Pöyristyin Hope-joululahjapuusta
Mieheni kanssa on ollut tapana ostaa yksi Hope-puun joululahja joka vuosi ja näin meinasimme tehdä nytkin. Kunnes kävimme katsomassa tämän vuoden toiveita. Ensinnäkään, yhdessäkään, ei yhdessäkään lapussa ei ollut vain yhtä toivetta vaan kaksi, joissakin kolmekin. Ja ne toiveet, hyvänen aika! Toivottiin sekä merkkikaiuttimia että merkkihupparia. Tietokonetta ja lisäksi merkkihupparia. Paras oli kokonainen laskettelusetti ja sen lisäksi oli vielä toivottu samassa lapussa jotain muuta, en muista mitä koska tässä vaiheessa aloin jo epäillä koko hommaa vitsiksi. Siis, me ollaan keskiluokkainen perhe eikä ostella tällaisia lapsillemme joululahjaksi. Ei ole niin paljon rahaa, että perusjouluruokien ja - muistamisten lisäksi vielä laskettelusettikin menisi siinä sivussa. Jos se, että tällaisiin joululahjoihin ei ole varaa määrittelee perheen köyhäksi niin kyllä mekin ollaan köyhä perhe sitten. En silti kehtaisi noin arvokkaita tavaroita muilta pyydellä.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Hope-puissa on kyllä paikkakuntakohtaisia eroja. Nähty Tampereen ja Porin puut. Tampereella yksi toive per kortti, osa ihan muutamallakin eurolla toteutettavissa, loputkin pääosin korkeintaan muutaman kympin ja joitain yksittäisiä merkkivaatteen toivojia joukossa. Porissa joka lapussa kaksi toivetta ja mukana todella kalliita mm. kannettavia tietokoneita. Ei mitään yhtenäistä valtakunnallista linjaa siis.
En ole ikinä nähnyt toiveita Porin puissa, vuosina -21 ja -23 olen osallistunut. Ehkä eivät olleet Hopen puita...
En ole nähnyt Hope puuta mutta vanhuspuun näin. Hki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös tämä Hope ollut se pulju, jossa oli jotain outoa kähmintää? Katosi parhaat tuotteet muihin käsiin vai mitä se oli?
Tuota välistä vetoa tapahtuu aika paljonkin. Vanhempieni paikkakunnalla on kierrätyskeskus, jossa työskentelee kaksi keski-ikäistä naista. Ihmiset ihmettelevät miksi siellä on myynnissä kuukaudesta toiseen samoja vanhoja tavaroita ja vaatteita, vaikka ihmiset tuovat sinne "uutta" tavaraa. Vahva epäilys on, että rouvat vetävät välistä, myyvät ja pistävät rahat omaan taskuun.
Itse vein jokin aika sitten hyväntekeväisyyttä harjoittavan puljun tiskille kassillisen vaatteita. Seassa oli lähes käyttämättömiäkin. Myyjätytön ilme kirkastui sen verran paljon, että tuli väkisinkin mieleen, että kukahan tuomiani vaatteita päivän päätteeksi mahtaa sovittaa.
Mitä väliä, jos niistä kumminkin maksetaan se yleinen kirpparin hintataso? Sitten vasta tuomiotsesin,mikäli viedään maksamatta.
Tärkeää, että jokainen auttaa rahatilanteensa mukaan. Kurjaa jos joissain Hope-kuusissa on ollut vain kalliita toiveita 😐
Miksi vähävaraisella lapsella ei saisi olla toiveita samanlaisiin asioihin,kun ystävällä jolle on suotu taloudellisesti elämässään enemmän? Joulu voi olla ainut aika lapselle toivoa jotain hienoa, kun muuten elämässä mennään kitkutellen koko vuosi. Ei kaikki köyhät ole sitä omasta tahdostaan ja Suomen sosiaalirakenne on tehty sellaiseksi, että kun sinne pohjalle tipahtaa niin ei kauheasti kannata yrittää välttämättä ponnistella ylös. Monet saa paremmin leivän pöytään jäämällä kotiin kun menemällä töihin, mikä ei ole mielestäni oikein. On vähätuloisia ihmisiä huolimatta omasta tahdostaan. Sitten luokitellaan vähävaraiset myös Hopen joululahjakeräyksissä heidän toiveiden perusteella huonommaksi. Se pieni Pekka tai Liisa 8v, jotka elävät köyhissä oloissa ja kirjoittavat omia joululahjatoiveitaan, en näe mitään pahaa. Heillä on toivoa vielä paremmasta elämästä.
Vaikkakaan raha ei tuo onnea, mutta se helpottaa elämää. Ja yhteiskunta on kovin materialistinen ja ulkonäkökeskeinen.
Onneksi ne kauniit asiat lähtee sisältä päin.
T.
Kolmen lapsen äiti, joka on saanut lapsilleen Hopelta joululahjat. Mainitaan vielä, että arvoltaan muutaman kympin, mutta suuria asioita lapsille.
Nykyään lahjoitan itse mahdollisimman paljon, koska tiedän miltä tuntuu,kun ei ole mitään.
Jossain lapussa oli "lahjakortti ruokakauppaan, poika 17v" Tuli jotenkin surku.
Vierailija kirjoitti:
Jossain lapussa oli "lahjakortti ruokakauppaan, poika 17v" Tuli jotenkin surku.
saahan sillä varmaan herkkuja ja vaikka energiajuomia, välipaloja tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös tämä Hope ollut se pulju, jossa oli jotain outoa kähmintää? Katosi parhaat tuotteet muihin käsiin vai mitä se oli?
Tuota välistä vetoa tapahtuu aika paljonkin. Vanhempieni paikkakunnalla on kierrätyskeskus, jossa työskentelee kaksi keski-ikäistä naista. Ihmiset ihmettelevät miksi siellä on myynnissä kuukaudesta toiseen samoja vanhoja tavaroita ja vaatteita, vaikka ihmiset tuovat sinne "uutta" tavaraa. Vahva epäilys on, että rouvat vetävät välistä, myyvät ja pistävät rahat omaan taskuun.
Itse vein jokin aika sitten hyväntekeväisyyttä harjoittavan puljun tiskille kassillisen vaatteita. Seassa oli lähes käyttämättömiäkin. Myyjätytön ilme kirkastui sen verran paljon, että tuli väkisinkin mieleen, että kukahan tuomiani vaatteita päivän päätteeksi mahtaa sovittaa.
Mitä väliä,
Minulle käynyt näin. Vein vaatteita hyväntekeväisyyteen. Kun kävin siellä viikkoa myöhemmin, myyjällä oli päällään minun lahjoittamat hyvät vaatteet. Sama henkilö, joka vastaanotti lahjoitukseni. Ärsytti todella. Mutta yritin ajatella, että tuskin sen myyjän palkka kovin hyvä on, joten ottakoot kuormasta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vähävaraisella lapsella ei saisi olla toiveita samanlaisiin asioihin,kun ystävällä jolle on suotu taloudellisesti elämässään enemmän? Joulu voi olla ainut aika lapselle toivoa jotain hienoa, kun muuten elämässä mennään kitkutellen koko vuosi. Ei kaikki köyhät ole sitä omasta tahdostaan ja Suomen sosiaalirakenne on tehty sellaiseksi, että kun sinne pohjalle tipahtaa niin ei kauheasti kannata yrittää välttämättä ponnistella ylös. Monet saa paremmin leivän pöytään jäämällä kotiin kun menemällä töihin, mikä ei ole mielestäni oikein. On vähätuloisia ihmisiä huolimatta omasta tahdostaan. Sitten luokitellaan vähävaraiset myös Hopen joululahjakeräyksissä heidän toiveiden perusteella huonommaksi. Se pieni Pekka tai Liisa 8v, jotka elävät köyhissä oloissa ja kirjoittavat omia joululahjatoiveitaan, en näe mitään pahaa. Heillä on toivoa vielä paremmasta elämästä.
Vaikkakaan raha ei tuo onnea, mutta se helpottaa el
No jos lahjat ovat muutaman kympin niin sehän on ok. Saman hintaisia mekin ostamme lapsillemme. Mutta uusi laskettelusetti maksaa monta sataa, jopa lähemmäs tonnin. Harva ostaa sellaista omallekaan lapselle. Itse katsoin myös pari vuotta sitten noita älyttömiä toiveita, ja sen jälkeen olenkin kulkenut puiden ohitse.
Vierailija kirjoitti:
Jossain lapussa oli "lahjakortti ruokakauppaan, poika 17v" Tuli jotenkin surku.
Ehkä poika tai vanhemmat ajattelee, että ihmiset heltyy lahjoittamaan enemmän kun pyydetään rahaa ruokaa ja vaikutetaan superköyhiltä. Sen lahjakortinhan voi käyttää perheen tavallisiin ruokaostoksiin, minkä jälkeen äiti antaa pojalle vastaavan summan käteistä rahaa jolla poika voi ostaa itselleen mitä tahansa kivaa joulun jälkeisistä alennusmyynneistä.
Nykyajan kersoilla ei ole mitään rotia, kaikkea kallista pitäisi saada. Sorry, ei vaan ole varaa. Jos toiveet olisivat kohtuullisia, mieluusti osallistuisin, nyt ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
No jos lahjat ovat muutaman kympin niin sehän on ok. Saman hintaisia mekin ostamme lapsillemme. Mutta uusi laskettelusetti maksaa monta sataa, jopa lähemmäs tonnin. Harva ostaa sellaista omallekaan lapselle. Itse katsoin myös pari vuotta sitten noita älyttömiä toiveita, ja sen jälkeen olenkin kulkenut puiden ohitse.
Se, että laskettelusettejä myydään kaupoissa, tarkoittaa sitä, että niitä myös ostetaan. Ja että niitä ostaa vähän useampikin kuin "vain harva". Ja vaikkei laskettelusettiä kaikki ostaisi, niin jotain muuta hintavaa kyllä ostaa hyvin monikin. Ja vaikka joululahjat olisivat rahalliselta arvoltaan 20-30 euron luokkaa, niin aika monessa perheessä tällaisia lahjoja saa yksi lapsi useamman, jolloin lahjojen yhteenlaskettu arvo on yli satasen
Suutari pysyköön lestissään. Köyhän perheen lapselle tietokone? Ihan se tulee niin kuin raha Kelalta.
Hope on markkinoinut itsensä parempien piirien hyväntekeväisyysjärjestönä. Niille ei kelpaa muu kuin priima, uudenveroinen ja kalliit merkkituotteet.
Vetoavat siihen, että vain priima ja brändituotteet ovat kelvollisia annettavaksi lahjoitukseen.
Ehkä tämä ajattelutapa kumpuaa siitä, että Hope on perustettu hyväosaisten toimesta. Sellaisten hyväosaisten, joiden mielestä mikään muu kuin kallis merkkituote ei ole kelvollista käytettäväksi eikä varsinkaan lahjoitettavaksi.
Kun on kyse Hopen joululahjalistan, en usko että nuo toiveet tulevat suoraan vähäosaisilta. Joku on voinut toivoa vaikkapa kännykkää, ja Hope on määritellyt sen iPhoneksi.
Joku ehkä toivonut kameraa, ja Hope muuttanut toiveen järjestelmäkameraksi jne
Kuka edes luottaa Hopeen
Itse en osta noihin keräyksiin enää mitään kun tiedän, että hopen asiakkaita ovat ihan normaalit työssäkäyvät perheet ja yh-äidit 5 lapsen kera, jotka saavat satojen eurojen lapsilisien,elatustukien, yh-korotusten päälle asumistuet, ilmaiset päiväkotimaksut ja avustusliput huvituksiin. Toimeentulotuella katetaan sähköt, lääkärit ja ilmaiset joululahjat sossusta, hopelta, kirkolta. Eikä mitään tarvi tehdä. No ehkä yhden aterian per pv. Toki joukossa on aidosti köyhiä. Usein niissä matalapalkka-alalla työskentelevät. En kuitenkaan tuomitse lasten unelmointia.
Tähän pakko huomauttaa että laskettelurinteitä on ihan ympäri Suomea, me asutaan ihan vieressä ja keskisuomessa ollaan. Sinne myydään alkusyksystä halvempia kausikortteja, vois ajatella että meiltäkin 2 teiniä voisi käydä jos olis ne varusteet. Mutta ei oo rahhoo, katellaan vaan muiden menoa. Vielä jonain päivänä ehkä onnistuu, ollaan kuitenkin molemmat vanhemmat töissä
Edellisen viestin lainaus näköjään tippui pois, joku kuitenkin ihmetteli laskettelusuksitoivetta ja sanoi että tarvii mennä pohjoiseen laskettelua varten.
Lahjan voi ostaa mistä vain, ei siellä kukaan ole kuittia tarkistamassa kun tuot lahjaa. Eihän prismasta saa esim H&M tai urheiluliikkeen lahjakorttia?
Olen myös palauttanut eri paikkaan kuin mistä otin lapun, sama keräys kuitenkin kyseessä.