Lue keskustelun säännöt.
Ihan kuin lasten tekeminen olisi joku saavutus
Oikeassa
03.12.2019 |
Nykyään näin, tehdään mahdollisimman nuorena ja hehkutaan kuinka ihmeellinen kokemus synnytys on
Kommentit (38)
Osa käyttää ihan kamalaa kieltä, toivottavasti ette lastenne kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en yhtään käsitä tätä nykyistä mielensäpahoittamiskulttuuria. Minkä ikäisiä te oikein olette ketkä nyt oikein loukkaannuitte meloneista ja jalkapalloista? Mä olen 35v. ja mulle tuollainen on hassua huumoria. Ehkä tämä on ikäkysymys. Oletteko parikymppisiä? En todellakaan jaksaisi loukkaantua ihan kaikesta. Onneksi en ole tuollainen tiukkis.
Pahoititko nyt siis itse mielesi kun sinulle sanottiin, että vertauskuva on huono ja monen mielestä vastenmielinen? Onhan sinulla sananvapaus jatkossakin, muilla on oikeus pitää juttujasi vajaina.
En. Sinä sen sijaan et vastannut minun kysymyksiini. Eli näin ollen ajattelen, että olet parikymppinen ja mielensäpahoitus tosiaan on sen ikäisten juttu.
Kiellät sen vain ja en ole parikymppinen enkä pahalla mielellä, pidän sinua vajaana, näin ollen oletkin (sinun logiikkasi - minä oletan - sinä olet).
Uuh. Kyllä nyt otti tunteisiin;) Ja niin sinä mielesi pahoitit ja aivan kaikesta valitit..
Vierailija kirjoitti:
Mä en yhtään käsitä tätä nykyistä mielensäpahoittamiskulttuuria. Minkä ikäisiä te oikein olette ketkä nyt oikein loukkaannuitte meloneista ja jalkapalloista? Mä olen 35v. ja mulle tuollainen on hassua huumoria. Ehkä tämä on ikäkysymys. Oletteko parikymppisiä? En todellakaan jaksaisi loukkaantua ihan kaikesta. Onneksi en ole tuollainen tiukkis.
No mä en tiedä missä kohdin tuota huumoria pitäisi nauraa. En myöskään pahoita mieltäni, lähinnä vain pidän junttina. Ja olen nelikymppinen ja viimeisilläni raskaana.
Se onkin. Ja niiden lasten kasvattaminen täyspäisiksi aikuisiksi.
Kyllä siinä on elämäntehtävää ihan riittävästi. Ei ole mikään helppo homma.
Ei ole mitään yhtä tärkeää ja merkittävää ja kauaskantoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en yhtään käsitä tätä nykyistä mielensäpahoittamiskulttuuria. Minkä ikäisiä te oikein olette ketkä nyt oikein loukkaannuitte meloneista ja jalkapalloista? Mä olen 35v. ja mulle tuollainen on hassua huumoria. Ehkä tämä on ikäkysymys. Oletteko parikymppisiä? En todellakaan jaksaisi loukkaantua ihan kaikesta. Onneksi en ole tuollainen tiukkis.
Pahoititko nyt siis itse mielesi kun sinulle sanottiin, että vertauskuva on huono ja monen mielestä vastenmielinen? Onhan sinulla sananvapaus jatkossakin, muilla on oikeus pitää juttujasi vajaina.
En. Sinä sen sijaan et vastannut minun kysymyksiini. Eli näin ollen ajattelen, että olet parikymppinen ja mielensäpahoitus tosiaan on sen ikäisten juttu.
Kiellät sen vain ja en ole parikymppinen enkä pahalla mielellä, pidän sinua vajaana, näin ollen oletkin (sinun logiikkasi - minä oletan - sinä olet).
Uuh. Kyllä nyt otti tunteisiin;) Ja niin sinä mielesi pahoitit ja aivan kaikesta valitit..
En ole ensimmäinen lainattu, mutta samaa mieltä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikalapsen kasvattaminen opinnoissa menestyväksi on saavutus, joka liittyy hyvin paljon lisääntymiseen. Pisatutkimuksessa, jonka tulokset tänään julkaistaan, sukupuolierot ovat jälleen Suomessa maailmanennätystasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en yhtään käsitä tätä nykyistä mielensäpahoittamiskulttuuria. Minkä ikäisiä te oikein olette ketkä nyt oikein loukkaannuitte meloneista ja jalkapalloista? Mä olen 35v. ja mulle tuollainen on hassua huumoria. Ehkä tämä on ikäkysymys. Oletteko parikymppisiä? En todellakaan jaksaisi loukkaantua ihan kaikesta. Onneksi en ole tuollainen tiukkis.
Pahoititko nyt siis itse mielesi kun sinulle sanottiin, että vertauskuva on huono ja monen mielestä vastenmielinen? Onhan sinulla sananvapaus jatkossakin, muilla on oikeus pitää juttujasi vajaina.
En. Sinä sen sijaan et vastannut minun kysymyksiini. Eli näin ollen ajattelen, että olet parikymppinen ja mielensäpahoitus tosiaan on sen ikäisten juttu.
Kiellät sen vain ja en ole parikymppinen enkä pahalla mielellä, pidän sinua vajaana, näin ollen oletkin (sinun logiikkasi - minä oletan - sinä olet).
Uuh. Kyllä nyt otti tunteisiin;) Ja niin sinä mielesi pahoitit ja aivan kaikesta valitit..
En ole ensimmäinen lainattu, mutta samaa mieltä. ;)
äh, siis samaa mieltä kuin toisena lainattu, typeriä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei se taitoa vaadi, kivunsietokykyä kyllä. Mutta lastensaanti on luonnollinen biologinen prosessi, joka tapahtuu melko automaattisesti jos sen antaa tapahtua.
Itse pidän saavutuksena sitä, jos onnistuu kasvattamaan siitä kakarasta tasapainoisen ja yhdyskuntakelpoisen aikuisen. Siihen eivät kaikki pysty.
Samoin. Lisäyksenä että aivan sama vaikka olisi tekniikan tohtori, jos on taipuvainen masennukseen ja heikko itsetuntoinen. Lapseen toki vaikuttavat muutkin ihmiset, mutta uskon että vanhemmilla on suurin vaikutus kuitenkin edellämainittuihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se nykyisin alkaa olemaan. Niin huonoksi laskenut syntyvyys, että on se aikamoinen saavutus ensin tehdä ne lapset ja sitten kasvattaa ne. Oletko itse kokeillut synnyttää? Ei ihan mikään pikku juttu ja voi olla kovin kipu mitä nainen elämänsä aikana kokee.
Mutta onko se mikään saavutus jos on kerran raskaaksi hankkiutunut ja lapsen päättänyt pitää? Ei siitä siinä kohtaa oikein kieltäytyäkään voi :D enkä näe siitä selviytymisessäkään mitään erikoista, synnyttäminenhän on ehkä maailman luonnollisin asia, josta miljardit muutkin nisäkkäät ovat aikojen saatossa selvinneet. Lisäksi meillä on maailman historian alhaisinta synnytyskuolleisuus eli ei siinäkään mielessä lainkaan yhtä suuri saavutus kuin vaikka pari sataa vuotta sitten. Toisaalta uuden elämän muodostuminen kahden yksilön sukusolujen yhdistymisestä on biologinen ihme mutta sillä nyt ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se iso saavutus ja hattua nostan jokaiselle jonka keho käy sen läpi, jotkut jopa useaan kertaan huh huh. Itse olen vela mutta arvostan kyllä. Instagramissa on muuten tili jossa on kaunistelemattomia synnytysvideoita, ei ihan herkille
https://www.instagram.com/p/B3w-vfQAOvy/?igshid=15k57kgwqncdt
Musta ei tohon olisi.
Musta ei olisi synnyttämään,äitini on 6 lasta maailmaan puskenut ja itse vapaaehtoisesti päättänyt jäädä lapsettomaksi vaikka kuinka joku naureskelis ja nälvis lapsettomaksi vanhaksi piiaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on se saavutus siihen verrattuna, että niitä ei tee.
Vierailija kirjoitti:
No, minusta se on aikamoinen saavutus. Mitä kavereiden ja sisarusten raskauksia "sivusta" seurannut, niin ei se mitään ihan helppoa ole ja paskoppas itse jalkapallo perseestäsi (joo emätimmestä tulee vauva, mutta jos ap sattuu olemaan mies niin..) ja sano sitten, että eihän tuo mikään saavutus ollut.
Minulla ei itselläni ole lapsia, eikä tule.
Jalkapallo on halkaisijaltaan varmaan tuplat synnytyksen vaikeimpaan asiaan eli vauvan päähän nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nöyränä saa olla. Lapset ovat Herran lahja.
Lisääntyminen on maailman luonnollisin asia. Ei kauhea saavutus.
Vierailija kirjoitti:
Poikalapsen kasvattaminen opinnoissa menestyväksi on saavutus, joka liittyy hyvin paljon lisääntymiseen. Pisatutkimuksessa, jonka tulokset tänään julkaistaan, sukupuolierot ovat jälleen Suomessa maailmanennätystasoa.
Se on saavutus vain Suomessa. Muissa maissa pojatkin otetaan koulussa huomioon.
No en nyt tiedä, onko lasten "hankkiminen" saavutus, mutta niiden kasvattaminen suht täysipäisiksi ja fiksuiksi kyllä on ihan arvostetun työuran arvoinen homma. Synnytys kyllä on hehkuttamisen arvoinen asia, toki niin on moni muukin. Surettaa tämä äitiyden, vanhemmuuden ja perheen arvostuksen puute nykymaailmassa.
Ei synnytystä voi pitää minään saavutuksena. Se vain tapahtuu sinulle, halusit tai et (siis jos ei tehdä sektiota). Itse en saanut mitään kivunlievitystä kuin vasta ponnistusvaiheen loppupuolella, ja kyllähän se suoranaista kidutusta oli. Kun ponnistusvaihe alkoi, oli ponnistamisen tarve niin voimakas, ettei lapsen syntymistä olisi voinut estää mitenkään. Ainoa mikä vähän auttoi kestämään kipua, oli ponnistaa niin kovaa kuin pystyi. Traumathan tuosta jäi, mutta minkäs teet. Kuin olisi jyrän alle jäänyt ja kiitollinen siitä, että sai henkensä pitää.