Millaiset tehtävät koet työssäsi kaikkein uuvuttavimpina?
Ja millaiset työtehtävät ovat helpompia?
Itselleni uuvuttavimpia ovat vieraalla kielellä talon ulkopuolelta tuleville asiantuntijoille vedetyt kokoukset, joissa toimin puheenjohtajana. Olen niiden jälkeen aivan naatti.
Helpointa on sähköposteihin vastaaminen suomeksi, vaikka aihe olisikin sellainen että sitä joutuu vähän selvittelemään ensin.
Kommentit (13)
Se että pitää koko sen 8h työpäivän ajan jaksaa kantaa ja nostaa ja siirtää liian painavia laatikoita, välillä portaissakin hengenvaarallisesti kulkien. Koko työ on yhtä heilumista ja venyttelyä. Tämä tapahtuu 28 asteen lämpötilassa. Se uuvuttaa.
Asiakaspalvelu on uuvuttavaa.
Kassan laskeminen on helppoa.
t. asiakaspalvelija.
Sellaiset missä pitää olla itse esillä, esimerkiksi jonkin asian esittely kokouksessa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset missä pitää olla itse esillä, esimerkiksi jonkin asian esittely kokouksessa.
Nämä siis uuvuttavia.
Helppoja rutiinitehtävät, vaikkapa sähköposteihin vastaaminen.
Urheiliija mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti jotta joutuu haastamaan itsensä ja kello käy. Sellaiset ilanteet uuuvuttavat jossa ei tapahdu mitään ja aika matelee.
Inhoan puhelimessa puhumista, joten pientenkin asioiden hoitaminen puhelimitse on rankkaa. Rankkuutta lisää se, että tuota soittamista pitää toki eka miettiä puoli päivää ja siirtää sitä jatkuvasti eteen päin ja näin stressata pikku puhelusta koko päivän (siis oikeasti mä olen jopa menettänyt yöuneni sen takia, että olen siirtänyt jotain ihan typerää puhelua viikkotolkulla).
Helppoa on monikin juttu. Jos asiakkaan asia, pidettävä koulutus tai oikeastaan mikä tahansa työtehtävä liittyy omaan osaamisalaan, niin ihan mukavan helpolta tuntuu.
(Tuntuu kyllä hassulta, että esiinnyn mielelläni isoillekin joukoille, hoidan todella vaativia asioita, palkkaan työntekijöitä ja sitten jännitän soittaa toiseen firmaan ja kysyä, että mitkä postikulut teidän tuotteella on kun nettisivuilta ei löydy.)
Minua ei uuvuta itse työssä oikeastaan mikään. Työni on aika raskasta fyysisesti, joten jatkuva kävely, seisominen, nostelu ym. tuntuu, mutta en koe sitä liian uuvuttavaksi.
Enemmän uuvuttaa "ulkoiset" asiat kuten pätkätyökierre ja jatkuva stressi tulevaisuudesta. Ja se, jos vaikka työn kannalta oleellinen laite hajoaa, niin sen korjaaminen tai uuden hankkiminen on aina sellainen puolen vuoden - vuoden prosessi. Tympäisee, että asiat eivät hoidu.
Uuvuttavampia on ne, kun joutuu vääntämään jonkun omasta mielestään asiantuntijan kanssa milloin mitäkin typerää asiaa. Kivointa on tehdä omia töitä, kun voi itse määritellä miten hommat hoitaa.
Raskainta on, kun kiire kasvaa ja silti pitäisi suoriutua täydellisesti ja ajallaan. Tällöin myös yhteistyö kollegoiden kanssa tuntuu hankaloituvan, koska hekin muuttuvat kireiksi stressistä ja lakkaavat kommunikoimasta.
Englanninkielellä potilaan ohjaaminen sujuu. Opiskelijan perehdytys oman työn ohessa sujuu. Uuden oppiminen ja uudet työtehtävät piristävät. Nämä ovat mukavaa vaihtelua.
En pidä väkivallanuhasta. Pelkään tarttuvia tauteja eriteroiskeista ja pistotapaturmista, erityisesti silloin, kun potilas voi olla arvaamaton. Pelkään rikkovani selkäni, jos potilaan liikuttaminen tai nosto epäonnistuu teknisesti jostain yllättävästä syystä, kun joudun kiirehtimään.
hoitsu
Kaikista vastenmielisintä ja uuvuttavinta, on kun joutuu vääntämään rautalangasta pomolle ja asiakkaalle miksi ei ole mahdollista tehdä 10 tunnin töitä 5 tunnissa tekemällä huonosti.
Englanninkieliset palaverit ovat kivoimpia. Suomenkielisten kollegoiden ja esimiehen kanssa pidettävät palaverit haastavimpia. Selvittelytehtävät ovat hankalia, jos niihin liittyvät muut ihmiset.