Lue keskustelun säännöt.
Seurustelisitko naisen/miehen kanssa jolla on nivelreuma?
02.12.2019 |
Tällä hetkellä sairaus ei hirveästi vaikuta elämään, mutta aina on mahdollisuus että tilanne pahenee joku päivä.
Oletetaan että kyse on <45v ihmisestä.
Kommentit (25)
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisissa reumaisen ukkelin kanssa, tosin reuma tuli myöhemmin
Olen päättömän hullaantunut, rakastunut ja lumoutunut naisesta, joka sairastaa kyseistä tautia. Jos olisit hän, pyytäisin sua vaimokseni tältä istumalta. Ja vastaus kysymykseesi, nivelreuma ei vaikuta, eikä mikään muukaan juttu jos aidosti toista rakastaa.
M28
Voi hyvänen aika, mitä synkistelyä. Reuma ei ole enää nykyisin läheskään niin vaikeasti hoidettava sairaus kuin vaikka 15 vuotta sitten. Lääkitys on kehittynyt valtavasti.
Mulla on selkärankareuma, olen yli 50 v ja käyn töissä ja elän suht normaalisti. Liikuntaa joutuu rajoittamaan, tai oikeastaan valikoimaan itselle sopivia tapoja. Perhekin on tullut perustettua ja hoidettua ilman, että sairaus olisi sitä haitannut.
Teistä ei kukaan tiedä, mikä sairaus voi itseen tai kumppaniin iskeä, milloin vaan. Todennäköisesti useilla teidän tutuillakin on joku krooninen sairaus, josta ette tiedä mitään. Kaikki ei näy päälle. Vähän suhteellisuuden tajua, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika, mitä synkistelyä. Reuma ei ole enää nykyisin läheskään niin vaikeasti hoidettava sairaus kuin vaikka 15 vuotta sitten. Lääkitys on kehittynyt valtavasti.
Mulla on selkärankareuma, olen yli 50 v ja käyn töissä ja elän suht normaalisti. Liikuntaa joutuu rajoittamaan, tai oikeastaan valikoimaan itselle sopivia tapoja. Perhekin on tullut perustettua ja hoidettua ilman, että sairaus olisi sitä haitannut.
Teistä ei kukaan tiedä, mikä sairaus voi itseen tai kumppaniin iskeä, milloin vaan. Todennäköisesti useilla teidän tutuillakin on joku krooninen sairaus, josta ette tiedä mitään. Kaikki ei näy päälle. Vähän suhteellisuuden tajua, kiitos.
Varmasti näin.
Itsekin tunnen ihmisiä joilla on krooninen sairaus. Yhdellä ystävällä on MS-tauti josta harva tietää, yhdellä Crohnin tauti, yhdella todella vaarallinen sydänvika. Elävät kuitenkin täyttä elämää siinä missä muutkin, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia.
Jotenkin itsellä on semmoinen tunne että jos saan diagnoosin, en ole parisuhdekelpoinen. Nykyaika tuntuisi olevan semmoista että valkataan speksilistan kanssa kuin autokaupassa; jos yksilössä on vikoja, on tuhat muuta joista valkata.
Nr. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Mulla on positiivinen diagnoosi ja elän erittäin onnellisessa parisuhteessa rakastamani miehen kanssa. Kuten joku jo sanoikin, kun oikea ihminen osuu kohdalle, ei rakkaus katoa minnekään nivelreuman takia:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Mulla on positiivinen diagnoosi ja elän erittäin onnellisessa parisuhteessa rakastamani miehen kanssa. Kuten joku jo sanoikin, kun oikea ihminen osuu kohdalle, ei rakkaus katoa minnekään nivelreuman takia:)
Ei katoa, mutta kaippa tuossa kysytään että olisiko nivelreuma semmoinen asia joka saisi esimerkiksi swaippaamaan Tinderissä vasemmalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. - En minä kumppania jättäisi, vaikka joutuisi syystä tai toisesta loppuiäksi pyörätuoliin.... En kuulu niihin Av:n etuoikeutettuihin, jolle ei ikinä satu miään ennalta arvaamatonta ja loukkaavaa tai ikävää asiaa, joka laittaa elämän suurelta osin uusiksi.
Tottakai, ei reuma haittaa mitään.
Sen sijaan jos naiselta tissi tai kaksi puuttuu, niin sit se on
armotta potslojo ja soromnoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Höpöhöpö. Ei sinun tarvitse sitä edes kertoa jos et itse halua. Minulla on suht paha reuma ja silti urheilen, käyn töissä ja elän ihan niinkuin muutkin. Kunhan lääkkeet muistan ottaa jokapäivä.
No voi hyvää päivää. En vastannut galluppiin, joka on outo. Mitä tekemistä aidolla pyyteettömällä rakkaudella on sairauksien kanssa. Ei yyhtäön mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa jollain kyllä oli hyvä pointti.
Ap ei ymmärtääkseni tarkoittanut sitä jättäisitkö kumppanisi nivelreuman takia, vaan alkaisitko seurustelemaan miehen/naisen kanssa jolla sellainen on jo todettu?
Väittäisin kyllä että jos vaikka mun Tinder-profiilissa lukisi että btw nivelreuma, niin kyllä merkittävä osa skippaisi heti.
Hienoa toki on jos olen väärässä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika, mitä synkistelyä. Reuma ei ole enää nykyisin läheskään niin vaikeasti hoidettava sairaus kuin vaikka 15 vuotta sitten. Lääkitys on kehittynyt valtavasti.
Mulla on selkärankareuma, olen yli 50 v ja käyn töissä ja elän suht normaalisti. Liikuntaa joutuu rajoittamaan, tai oikeastaan valikoimaan itselle sopivia tapoja. Perhekin on tullut perustettua ja hoidettua ilman, että sairaus olisi sitä haitannut.
Teistä ei kukaan tiedä, mikä sairaus voi itseen tai kumppaniin iskeä, milloin vaan. Todennäköisesti useilla teidän tutuillakin on joku krooninen sairaus, josta ette tiedä mitään. Kaikki ei näy päälle. Vähän suhteellisuuden tajua, kiitos.
Varmasti näin.
Itsekin tunnen ihmisiä joilla on krooninen sairaus. Yhdellä ystävällä on MS-tauti josta harva tietää, yhdellä Crohnin tauti, yhdella todella vaarallinen sydänvika. Elävät kuitenkin täyttä elämää siinä missä muutkin, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia.
Jotenkin itsellä on semmoinen tunne että jos saan diagnoosin, en ole parisuhdekelpoinen. Nykyaika tuntuisi olevan semmoista että valkataan speksilistan kanssa kuin autokaupassa; jos yksilössä on vikoja, on tuhat muuta joista valkata.
Nr. 3
Tätä palstaa luettuani minullekin on tullut sellainen fiilis, että kriteerilistan kanssa kumppanin etsiminen olisi nykyään ihan tavallista. Vikoja ei haluta suvaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika, mitä synkistelyä. Reuma ei ole enää nykyisin läheskään niin vaikeasti hoidettava sairaus kuin vaikka 15 vuotta sitten. Lääkitys on kehittynyt valtavasti.
Mulla on selkärankareuma, olen yli 50 v ja käyn töissä ja elän suht normaalisti. Liikuntaa joutuu rajoittamaan, tai oikeastaan valikoimaan itselle sopivia tapoja. Perhekin on tullut perustettua ja hoidettua ilman, että sairaus olisi sitä haitannut.
Teistä ei kukaan tiedä, mikä sairaus voi itseen tai kumppaniin iskeä, milloin vaan. Todennäköisesti useilla teidän tutuillakin on joku krooninen sairaus, josta ette tiedä mitään. Kaikki ei näy päälle. Vähän suhteellisuuden tajua, kiitos.
Varmasti näin.
Itsekin tunnen ihmisiä joilla on krooninen sairaus. Yhdellä ystävällä on MS-tauti josta harva tietää, yhdellä Crohnin tauti, yhdella todella vaarallinen sydänvika. Elävät kuitenkin täyttä elämää siinä missä muutkin, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia.
Jotenkin itsellä on semmoinen tunne että jos saan diagnoosin, en ole parisuhdekelpoinen. Nykyaika tuntuisi olevan semmoista että valkataan speksilistan kanssa kuin autokaupassa; jos yksilössä on vikoja, on tuhat muuta joista valkata.
Nr. 3
Tätä palstaa luettuani minullekin on tullut sellainen fiilis, että kriteerilistan kanssa kumppanin etsiminen olisi nykyään ihan tavallista. Vikoja ei haluta suvaita.
Samaa mieltä.
Onhan se kiva sanoa ettei rakkautta haittaa jos on vikoja, mutta tosimaailmassa menee niin että rakkaudelle ei anneta mahdollisuutta ennen kuin on katsottu täyttääkö toinen sen kriteerilistan...
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Höpsistä!
Hakeudu mahdollisimman pian reumalääkärille että saat sen diagnoosin jotta hoito voidaan aloittaa! Mitä nopeammin pääset hoitoon, sitä paremmin selviät sairauden kanssa.
Reumatauteihin on nykyään hyvät lääkkeet. Tunnen satoja reumatautisia, kun itsekin sairastaan ja olen toiminut aktiivisesti alan järjestöissä. Suurin osa elää ihan normaalia elämää sillä lailla että ovat parisuhteessa, seurustelavat ja useimmilla on lapsiakin.
Ja näin on myös iäkkäämpien ihmisten suhteen, jotka ovat sairastuneet reumaan silloin kun hoidot eivät olleet samaa tasoa kuin nyt. Suurimmasta osasta keski-ikäisiä tai nuoria reumaatikkoja ei edes näe päältä päin että diagnoosi on. Nykyään on huippu-urheilijoitakin joilla on nivelreuma (tai joki muu reumatauti).
Itsellä ei ole asia tullut kohdalle, mutta tuntemani reumaatikot ovat jokainen pitkissä suhteissa.
Jos reuma vaikuttaa korvien välissä eli ihastuksellani olisi sen takia vakavia mt-oireita niin vastaus olisi Ei.
Mutta nykyaikana reuma on saitaus jonka kanssa pystyy elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjusta.
Minulla on epäily (oireet täsmäävät melkeinpä täydellisesti) ja on semmoinen fiilis ettei kukaan halua parisuhteeseen jos saan positiivisen diagnoosin :(
Mulla on positiivinen diagnoosi ja elän erittäin onnellisessa parisuhteessa rakastamani miehen kanssa. Kuten joku jo sanoikin, kun oikea ihminen osuu kohdalle, ei rakkaus katoa minnekään nivelreuman takia:)
Ei katoa, mutta kaippa tuossa kysytään että olisiko nivelreuma semmoinen asia joka saisi esimerkiksi swaippaamaan Tinderissä vasemmalle?
Miten sen siitä profiilista huomaisi? Onko oletuksena että asia olisi esittelytekstissä tuotu esille?
Klikkaisitko "ei" sitten?