Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni on rakastunut syrjäytyneeseen nuoreen mieheen
27.11.2019 |
Poika 19v ei käy koulua, ei töissä, ei missään. Ei aio hakea kouluun töihin tai mitään. On lähtenyt lastenkodista ja nyt on jollain avustusjaksolla missä opeteaan nuorelle laskujen maksua ja yksin asumista. Hän on tunnustanut tyttärelleni olevansa masentunut. Surettaa nuoren puolesta, mutta tuntuu että tyttäreni 18v heittää myös nuoruutensa hukkaan. Hän tuo meille kotiin pojan pyykkejä ja pesee niitä ja käy kaupassa ja siivoaa siellä. Kysyin mitä he tekee viikonloppuisin kun tyttöni ei ole koulussa, niin ei kuulemma mitään. Istuu ja katselee salkkareita kännykästä. Poika ei suostu oikein liikkumaan missään. Annanko vaan olla ja katson vierestä hiljaa vai yritänkö saada tytärtäni huomaamaan että elämä on niin paljon muutakin kuin iänikuiset salkkarit joka viikonloppu?
Kommentit (37)
Ei kuulosta hyvälta. Tyttö yrittää pelastaa pojan mutta ei varmasti onnistu. Yritä puhua järkeä. Oman lapsen kokemus, pari vuotta meni ennenkuin huomasi ettei voi muuttaa toista ihmistä joka ei halua muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noihin voi puuttua kun kyse ei ole reilusti alaikäisistä. Puuttuminen voi vain lisätä intoa ja uhmaa toimia päinvastoin mitä neuvotaan. Aika näyttää.
Itsehän olen tuollainen mies. Tosin ikää on 20 vuotta enemmän. Ei ole mun ympärillä näkynyt rakastuneita naisia.
Onko jän nämies yhteenkirjoitettuna TODELLAKIN peruste kommentin tarkastamiselle?!? Voi hyvä jumala! Mikä stasi tätä sensuuria tekee?
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen tuollainen mies. Tosin ikää on 20 vuotta enemmän. Ei ole mun ympärillä näkynyt rakastuneita naisia.
Huutonaurua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te hoette jostain jännittävästä miehestä kokoajan?
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen tuollainen mies. Tosin ikää on 20 vuotta enemmän. Ei ole mun ympärillä näkynyt rakastuneita naisia.
Katseletko myös Salkkareita kännykästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen on itse lyötävä päänsä seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö sitä jän-nämies paskaa tunkea joka keskusteluun,kun puhutaan vakavista aiheista?! Munakkaat helvettiin täältä että palsta puhdistuu.
Mä antaisin asioiden edetä omalla painollaan. Tyttäresi kyllä kyllästyy tuohon menoon ihan itse jos mikään ei muutu. Toisaalta hän voi olla juuri se tuki ja motivaatio joka saisi pojan näkemään järkeä tulevaisuuteen panostamisessa. Pojalla voi olla paljon kokemusta epäonnistumisesta, kaltoinkohtelusta, turvattomuudesta ja siitä ettei kukaan oikeasti välitä. Hyppy laitoksesta itsenäisyyteen on hurja. Ei ollenkaan kuten niillä joilla on vanhemmat tukemassa ja kannustamassa. Ehkä voisit olla jonkinlaisena tukena tälle pojalle sinäkin? Tyttäresi varmaan ilahtuisi jos kokisi että hyväksyt hänen valintansa. Auta poikaa hakemaan apua masennukseensa, ole hyväksyvä ja kiva häntä kohtaan, älä arvostele ja tuomitse. Tarjoudu neuvomaan arkisissa asioissa ja kuuntelemaan huolia, mutta älä ole tungetteleva. Pojan kokemukset tekevät hänestä vähän kuin villieläimen, jonka voi kesyttää vain hitaasti ja lempeästi. Hänen täytyy oppia uskomaan ihmisten hyvyyteen ja itseensä omana arvokkaana yksilönä. Mikään viranomaistaho ei voi korvata oikeita aitoja lämpimiä henkilökohtaisia ihmissuhteita. Ehkä mä oon liian kiltti, mutta en vaan halua ajatella että 19-vuotias olisi menetetty tapaus. Lapsi hänkin on vasta, vaikka lain mukaan aikuinen. En usko että hänen kanssaan vietetty aika mitenkään turmelee tytärtäsi. Aika näyttää pysyvätkö yhdessä vai eivät. Harvemmin tuon ikäiset pysyvät. Mutta kyllä mä ajattelen että mahdollisuus pitäisi jokaisen saada tehdä itse omat valintansa. Tietenkin jos olisi kyse jostain hyvin tuhoisasta, kuten väkivallasta tai päihteistä, tilanne olisi toinen. Nyt kuitenkin kuulostaa siltä että poika on vain hämmentynyt nuori jonka pitäisi oppia ilman vanhempiensa tukea ja apua selviytymään osaksi yhteiskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se on, kun miehet eivät ota vastuuta itsestään. Toksinen maskuliinisuus tekee miehistä itsekkäitä eivätkä he ajattele miten heidän toimintansa vaikuttaa muihin ihmisiin. Sama kuin miesflunssa, inistään eikä itse tehdä mitään. Kaikki aina pitäisi tehdä muiden, koska mies vain valittaa ja syrjäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei poikasi ole syrjäytynyt vaan jän.nämies. Tytöt pörrää ympärillä.
Aivan toista kuin kiltti insinööriopiskelija joka istuu yksin soluasunnossaan.
Kuules soluasuntolainen. Älyä on nähdä pitkälle aikavälille. Olet sitten keski-iässä oikein kultakimpale, kun jännät on alkoholisoituneita tai jo haudassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei poikasi ole syrjäytynyt vaan jän.nämies. Tytöt pörrää ympärillä.
Aivan toista kuin kiltti insinööriopiskelija joka istuu yksin soluasunnossaan.
Jännikset eivät nysvää syrjäytyneenä kotona, kyseessä on hikikomoriuli.
Tyttösi on täysi-ikäinen, joten sinänsä asiaan on vaikea puuttua.
Koti on kuitenkin sinun, joten voit sanella rajat, joiden puitteissa toimitaan.
Eli:
-ei poikaa teille niin, että sinä et ole paikalla (voi varastaa tavaroita tms.)
-jos poika on tulossa teille, tähän pyydettävä lupa etukäteen
-ei pojan pyykkejä teille, kotisi ei ole ilmainen pesula
-ei rahaa eikä ruokaa pojalle teidän rahoilla, poika saa tarvittavan sosiaalitoimelta eikä teidän tarvitse hänen elatukseensa osallistua
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Poika on asunut lastenkodissa, eli tehnyt ja nähnyt asioita joita tyttäresi ei. Tytär luulee poikaa jän-nämieheksi, mutta tultuaan 25-vuoden ikään salkkarit ei enää kiinnosta ja etsii oikean Alfan
Meillä kävi toisin päin. Poika rakastui nuorisokodin tyttöön ja tyttö muutti meille kun täytti 18v. Olihan se melkonen elämys ja kasvattava kokemus meille kaikille. Ei, kaikkia ei pysty pelastamaan, vaikka kaikkensa tekisi. Tue tytärtäsi ja toivo parasta.
Mietin vaan, että jos tytön ja pojan roolit olisivat käänteiset, niin olisivatko kommentit samanlaisia?
Tyttäresi on vielä tosi nuori, harvan 18-vuotiaan suhteet montaa vuotta kestää. Toki voit kehottaa muistamaan myös oman elämän ja sen, ettei tyttöystävän rooli tarkoita sitä, että tarvitsee passata poikaystävää, vaan suhteen pitäisi olla vastavuoroinen.
Mutta ei kannata liikaa alkaa härkkimään, huononee vain välit. Et voi mennä toisten rakkauden väliin, ja tyttäresi tekee omat päätöksensä. Jos tämä on virhe, hän toivon mukaan oppii siitä.
Itse rakastuin 22-vuotiaana 19-vuotiaaseen, syrjäytyneeseen, masentuneeseen poikaan ja kymmenen vuoden päästä olemme molemmat työssäkäyviä, tavallisia aikuisia ja onnellisia yhdessä. Harva 19-vuotias on vielä tasapainoinen aikuinen, nuoruus on vaikeaa aikaa ja ehkä nämä nuoret saavat toisistaan sellaista tukea, joka ei välity sinulle.
Tuollaisen kanssa ei kyllä kannata alka seurustella. Siinä on tulossa pelkkä hoivasuhde ja tyttäresi väsyy, kun ei ole tasaveroista aikuista. Ymmärrän vielä fyysisesti vammaisen, mutta tuo rasittaa henkisesti tytärtäsi liikaa.
Mieti, millainen isä ja miehenmalli hänestä tulee.