihin, vihreän teen laihdutusvaikutuksiin, ostos tv ihmeaineisiin tai ihmisten synnnynäiseen pahuuteen. Mutta jos te uskotte, se on mulle ihan fine. Ei mulla ole tarvetta alkaa todistelemaan niiden oikeellisuutta.

Jos apn otsikko on "Toiset ei usko krooniseen sairauteen", vastaus siis on, että ei, ei niin.

-7-

Mielestäni olisi hyvä, että edes näin netin anonymiteetin suojissa näitä sairauksia avattaisiin vähän enemmän. Olen itse inva ja invaliditeettini tosiaan näkyy. Minunkin on melko vaikeaa ymmärtää vammauttavia sairauksia jotka eivät mitenkään näy päällepäin. Olen joskus aikaisemmin lukenut tältäkin palstalta vallan reippaasti liikkuvista ihmisistä jotka käyttävät invapaikkaa pysäköidessä kun se meidän "Matin" vamma nyt vaan on sellainen joka ei ulospäin näy.

Minä sairastan etenevää tautia ja liikuntakykyni rapautuu kaiken aikaa. Niille jotka vielä kuitenkin pystyvät liikkumaan sanoisin, että liikkukaa kun vielä voitte. Itsekin aluksi varjelin itseäni kunnes lopulta huomasin, että aivan turhaan! Ryhdyin tekemään kaikkea mitä pystyin koska tajusin, että vuoden päästä en kykene tähänkään enää.

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

Niin. Siis ihan kyllä lääketiedekin tunnistaa homeista tms johtuvat hengitystieoireet. Kuten astman. Nämä kannattaa eritellä pois noista sisäilmafanaatikoista. Niitä muita oireita, kuten pääkipua, nivelkipuja tms lääketiede pitää somaattisina, mutta keuhkojen ongelmat ovat tosia. Sisäilmafanaatikot sitä juuri aina itkevät, kun lääkäri ei usko, kun ei heillä keuhkoissa ole mitään ongelmaa. Noh, en kyllä usko itsekään. Olen altistunut pahasti homeille ja sairastunut astmaan, eikä minulla ole ikinä ollut muita oireita sisäilmasta,kuin vain ja ainoastaan keuhkot ihan piipussa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä paitsi saan kai minä olla uskomatta kaikkeen mihin haluan, samalla tavalla kuin te saatte uskoa niihin sairauksiin mihin uskotte. En usko joulupukkiin, ufoihin, vihreän teen laihdutusvaikutuksiin, ostos tv ihmeaineisiin tai ihmisten synnnynäiseen pahuuteen. Mutta jos te uskotte, se on mulle ihan fine. Ei mulla ole tarvetta alkaa todistelemaan niiden oikeellisuutta.

Jos apn otsikko on "Toiset ei usko krooniseen sairauteen", vastaus siis on, että ei, ei niin.

-7-

Voit olla uskomatta vaikka syöpään, evoluutioon tai maapallon muotoon, ihan luvan kanssa. Mutta nämä eivät ole uskon asioita, joten vaikutat vain tyhmältä sellaista julistaessasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon autoimmuunitauteihin (diabetes, ms-tauti, keliakia jnejne). Uskon elimellisiin tauteihin (maksakirroosi, sepelvaltimotauti, IBD jne.).

En millään usko sisäilmatauteihin ja homesairauksiin. En usko fibromyalgiaan. En usko väsymysoireyhtymään. En usko sähkö-, kylmä- tai aurinkoallergioihin. Uskon kyllä että ihmisillä on oireita, mutta ei näistä sairauksista johtuvia vaan psykosomaattisia, ja yleislääketieteen sijaan tarvittaisiin hyvin pitkälle edistynyttä psykiatriaa.

Mihin tosiasiaan perustat uskomuksesi? Ja miksi sinusta psykosomaattiset oireet eivät olisi oireita? Ihmisen psyykehän vaikuttaa aivan kaikkiin sairauksiin ja kivun kokemukseen. Myös syöpään - johon et siten samalla logiikalla myöskään usko ilmeisesti.

Esimerkiksi fibromyalgia on tautiluokituksessa ihan kuin muutkin diagnoosit, joihin uskot. Lisäksi aiheesta on ympäri maailmaa tieteellistä tutkimusta. Diagnoosin kriteerit on määrännyt American College of Rheumatology. Kyseessä ei siis voi olla kuvittelemasi yleinen epämääräinen psykosomaattinen oirehdinta, koska silloin ei voitaisi kehittää diagnostisia kriteerejä.

Lisäksi tutkimuksissa on pystytty kuvantamaan muutokset fibromyalgiaa sairastavien aivoissa (neurokemiallisia tulehdusmuutoksia) Harvardin yliopiston tutkimuksessa. Myös aikaisemmin on verrattu esim. masennuspotilaiden ja fibromyalgiapotilainen aivokuvia ja ne ovat selkeästi erottuvat, erilaiset. Jos kyseessä ei olisi erityinen oman etiologian ja oirekuvan omaava sairaus, sitä ei voisi erottaa muista omaksi diagnoosikseen. Harvardin tutkimuksen löydökset osoittavat myös sen, että sairaudella on ns. fyysinen komponentti eli tulehdus, vaikka tulehdus ei olekaan siellä missä kipu on (esim. jaloissa) vaan keskushermostotasolla. Aivotulehdus liittyy oireena myös Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin - ethän usko niihinkään?

 

Jännästi kuitenkin tätä "aivotulehdusta" hoidetaan mielialalääkkeillä, ei esim. Alzheimer tai Parkinson lääkkeillä? Tai tulehduslääkkeillä?

Jenkkiyliopistoissa tehdyt tutkimukset on mitä on. Niiden otanta on esim. yleensä hyvin pieni. Heillä lääkäreiden arvostus, palkkaa ja paikka hierarkiassa perustuu lähes kokonaan julkaisuihin ja näihin "tutkimuksiin". Siksi niitä tehtaillaan liukuhihnalla. Usein ovat aika nollatasoa.

Kannattaa siis olla hyvin kriittinen amerikkalaisiin julkaisuihin.

Sitä paitsi eiköhän Maria Nordinilla ole näihinkin "sairauksiin" parannuskeino.

Yliopistojen tason määrittelee kansainväliset rankiglistat. Niillä Harvardin lääketieteellinen on aivan huipulla kaikista maailman yliopistoista. Tutkimukset, jotka julkaistaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ovat myös rankattuja, voit käyttää esim. H-indeksiä sekä julkaistun artikkelin että tutkijan tason  arvioimiseksi. Ko. tutkimuksessa kuvannettiin aivoja, joten ei ole edes väliä kuinka suuri otanta on, koska jos jokin sairaus aiheuttaa sille tyypillisiä kuvissa näkyviä muutoksia, tulos on joko kyllä (tutkimusryhmällä) tai ei (verrokkiryhmässä), joten ei tarvitse tutkia tuhansia potilaita.

Fibromyalgiassa pahimmat oireet ovat kivut ja unettomuus. Käypä hoidon mukaan siksi määrätään lääkettä joka sisältää mm. amitriptyliiniä, joka vaikuttaa keskushermostoon eli etenkin ns. kipujanaan. Amitriptyliini on vanha lääke, joka kehitettiin aikoinaan masennuksen hoitoon. Nykyään tunnetaan keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet niin hyvin, että niitä voidaan käyttää moniin eri sairauksiin. Toki annostus on joka diagnoosille erilainen, eli amitritpyliinin annos fibromyalgiassa ja masennuksessa on erilainen, samoin fibromyalgiassa on suositeltu että lääkettä käytetään vain kausittain. Tällä tavoin käytettynä lääke hoitaa siis fibromyalgian kipua ja unihäiriötä, mutta se ei vaikuta masennukseen. Nämä ovatkin kaksi eri sairautta, vaikka käytetty lääkeaine on sama. Samoin nykyisin käytetään mm. alun perin epilepsiaan kehitettyä pregabaliinia sekä kivun, epilepsian että ahdistuneishäiriön hoitoon. Kukaan asiaa ymmärtävä ei ajattele että kipupotilaalla olisi epilepsia.

Kriittisyys ei ole sitä että väheksyy asioita, joista ei tiedä mitään pelkän yleisen mutun perusteella. Aitoa kriittisyyttä on se, että ottaa selville tosiasiat ja arvioi asiaa niiden perusteella analyyttisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä paitsi saan kai minä olla uskomatta kaikkeen mihin haluan, samalla tavalla kuin te saatte uskoa niihin sairauksiin mihin uskotte. En usko joulupukkiin, ufoihin, vihreän teen laihdutusvaikutuksiin, ostos tv ihmeaineisiin tai ihmisten synnnynäiseen pahuuteen. Mutta jos te uskotte, se on mulle ihan fine. Ei mulla ole tarvetta alkaa todistelemaan niiden oikeellisuutta.

Jos apn otsikko on "Toiset ei usko krooniseen sairauteen", vastaus siis on, että ei, ei niin.

-7-

Voit olla uskomatta vaikka syöpään, evoluutioon tai maapallon muotoon, ihan luvan kanssa. Mutta nämä eivät ole uskon asioita, joten vaikutat vain tyhmältä sellaista julistaessasi.

Ihan yhtä tyhmää on uskoa kaikkeen huuhaahan. Kriittisyys on yksi tiedon ja älykkyyden tärkeimmistä mittareista.