Mistä uusi ammatti ekonomille?
Greetings from corporate nightmare! Olen alle neljäkymppinen kauppatieteiden maisteri, markkinointialalla, ja lopen kyllästynyt ainakin töihini, ehkä myös businessmaailmaan yleensä - en ole ihan varma, mikä johtuu mistäkin ja näenkö enää metsää puilta. Töissäni raahaudun päivästä toiseen - en varmasti ole kovin hyvä työntekijä, mutta eipä ole firmakaan minulle. Minulla ei ole resursseja hoitaa työtäni kunnolla ja kaikki mitataan vain ja ainoastaan rahassa, millään muulla ei lopulta ole merkitystä, vaikka välillä juhlapuheissa näin sanotaankin. Pahoinvointi työyhteisössä on yleistä, mikä ei tunnelmaa juurikaan kohota. Vietän huolestuttavan suuren osan ajastani pohtien erilaisia mahdollisuuksia päästä tilanteesta ulos - opiskelemaan tai toiseen työpaikkaan, ja välillä harkitsen jopa jättäytymistä tyhjän päälle.
Työpaikan vaihto tuntuu kovin vaikealta, koska asun keskisuuressa kaupungissa, jossa oman alani mahdollisuuksia ei kovinkaan paljon ole. En myöskään haluaisi hypätä ojasta allikkoon; näen monet itselleni mahdolliset paikat/firmat liian samankaltaisina nykyisen kanssa. Eniten haluaisin jotain ihan muuta, mutta tällä taustalla todennäköisintä on päätyä vastaaviin hommiin jonnekin muualle, ja sehän ei tilannettani ratkaise.
Lyhyellä tähtäimellä (vuoden, pari) pärjäisin hyvinkin ilman palkkatuloa, ja olisin jo opiskelemaan lähtenytkin, jos vaan tietäisin mitä. Minulla ei ole palavaa intohimoa mihinkään tiettyyn suuntaan, ei harrastusta tai muuta suurta kiinnostuksen kohdetta, josta voisi seuraavan työuran kasvattaa. Elämäni on ollut todella kiireistä viime vuodet, eikä itselle tai omille mielenkiinnon kohteille ole jäänyt aikaa. Lyhyellä tähtäimellä opiskelu houkuttaisi pelkästään jo siksi, että saisin pienen hengähdystauon työelämästä ja ehkä edes vähän aikaa itselleni. Parhaassa tapauksessa löytäisin itselleni ihan uuden uran, jossa saisin työstäni muutakin palkitsevaa kuin kuukausipalkan - merkityksellisen työn ja mahdollisuuden toteuttaa itseäni. Tai edes sellaisen työn, joka ei vie minusta kaikkia mehuja - nykyisessä työssä millekään muulle elämän osa-alueelle (niille tärkeimmille) ei jää aikaa eikä energiaa. Pahimmassa tapauksessa päädyn tekemään rankempia ja tylsempiä hommia vielä nykyistäkin pienemmällä palkalla - tai sitten en saa edes niitä, vaan jään ikuisiksi ajoiksi työkkärin hampaisiin pakkotyöllistettynä jonnekin kunnan polkupyöräverstaalle. Tiedän, kuulostaa ehkä hullulta, mutta ihan oikeasti pohdin näitä skenaarioita, onhan tämä iso päätös koko perheenkin kannalta.
Toisessa vaakakupissa on mahdollisuus johonkin uuteen ja parempaan, mutta samalla suuri epävarmuus, toisessa vaakakupissa se, että hypystä jääkin luu kouraan ja kadun siirtoa loppuikäni joko entistä huonommassa työssä tai kokonaan ilman töitä. Toisaalta tiedän, että näinkään ei voi jatkua - työuupumus on käynyt jo pelottavan lähellä ja pelkään oikeasti masentuvani tai uupuvani tätä menoa, ja sen rinnalla mikä tahansa vaihtoehto on parempi.
Miten tästä eteenpäin; mistä löytäisin sen oman polun uudelleen? En ole valmis uhraamaan kaikkea työlle ja alan olla aika allerginen työpaikkailmoituksille, joissa jo kättelyssä vihjaillaan liian suuresta työkuormasta, huonosta organisoitumisesta jne. Minulle riittäisi ns. ihmisen kokoinen työ, joka mahdollistaisi kohtuullisen elämänlaadun myös muilla elämän osa-alueilla.
Nyt mimmit hyvät neuvot kehiin, lupaan lukea ihan kaikki vastaukset. Toivon todella kannustusta ja sparrausta, koska olen melko umpikujassa asian kanssa. Kiitos jo etukäteen, jos jaksatte tätä kanssani pohtia! Olen myös aika varma, etten ole asiani kanssa yksin - monet teistä ovat varmaan samanlaisia hyppyjä jo tehneetkin. Kertokaa niistä!
Nykyisessä firmassa joku muu työ? Uusi yksikkö, uudet työkaverit, uusi pomo ja uusi työtehtävä voisi tuoda valoa elämään.