Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelottaa kertoa tapailukumppanille ruokavaliosta
01.12.2019 |
Ongelma oikeastaan otsikossa. Olemme tapailleet jonkin aikaa ja juttu näyttää aika kivalta. Emme kuitenkaan ole syöneet missään yhdessä, koska olen vähän vältellyt tällaisia tilanteita ruokavalioni takia. Minulla on kaikki mahdolliset ja mahdottomat allergiat sisältäen siis mm. viljat, maitotuotteet, munan, kasvikset, mausteet jne. ja ainoa ns. oma valinta on, etten tykkää yhtään syödä lihaa. Pelottaa että mahdollinen tuleva kumppani ajattelee, että minun kanssani elämisestä tulisi liian vaikeaa, kun ulkona syöminen vaatii etukäteen suunnittelua ja kotonakaan tuskin söisimme samaa ruokaa. Minulle itselleni tämä ei ole juurikaan ongelma, koska olen oppinut tekemään sellaista ruokaa josta pidän. Mitä tekisit tässä tilanteessa?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo olisi iso ongelma seurustelukumppanissa ja potentiaalisesta puolisossa koska tuo rajoittaa elämää huomattavan paljon, enemmän kuin ehkä ajattelisikaan ensin.
1. Matkustaminen: jos ulkonä syöminen on yleisesti ottaen jo vaikeaa niin mites joku viikon tai kahden tai edes viikonlopun mittainen matka. Tuskin onnistuu ap:n kanssa kun jokainen ruokailu pitäisi syödä ns. ”ulkona”. Itseäni ei kiinnosta mennä matkoille ja kokkailla kotona.
2. Illanvietot kaveripiirissä/suvun kanssa. Ei onnistu muuta kuin omassa kodissa kun ap:n pitäisi olla tekemässä itselleen se ruoka. Olisi liikaa vaatia muilta tekemään ko. henkilölle sopivia annoksia. Joku lihaton tai kalaton tai vaikka gluteeniton ovat lasten leikkiä verrattuna siihen ruokavalioon mistä ap kertoo.
3. Työpaikan yms avec juhlat/ystävien häät/juhlat: eivät onnistu ellei ap jätä syömättä. Katso yllä.
4. Ihan jo normaali ulkona välissä syöminen kahdestaan.
Joten minä kyllä eroaisin jos kohdalle osuisi näin ruokaongelmainen kumppani.
Kohdat 2. ja 3. on todella helposti hoidettavissa omilla eväillä. Ei ongelmaa. Ruokaa voi myös itse tehdä illanviettopaikassa jos niin haluaa, yleensä tämäkin on normaaleille ihmisille täysin ok.
Jos taas et halua kumppania, jonka ulkomailla matkustaminen vaatii huoneistossa kokkailua ja ravintolat jäävät väliin, niin voin kertoa sinulle, että eipä kaltaiseni "todella hankalat" ihmiset sinuakaan huolisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toipuneena syömishäiriöisenä, nykyään vegaanina ymmärrän tilanteesi ap. Sanoisin että suuri valtaosa ihmisistä ei tajua kuinka iso juttu tuo on kun kerrot, ja se alkaa heitä nyppiä vasta ajan mittaan. Kerrot vaan suoraan, jos mahdollista pidä sävy kevyenä ja huolettomana. Varmista että hän tajuaa että tämä tulee vaikuttamaan käytännössä jonkun verran mutta toisaalta älä paisuttele tai synkistele liikaa.
Jos ajattelet niin, sano myös että olet tottunut asiaan ja sinulla on siksi piintyneet tavat joista voit koittaa joustaa jonkun verran jos hän toivoo, mutta siitä tulee silloin säätöä ja hermoilua sulle ja saatat olla vähän hankala (tjsp, täydennän nyt oman kokemuksen perusteella) ja toivottavasti hän voi auttaa tai ei ainakaan rasitu tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo olisi iso ongelma seurustelukumppanissa ja potentiaalisesta puolisossa koska tuo rajoittaa elämää huomattavan paljon, enemmän kuin ehkä ajattelisikaan ensin.
1. Matkustaminen: jos ulkonä syöminen on yleisesti ottaen jo vaikeaa niin mites joku viikon tai kahden tai edes viikonlopun mittainen matka. Tuskin onnistuu ap:n kanssa kun jokainen ruokailu pitäisi syödä ns. ”ulkona”. Itseäni ei kiinnosta mennä matkoille ja kokkailla kotona.
2. Illanvietot kaveripiirissä/suvun kanssa. Ei onnistu muuta kuin omassa kodissa kun ap:n pitäisi olla tekemässä itselleen se ruoka. Olisi liikaa vaatia muilta tekemään ko. henkilölle sopivia annoksia. Joku lihaton tai kalaton tai vaikka gluteeniton ovat lasten leikkiä verrattuna siihen ruokavalioon mistä ap kertoo.
3. Työpaikan yms avec juhlat/ystävien häät/juhlat: eivät onnistu ellei ap jätä syömättä. Katso yllä.
4. Ihan jo normaali ulkona välissä syöminen kahdestaan.
Joten minä kyllä eroaisin jos kohdalle osuisi näin ruokaongelmainen kumppani.
Kohdat 2. ja 3. on todella helposti hoidettavissa omilla eväillä. Ei ongelmaa. Ruokaa voi myös itse tehdä illanviettopaikassa jos niin haluaa, yleensä tämäkin on normaaleille ihmisille täysin ok.
Jos taas et halua kumppania, jonka ulkomailla matkustaminen vaatii huoneistossa kokkailua ja ravintolat jäävät väliin, niin voin kertoa sinulle, että eipä kaltaiseni "todella hankalat" ihmiset sinuakaan huolisi.
😂😂😂
Luuletko että ihmiset haluaa seurustella henkilön kanssa joka ottaa omat eväät mukaan jonnekin työpaikan hienoon iltapukujuhlaan tai vaikkapa häihin 😂😂😂
No ei.
Eikä kukaan tosiaan halua että joku vieras rupea kokkailemaan omassa keittiössä. Eihän sitä toki kehtaa moni kieltää mutta ei tosiaankaan halua.
Hieman vääristynyt näkemys sinulla...
Jos on tuollainen sairaus, ei varmaan voi välttyä kommenteilta ja ihmettelyltä. Niinpä ainoa tapa pärjätä on opetella kertomaan asiasta riittävän lyhyesti ja yksiselitteisesti ja tuoda heti alkuun esille että on ihan OK ettei niin moniallergiselle ole nyt tarjolla sopivaa syötävää. Tilaisuuksia harjoitella juuri sopivaa kertomisstrategiaa varmasti riittää.
Totta kai se rasittaa. Mutta sama se on kaikkien muidenkin poikkeamien kanssa: ihmiset kyselee ja tuijottaa, ja ainoa mitä voit tehdä on opetella suhtautumaan siihen.
Lisäyksenä 25: eikä siis kaikkia ärsytä koskaan. Jotkut ihmiset on vaan mukavia ja ymmärtäväisiä, mun kaikki eksät on olleet, ovat vaan suhtautuneet varauksellisesti kokkauksiini. Ystävät myös vaikka ovat joutuneet kärsimään eniten. Sukulaiset ja kaverinkaverit ja kumppanien kaverit ja sukulaiset on olleet niitä joiden kanssa törmäyksiä on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosin sitä en ymmärrä, miksi välität tapailla ihmistä jota epäilet niin tyhmäksi, ettet voi sanoa hänelle ruokavaliostasi.
Ihminen joka ei välitä hyvinvoinnistasi on tuskin vaivan arvoinen.
Tapailuvaiheessa nimenomaan kyse on tutustumisesta ja siitä, että saa rauhassa miettiä sopiiko toisen elämä, tavat, arvot, harrastukset jne. omaan elämään. Kukaan ei ole täydellinen ja jos muuten oikein kolahtaa suunnilleen kaikki muu niin tuo ei olisi ehkä ongelma itselleni, mutta aika iso miinus kyllä ja miettisin tarkkaan, haluaisin keskustella aiheesta yms. Jotenkin tylyä kommentointia tuokin, että toinen on siis tyhmä ja ei välitä hyvinvoinnistasi. Ei se niin ole, mutta jokainen etsii itselle sitä sopivaa, toiset painottaa eri asioita kuin toiset. Moni puhui matkustamisen vaikeudesta, itse en esim. pidä matkustelusta ja tiedän, että se on monelle turn off, ja olkoot niin. En minä heitä sen takia tyhmäksi ala haukkua. Eivät vain sovi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo olisi iso ongelma seurustelukumppanissa ja potentiaalisesta puolisossa koska tuo rajoittaa elämää huomattavan paljon, enemmän kuin ehkä ajattelisikaan ensin.
1. Matkustaminen: jos ulkonä syöminen on yleisesti ottaen jo vaikeaa niin mites joku viikon tai kahden tai edes viikonlopun mittainen matka. Tuskin onnistuu ap:n kanssa kun jokainen ruokailu pitäisi syödä ns. ”ulkona”. Itseäni ei kiinnosta mennä matkoille ja kokkailla kotona.
2. Illanvietot kaveripiirissä/suvun kanssa. Ei onnistu muuta kuin omassa kodissa kun ap:n pitäisi olla tekemässä itselleen se ruoka. Olisi liikaa vaatia muilta tekemään ko. henkilölle sopivia annoksia. Joku lihaton tai kalaton tai vaikka gluteeniton ovat lasten leikkiä verrattuna siihen ruokavalioon mistä ap kertoo.
3. Työpaikan yms avec juhlat/ystävien häät/juhlat: eivät onnistu ellei ap jätä syömättä. Katso yllä.
4. Ihan jo normaali ulkona välissä syöminen kahdestaan.
Joten minä kyllä eroaisin jos kohdalle osuisi näin ruokaongelmainen kumppani.
Kohdat 2. ja 3. on todella helposti hoidettavissa omilla eväillä. Ei ongelmaa. Ruokaa voi myös itse tehdä illanviettopaikassa jos niin haluaa, yleensä tämäkin on normaaleille ihmisille täysin ok.
Jos taas et halua kumppania, jonka ulkomailla matkustaminen vaatii huoneistossa kokkailua ja ravintolat jäävät väliin, niin voin kertoa sinulle, että eipä kaltaiseni "todella hankalat" ihmiset sinuakaan huolisi.
😂😂😂
Luuletko että ihmiset haluaa seurustella henkilön kanssa joka ottaa omat eväät mukaan jonnekin työpaikan hienoon iltapukujuhlaan tai vaikkapa häihin 😂😂😂
No ei.
Eikä kukaan tosiaan halua että joku vieras rupea kokkailemaan omassa keittiössä. Eihän sitä toki kehtaa moni kieltää mutta ei tosiaankaan halua.
Hieman vääristynyt näkemys sinulla...
Kyllä haluaa, ei kaikki ole tuollaisia ilkeitä, pikkumaisia kiusaajia kuin sä. Moni suhtautuu toisten terveysongelmiin ja niiden vaatimiin järjestelyihin tosi ymmärtäväisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo olisi iso ongelma seurustelukumppanissa ja potentiaalisesta puolisossa koska tuo rajoittaa elämää huomattavan paljon, enemmän kuin ehkä ajattelisikaan ensin.
1. Matkustaminen: jos ulkonä syöminen on yleisesti ottaen jo vaikeaa niin mites joku viikon tai kahden tai edes viikonlopun mittainen matka. Tuskin onnistuu ap:n kanssa kun jokainen ruokailu pitäisi syödä ns. ”ulkona”. Itseäni ei kiinnosta mennä matkoille ja kokkailla kotona.
2. Illanvietot kaveripiirissä/suvun kanssa. Ei onnistu muuta kuin omassa kodissa kun ap:n pitäisi olla tekemässä itselleen se ruoka. Olisi liikaa vaatia muilta tekemään ko. henkilölle sopivia annoksia. Joku lihaton tai kalaton tai vaikka gluteeniton ovat lasten leikkiä verrattuna siihen ruokavalioon mistä ap kertoo.
3. Työpaikan yms avec juhlat/ystävien häät/juhlat: eivät onnistu ellei ap jätä syömättä. Katso yllä.
4. Ihan jo normaali ulkona välissä syöminen kahdestaan.
Joten minä kyllä eroaisin jos kohdalle osuisi näin ruokaongelmainen kumppani.
Kohdat 2. ja 3. on todella helposti hoidettavissa omilla eväillä. Ei ongelmaa. Ruokaa voi myös itse tehdä illanviettopaikassa jos niin haluaa, yleensä tämäkin on normaaleille ihmisille täysin ok.
Jos taas et halua kumppania, jonka ulkomailla matkustaminen vaatii huoneistossa kokkailua ja ravintolat jäävät väliin, niin voin kertoa sinulle, että eipä kaltaiseni "todella hankalat" ihmiset sinuakaan huolisi.
😂😂😂
Luuletko että ihmiset haluaa seurustella henkilön kanssa joka ottaa omat eväät mukaan jonnekin työpaikan hienoon iltapukujuhlaan tai vaikkapa häihin 😂😂😂
No ei.
Eikä kukaan tosiaan halua että joku vieras rupea kokkailemaan omassa keittiössä. Eihän sitä toki kehtaa moni kieltää mutta ei tosiaankaan halua.
Hieman vääristynyt näkemys sinulla...
Ilmeisesti sinä haluat vaan provota. Vastaan tähän siitäkin huolimatta, koska tiedän että näitä kommentteja voi lukea myös ihmiset, jotka oikeasti kipuilevat näiden asioiden kanssa.
Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä eikä suurimmalle osalle tuollaiset asiat ole ongelmia. Suuri osa ihmisistä ei edes viihdy hienoissa pukujuhlissa ja oma salainen visiitti kumppanin kanssa juhlapaikan keittiöön on vain jännittävä seikkailu.
Minun keittiööni on ystäväni tervetulleita kokkailemaan ja ovat myös kutsuneet minut kokkailemaan heille. Niin toimii ystävät ja perhe.
Vierailija kirjoitti:
Ap: mitä tekisit tässä tilanteessa?
Vastaukseni: Yrittäisin deittailla muita miehiä kuin alfa chadeja, joilla on koko ajan useita naisia kierroksessa ja jotka voivat siksi hylätä naisen esim tuollaisen ruokavalio-jutun takia helposti.
On hämmästyttävää, miten jotkut tällä palstalla pystyvät aina löytämään aasinsiltoja päästäkseen puhumaan tietyistä aiheista. Jos aasinsiltaa ei ole, aihe tuodaan ketjuun vaikka väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on tuollainen sairaus, ei varmaan voi välttyä kommenteilta ja ihmettelyltä. Niinpä ainoa tapa pärjätä on opetella kertomaan asiasta riittävän lyhyesti ja yksiselitteisesti ja tuoda heti alkuun esille että on ihan OK ettei niin moniallergiselle ole nyt tarjolla sopivaa syötävää. Tilaisuuksia harjoitella juuri sopivaa kertomisstrategiaa varmasti riittää.
Totta kai se rasittaa. Mutta sama se on kaikkien muidenkin poikkeamien kanssa: ihmiset kyselee ja tuijottaa, ja ainoa mitä voit tehdä on opetella suhtautumaan siihen.
Näinhän se on. Enkä minäkään loukkaannu jos ruokarajoitteistani kysytään asiallisesti, mutta valitettavan usein asenne on hyökkäävä tai solvaava. Onneksi on myös paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat lempeästi ja omalla käytöksellään auttavat jaksamaan noita kriittisempiä yksilöitä.
Olen sekä töissä että yksityiselämässä saanut tutustua todella rajoitetusti syöviin ihmisiin. Osa pystyy luovimaan asian kanssa todella taitavasti ja heihin suhtaudutaan hyvin. Toisten kanssa taas ihan kaikki tuntuu olevan niin älyttömän vaikeaa ja tunnelma latistuu poikkeuksetta, ettei ole mikään ihme jos heitä aletaan jättää kutsumatta. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli kyllä typerin kysymys vähään aikaan. Suosittelen, että salaat asian, kunnes saat miehen huijattua naimisiin ja sitten hääyönä kerrot. Sitä ennen voit tunkea ruokia käsilaukkuun ja taskuihin ja esittää, että syöt niitä.
Olen varma että aloitus oli provo, koska kukaan ei pysy hengissä pelkällä vedellä kovin pitkään. Jos siis liha on ainoa asia joka ei allergisoi, ja sekin on ideologisista syistä jätetty pois. Elääkö ap siis maustamattomilla keitetyillä pavuilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap: mitä tekisit tässä tilanteessa?
Vastaukseni: Yrittäisin deittailla muita miehiä kuin alfa chadeja, joilla on koko ajan useita naisia kierroksessa ja jotka voivat siksi hylätä naisen esim tuollaisen ruokavalio-jutun takia helposti.
On hämmästyttävää, miten jotkut tällä palstalla pystyvät aina löytämään aasinsiltoja päästäkseen puhumaan tietyistä aiheista. Jos aasinsiltaa ei ole, aihe tuodaan ketjuun vaikka väkisin.
No kyllä!
Ajattelin aivan samaa.
Ikioma aasi kuljetetaan paikalle vaikka käsiraudoissa!
Provo. Ap vastaa yhden kerran jotakin epämääräistä mukarajatusta ruokavaliostaan ja jättää sitten ihmiset kiistelemään ollako syömishäiriöisen kanssa vai ei.
Ap, kertoisitko ystävällisesti vaikka pari ihan konkreettista reseptiä ja millaista ruokaa syöt?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on myös paljon allergioita sekä keliakia. En käy ravintoloissa, koska se on hankalaa enkä jaksa stressata saanko jotain oireita. En minä kyllä muutenkaan kävisi kuin maksimissaan kerran vuodessa, joten tämä ei oikeasti ole millään lailla ongelma. Otan myös omat eväät mukaan mennessäni johonkin.
Muille ruokarajoitteeni ovat ongelma. Jatkuva hirveä utelu, ruokieni ihmettely ja loukkaantuminen jos en voi syödä pullaa pöydästä. Ruokavalioni ja syömiseni tulee puheeksi AINA, kun olen liikenteessä jossakin uusien ihmisten kanssa. En koe ruokarajoitteitani ongelmaksi, mutta alan todella väsyä siihen, että olen ns. vapaata riistaa, minulle loukkaannutaan jatkuvasti ja pidetään vaikeana.
Miettikääpä omalle kohdalle, että tahtomattanne jokainen uusi ihminen jonka kohtaatte, utelee ruokavaliostanne. Ja jos haluat vaikuttaa millään lailla järkevältä ihmiseltä ilman syömishäiriötä, täytyy jokaiselle heille vastata asiantuntevasti ja rauhassa. ALAN VÄSYÄ TÄHÄN.
Miten suhtaudut esim. siihen, että joku kysyy evääsi nähdessään: "onko sinulla jokin erityisruokavalio?" Siis jos oletetaan, että kysymys esitetään neutraaliin sävyyn, eikä kysely jatku sen enempää. Saako tuon kysymyksen esittää, vai koetko senkin liian tungettelevaksi? Itse saattaisin ehkä kysyä tuollaista ymmärtääkseni tilannetta paremmin, en siksi, että pääsisin moralisoimaan tai tuomitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap: mitä tekisit tässä tilanteessa?
Vastaukseni: Yrittäisin deittailla muita miehiä kuin alfa chadeja, joilla on koko ajan useita naisia kierroksessa ja jotka voivat siksi hylätä naisen esim tuollaisen ruokavalio-jutun takia helposti.
On hämmästyttävää, miten jotkut tällä palstalla pystyvät aina löytämään aasinsiltoja päästäkseen puhumaan tietyistä aiheista. Jos aasinsiltaa ei ole, aihe tuodaan ketjuun vaikka väkisin.
No kyllä!
Ajattelin aivan samaa.
Ikioma aasi kuljetetaan paikalle vaikka käsiraudoissa!
Jep. Palstan kestojankutukset:
1. Alfat, betat, chadit, tasoteoriat ym.
2. Immigraatio (meneeköhän tämä sana läpi?)
3. Kiveksille potkiminen (sen yhden vakiokirjoittajan bravuuri - jotenkin ko. henkilö kykenee tuomaan tämän aiheen mihin tahansa ketjuun)
Pahoittelen ohiksesta.
Tietysti kertoisin tapailukumppanille rehellisesti ruokarajoitteista. Noin äärimmäinen ruokavalio saattaisi monissakin tilanteissa sen verran paljon monimutkaistaa asioita, että suurella todennäköisyydellä olisi itselleni dealbreaker. Tavalliset ruokarajoitteet (gluteeniton, vegaaninen jne.) eivät olisi missään tapauksessa mikään ongelma.
Ruokavaliosi kuulostaa kyllä todella niukalta ja sen terveellisyys vahvasti arveluttaa.
Alue: Aihe vapaa
Itselläni on myös paljon allergioita sekä keliakia. En käy ravintoloissa, koska se on hankalaa enkä jaksa stressata saanko jotain oireita. En minä kyllä muutenkaan kävisi kuin maksimissaan kerran vuodessa, joten tämä ei oikeasti ole millään lailla ongelma. Otan myös omat eväät mukaan mennessäni johonkin.
Muille ruokarajoitteeni ovat ongelma. Jatkuva hirveä utelu, ruokieni ihmettely ja loukkaantuminen jos en voi syödä pullaa pöydästä. Ruokavalioni ja syömiseni tulee puheeksi AINA, kun olen liikenteessä jossakin uusien ihmisten kanssa. En koe ruokarajoitteitani ongelmaksi, mutta alan todella väsyä siihen, että olen ns. vapaata riistaa, minulle loukkaannutaan jatkuvasti ja pidetään vaikeana.
Miettikääpä omalle kohdalle, että tahtomattanne jokainen uusi ihminen jonka kohtaatte, utelee ruokavaliostanne. Ja jos haluat vaikuttaa millään lailla järkevältä ihmiseltä ilman syömishäiriötä, täytyy jokaiselle heille vastata asiantuntevasti ja rauhassa. ALAN VÄSYÄ TÄHÄN.