En varmaan rakasta miestäni
En pidä hänen luonteestaan enkä halua häneltä läheisyyttä. Emme juttele ikinä mistään muusta kuin ne pakolliset pahat. Erotakaan ei viitsi. Meillä on alakoululainen lapsi.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit lapsen miehen kanssa jonka luonteesta et pidä?
En tiedä. Varmaan kun en uskalla olla yksinkään. Olen miettinyt että minulle kelpaa sitten varmaan kuka vaan. Ainut on se ettei hakkaa, hauku tai ole alkoholisti Ap
Minäkään en pidä miehestäni 24/7, välillä vihaan häntä. Rakastan kuitenkin, välillä.. olen aika hyvä antamaan anteeksi (ei miehessä muuta vikaa ole kuin, että ei ole läsnä, on vaativa ja taloudellisesti vastuuton). Riippuu vähän päivästä tunteeko sitä rakkautta toista kohtaan vai ei, enemmän vai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit lapsen miehen kanssa jonka luonteesta et pidä?
En tiedä. Varmaan kun en uskalla olla yksinkään. Olen miettinyt että minulle kelpaa sitten varmaan kuka vaan. Ainut on se ettei hakkaa, hauku tai ole alkoholisti Ap
Onko se kilttis?
Ei ole mikään pakko rakastaa. Eikä tilanne liene kovinkaan uniikki.
Sulla on siis kolme vaihtoehtoa. Joko eroat heti suosista, yrität korjata suhteen tai jäät huonoon suhteeseen ja luultavasti katkeroidut. Jos yrität korjata suhteen niin hyväksyt että se vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Sillon pitää opetella puhumaan rehellisesti mutta kunnioittavasti ongemista silloin kun niitä on, eikä velloa yksin tunteidensa kanssa. Oikeastaan sun kannattaisi mahdollisimman pian sanoa sun miehelle että jotain muutosta suhteessa pitää tapahtua.
Miksi teit lapsen miehen kanssa jonka luonteesta et pidä?