Lue keskustelun säännöt.
Onko Hohto -elokuva mielestäsi pelottava?
Kommentit (27)
Sori jäi vaihtiehto "en ole nähnyt" pois kun tämä alkoi lagata ja päätin vaan laittaa menemään. Jos et ole nähnyt, klikkaa "näytä tulokset" 👽
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavin kauhuelokuva mitä olen nähnyt. Kertoo "kauhu"elokuvien tasosta ehkä jotain
Vierailija kirjoitti:
Olisit kysynyt tätä 3-kymmentä vuotta sitten niin vastaus olisi ollut on. Nyt ei, mutta hyvä.
3-kymmentä?!
Ei pelottava, mutta todella sairas. Mieltä järkyttävä, mutta ei pelottava.
Ehkä ekan kerran kun sen näki, joskus vuonna yks ja kaks, eikä tiennyt vielä mikä siinä oli idis. Onhan siinä pari kohtausta jotka vieläkin säväyttävät, esim. se nainen kylpyhuoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyt pelottelukohtaukset tietysti mutta törmääminen "hovimestariin" ravintolassa keskusteluineen parasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se perheenisän vajoaminen hulluuteen hyytävää seurattavaa. Erityisen karmiva hetki oli se kun vaimonsa tajuaa miehen kirjoittaneen vain yhtä lausetta kirjoituskoneellaan...eli seonneen täysin. Myös hotelli on tosi puistattava tyhjine käytävineen, ja musiikki nostaa ihon kananlihalle. Elokuvan loppu on melkoinen mysteeri, joka jää vaivaamaan. Melkein täydellinen elokuva kaiken kaikkiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelottava, mutta hyvä. Hohto on kyllä psykologista kauhua, joka on kauhun pelottavin laji minusta, mutta se ei mene yhtä syvälle hahmojen (ja siten hahmoihin samastuvan katsojan) mieleen kuin esim. Ring ja Hereditary, jotka ovat pelottavampia.
Jotta psykologinen kauhu pystyy pelottamaan minua, elokuvan täytyy mielellään pureutua hahmojen henkilöhistoriaan, ja ainakin kauhun täytyy liittyä jotenkin muistoihin, traumoihin jne. Hohdossa ei mielestäni ja muistaakseni toteudu kumpikaan. Se on liian epähenkilökohtainen tarina, joskin tosi hyvä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
On pelottava ja kirja se vasta pelottava onkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit kysynyt tätä 3-kymmentä vuotta sitten niin vastaus olisi ollut on. Nyt ei, mutta hyvä.
3-kymmentä?!
😅 No joo, mutta anna olla.
Ei se pelota, mutta minusta Nicholsonin monologi vastuusta on aivan mainio ja resonoi tässä ajassa loistavasti. Hyvin kirjoitettu ja esitetty. Minusta Jack Nicholson ei ole rooleissaan pelottava hahmo yleensäkään, koska hän ei pääse eroon tietystä älykkyydestä, joka nostaa pelottavatkin teot heti metatasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se perheenisän vajoaminen hulluuteen hyytävää seurattavaa. Erityisen karmiva hetki oli se kun vaimonsa tajuaa miehen kirjoittaneen vain yhtä lausetta kirjoituskoneellaan...eli seonneen täysin. Myös hotelli on tosi puistattava tyhjine käytävineen, ja musiikki nostaa ihon kananlihalle. Elokuvan loppu on melkoinen mysteeri, joka jää vaivaamaan. Melkein täydellinen elokuva kaiken kaikkiaan.
Loppukohtauksessa oli hieman yliluonnollista mukana.
Hotelli vaati uusia "uhreja". Se mies, "vapautti" edellisen hovimestarin tehtävistään ja sai kuvansa seinällä olevaan henkilökuntapotrettiin.
Ja ilmestyy taas seuraavalle huono-onniselle hotellivieraalle.
Vierailija kirjoitti:
On se perheenisän vajoaminen hulluuteen hyytävää seurattavaa. Erityisen karmiva hetki oli se kun vaimonsa tajuaa miehen kirjoittaneen vain yhtä lausetta kirjoituskoneellaan...eli seonneen täysin. Myös hotelli on tosi puistattava tyhjine käytävineen, ja musiikki nostaa ihon kananlihalle. Elokuvan loppu on melkoinen mysteeri, joka jää vaivaamaan. Melkein täydellinen elokuva kaiken kaikkiaan.
Näin juuri. Jäi valitettavasti lähtemättömästi mieleen, hyi. En kato toista kertaa. Ja musta se oli siis enemmänkin puistattava kuin pelottava.
Se naisnäyttelijå Shelley Duvall sai pysyviä traumoja inhorealistisesta ohjaustyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit kysynyt tätä 3-kymmentä vuotta sitten niin vastaus olisi ollut on. Nyt ei, mutta hyvä.
3-kymmentä?!
Yhtä pelottava kuin Hohto.
Vierailija kirjoitti:
Se naisnäyttelijå Shelley Duvall sai pysyviä traumoja inhorealistisesta ohjaustyylistä.
Se oli kyllä harmi. Vastuutonta ohjaajalta, vaikka toisaalta ehkei tajunnut edes vahingoittavansa toista.
Paskoin muksuna melkein housuun, kun Jackmies halaili yhtäkkiä mätänevää mummoa joka oli ensin kaunis nuori nainen. Nyt kohta oli lähinnä njaah.
Olisit kysynyt tätä 3-kymmentä vuotta sitten niin vastaus olisi ollut on. Nyt ei, mutta hyvä.