Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mainilan laukauksista 80 vuotta, juttu on edelleen mysteeri

Vierailija
27.11.2019 |

Asiaan liittyy edelleen liian paljon avoimia kysymyksiä ja liian vähän vastauksia, edes syytä ja motiivia laukauksille ei edelleenkään tiedä ja miksi Venäjä halusi vetää Suomen mukaan sotaan.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mainilan-laukauksista-80-vuotta-mik…

Kommentit (27)

Vierailija
1/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei liity mysteeriä, vaan röyhkeä hyökkäys Suomea vastaan.

Vierailija
2/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkälaiset työvuorot teillä trolleille on Vladimir laittanut? Pitää jo aamusta aloittaa? Vähän niin kuin Stalinin tapattamat ihmisetkin oli oikeasti suomalaisten tappamia? Ja Tsernobilin räjäytti CIA agentti? Hohhoijjakkaa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Stalin luuli talvisodan kestävän 10-12 päivää, joten olisi se silloin kannattavaa. Jatkosodan taas oli tarkoitus lopettaa toinen maailmansota Helsinkiin.

Vierailija
4/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neuvostoliitto jakoi valloitettavat maat liittolaisensa aNtsi-Saksan kanssa ulkoministeriensä solmiman sopimuksen mukaisesti. Ei siinä sen kummempaa. Nehän hyökkäsivät yhdessä Puolaan vähän aiemmin. Kyllä, myös Venäjä hyökkäsi sinne, ei vain Saksa. Pitivät jopa yhdessä voitonmarssin saavutettuaan tavoitteensa. Puna-armeija ja Nat.si-Saksan armeija yhdessä.

Vierailija
5/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitään mysteeriä ei ole. Suomea keskeltä ja sieltä Oulun korkeudelta katkaisemaan lähetetyt Puna-Armeijan joukot osoittavat että kyseessä ei ollut mikään Karjalan Kannaksen paikallinen operaatio Leningradin turvallisuuden parantamiseksi, vaan röyhkeä yritys laajentaa Stalinin bolshevikki-imperiumia Suomen kokoisella maa-alueella.

Juoskaa trollit perceeseen.

6/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kantsis lähteenä käyttää meitin historiaa eikä neukkujen.

Voithan myöskin pohtia vähän isompia asioita. Esim vaikka sitä miksi Puolalaiset aiheuttivat rajakahakan ja Saksa oli siten pakotettu turvaamaan omien kansalaisten turvallisuuden!

Tai pohdi vaikka Isä Aurinkoisen ja Aatun välisiä sopimuksia miten muut itsenäiset valtiot kuuluvat jommallekummalle.

-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etninen puhdistus oli tavoitteena.

Vierailija
8/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis tisen maailmansodan aikaisella tekniikalla Neuvostoliitto olisi hyvinkin hyötynyt sotilaalliseeti sekä Useammista satamista Itämerel, että Muurmanskin satamasta (joka oli talvella sula, toisin kuin neukkujen omat Jäämeren satamat). Että ei mitään mysteeriä, vaan ihan tavanomainen strateginen hyökkäys.

Mind You, nykyisellä teknologialla ja sodankäyntimenetelmillä kummillakaan satamilla ei olisi enää mitään sotilaallista tai strategista tai edes kaupallista merkitystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jopa onkin mysteeri - miksi ne neukut aloittivat sodan, vaikka ovat niin reiluja ja oikeudenmukaisia?!

Vierailija
10/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä näemme nyky-ideologian seuraukset: paha=nazit ja persut, kaikki hyvä=kommunismi, sosialismi.

Eihän Neuvostoliitto mitään väärin tehnyt, venäläiset vain toteuttivat kommunismia ja sosialismia *väärin*.

Jos suomalainen nykyvasemmisto pääsisi luomaan neuvostoliiton uudelleen, kaikki olisi paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi kun ne pelkäsi että saksa tulee suomen kautta. Suomen rantoja olisi helpompi puolustaa kuin pitkää metsärajaa.

Vierailija
12/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Stalin vaati alueluovutuksia mutta ulkoministeri Erkko kielsi ehdottomasti neuvottelijoita antamasta mitään. Suomalaisen sotilaan raportti kertoo kuinka hän ihmetteli venäläisten ampuvan omiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä näemme nyky-ideologian seuraukset: paha=nazit ja persut, kaikki hyvä=kommunismi, sosialismi.

Eihän Neuvostoliitto mitään väärin tehnyt, venäläiset vain toteuttivat kommunismia ja sosialismia *väärin*.

Jos suomalainen nykyvasemmisto pääsisi luomaan neuvostoliiton uudelleen, kaikki olisi paremmin.

Kyllä on sinun nykypäivän tietämyksessäsikin aika suuria aukkoja.

Vierailija
14/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ne pelkäsi että saksa tulee suomen kautta. Suomen rantoja olisi helpompi puolustaa kuin pitkää metsärajaa.

. 1939 Saksa ja NL jakoivat Itä-Euroopan, Suomi mukaanlukien, veljellisesti sulle-mulle, toteuttivat sen jaon ja pitivät lopuksi yhteiset voitonparaatit. Tuo Saksan pelko on jälkeenpäin keksittyä selittelyä, eihän viisas Stalin nyt sentään ikuisen verivihollisen kanssa voinut erehtyä veljeilemään...

Suomen osalta veruke oli, että Helsingissä oli kapitalistien roistokopla kaapannut vallan englantilais-ranskalaisen pääoman tuella ja toteutti hirmuvaltaa. Sitä vastustamaan oli valittu Terijoen kansanhallitus, jonka NL tunnusti Suomen todelliseksi, lailliseksi hallitukseksi. Puna-armeija tuli sen pyynnöstä vapauttamaan Suomea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ne pelkäsi että saksa tulee suomen kautta. Suomen rantoja olisi helpompi puolustaa kuin pitkää metsärajaa.

NL ei valmistautunut puolustautumaan Saksaa vastaan vaan hyökkäämään sen selkään, kun se oli sidottu sotaan länttä vastaan. Sitä sotaa NL tuki mm. Bakun öljyllä, ja sitä ennen se oli pitkään varustanut ja kouluttanut Saksan asevoimia.

Saksa kuitenkin ehti ensin. Sen Barbarossassa kohtaamat joukot Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa oli ryhmitetty hyökkäykseen, ei puolustukseen.

Vierailija
16/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ne pelkäsi että saksa tulee suomen kautta. Suomen rantoja olisi helpompi puolustaa kuin pitkää metsärajaa.

NL ei valmistautunut puolustautumaan Saksaa vastaan vaan hyökkäämään sen selkään, kun se oli sidottu sotaan länttä vastaan. Sitä sotaa NL tuki mm. Bakun öljyllä, ja sitä ennen se oli pitkään varustanut ja kouluttanut Saksan asevoimia.

Saksa kuitenkin ehti ensin. Sen Barbarossassa kohtaamat joukot Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa oli ryhmitetty hyökkäykseen, ei puolustukseen.

Tuo viimeinen on usein kuultu väite, joka ei ihan pidä paikkaansa. Lähempänä totuutta ollaan jos sanotaan että Puna-Armeija ei ollut ainakaan puolustusryhmityksessä, muttei todellakaan valmiina hyökkäämäänkään. Ammusten puuttuminen joka puolella on osoitus tästä.

Ehkä ”yllätettiin housut kintuissa” olisi reiluin kuvaus tilanteesta jossa Wehrmacht hyökkäsi NL:oon?

Vierailija
17/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole mysteeri.

Venäläiset jo yhdessä välissä tunnustivat itse ampuneensa laukaukset. Putinin aikana on ruvettu vetämään sanoja takaisin.

Että mitään mysteeriä ei enää ole.

Vierailija
18/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ne pelkäsi että saksa tulee suomen kautta. Suomen rantoja olisi helpompi puolustaa kuin pitkää metsärajaa.

NL ei valmistautunut puolustautumaan Saksaa vastaan vaan hyökkäämään sen selkään, kun se oli sidottu sotaan länttä vastaan. Sitä sotaa NL tuki mm. Bakun öljyllä, ja sitä ennen se oli pitkään varustanut ja kouluttanut Saksan asevoimia.

Saksa kuitenkin ehti ensin. Sen Barbarossassa kohtaamat joukot Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa oli ryhmitetty hyökkäykseen, ei puolustukseen.

Tuo viimeinen on usein kuultu väite, joka ei ihan pidä paikkaansa. Lähempänä totuutta ollaan jos sanotaan että Puna-Armeija ei ollut ainakaan puolustusryhmityksessä, muttei todellakaan valmiina hyökkäämäänkään. Ammusten puuttuminen joka puolella on osoitus tästä.

Ehkä ”yllätettiin housut kintuissa” olisi reiluin kuvaus tilanteesta jossa Wehrmacht hyökkäsi NL:oon?

Zhukov laati hyökkäyssuunnitelman jota täsmennettiin Stalinin 5.5.1941 Neuvostoliiton sotilasakatemiassa pitämän puheen jälkeen, jossa Stalin korosti suunnitelmien hyökkäyksellisyyden ensisijaisuutta puolustautumisen sijaan.

Suunnitelma esiteltiin Stalinille 15.5.1941. Ja se hyväksyttiin 15.5.1941.

Sitä suunnitelmaa myös toteutettiin, joukot keskitettiin länteen sen suunnitelman mukaisesti. Keskityskuljetukset olivat tosin kesken 22.6.1941 kun Saksa ennättikin ensin tehdä ennakoivan iskun itään.

Historioitsija Mihail Meltjuhov vahvistaa, että ensimmäinen hyökkäys, operaatio Groza eli Ukkosmyrsky, oli tarkoitus käynnistää 12.6.41, mutta Kreml muutti päivämäärän myöhemmin heinäkuun 15. päiväksi. Meltjuhovin mukaan neuvostojohto teki suunnattoman virhearvion, kun ei hyökännyt ensin.

”Vuonna 1997 ilmestyi V. A. Nevezhinin kirjoittama teos "Hyökkäyssodan syndrooma". Nevezhin osoittaa, että kumpikin puoli oli valmistautunut hyökkäämään siihen katsomatta, oliko toinen valmistautunut vai ei. Kummallakin puolella oli pyrkimys temmata aloite omiin käsiin. Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että [Venäjän ] hyökkäyksen ajankohta todennäköisesti olisi ollut heinäkuun 10. ja 15 päivien välisenä aikana.”

Vierailija
19/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saksa kuitenkin ehti ensin. Sen Barbarossassa kohtaamat joukot Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa oli ryhmitetty hyökkäykseen, ei puolustukseen.

Olisiko tällä väitteelle jokin uskottava lähde?

Vierailija
20/27 |
27.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksa kuitenkin ehti ensin. Sen Barbarossassa kohtaamat joukot Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa oli ryhmitetty hyökkäykseen, ei puolustukseen.

Olisiko tällä väitteelle jokin uskottava lähde?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikkimannikko111/278083-molotov-ribbe…

Lopussa mainittu lähteet. Paperille painettuja kirjoja, ei nettilinkkejä.

Marsalkka Žukovin muistelmat: WSOY, Porvoo 1970

Grigori Deborin: 30 vuotta suuresta voitosta, Edistys 1975

Ivan Maiski: Kuka auttoi Hïtleriä, Edistys Moskova-Petroskoi

Vilnis Sipols, Mihail Harlamov: Toisen maailmansodan aattona, Novosti (APN) Moskova

Pekka Visuri: Saksan kenraali Suomen päämajassa, Docendo Oy 2017

A.J.P.Taylor: Toisen maailmansodan synty, Kirjayhtymä 1962

Riitta Höglund: Toisen maailmansodan taustailmiöt

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kolme