Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen työtön ja TE-toimiston virkailija kyseenalaisti terveydentilani
25.11.2019 |
En tiedä, oliko kyse henkisen, fyysisen vai molempien terveydentilojen kyseenalaistamisesta. No, sen voin kertoa, että flunssan olen kyllä kerran tämän syksyn aikana sairastanut, mutta muuten olen ollut ja olen täysin terve ja toimintakykyinen!
Mutta kyllä se vaan on nöyryyttävää, että ihmisen terveydentilaa aletaan sen perusteella kyseenalaistamaan, kun ihminen on työtön. Missä muussa normaalissa "asiakaspalvelusuhteessa" aletaan kyseenalaistamaan ihmisen terveydentilaa? Vai vieläkinkö, vaikka eletään jo vuotta 2019 ja puolentoista kuukauden kuluttua jo 2020-lukua, istuu syvässä ajatukset, että kaikki työttömät ovat jotenkin sairaita, joko sitten fyysisesti, psyykkisesti tai kumpiakin? Ilmeisesti on myös yleisesti hyväksyttyä olettaa työttömän olevan jotenkin sairas. Mutta oletapa samaa eräistä muiden ryhmien edustajista, niin olet välittömästi poliisitutkinnassa.
Muita, jotka joutuneet samanlaisen kohtelun kohteeksi?
Kommentit (63)
Veikkaan kyllä että aika suurella prosentilla meistä pitkäaikaistyöttömistä on jotain terveys- tai mielenterveysongelmia. Mutta kuntouttava työtoiminta ei noista mitenkään auta kuntoutumaan. Siellä ei ole tarjolla terapeutin tai lääkärin palveluita. Miksi tätä työtoimintaa kutsutaan kuntouttavaksi on mysteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
te-toimisto tarjoaa mahdollisuutta ja työttömän on mentävä tähän terveystarkastukseen
TE-toimisto ei voi velvoittaa, mutta jos on päätynyt TYPin piiriin, tilanne toinen.
Alue: Aihe vapaa
No niin oli, meinasinkin ärähtää hänelle, että sitten kun itse p*skoo ne tiiliskivet puolestani tai lähtee päivystykseen p*skatulpan takia, niin sitten voin harkita, mutta onneksi tuo sosiaalityöntekijä puuttui tuohon ja sanoi, ettei niin voi tehdä ja millaiset pitkäaikaisvaikutukset mahtavat olla.
Virkailijani on äärettömän raivostuttava, hän on sitä mieltä että kaikki työttömät ovat ihan kiusallaan työttömiä ja häiritsemässä häntä, katsoo nenänvarttaan pitkin, oikein tykkää pompottaa. Minullakin vielä se ongelma, että joskus Imodium ei auta, vaan tekee vain olosta tukalan, eikä ole ihan niin kuralla vatsa, mutta vessaan on silti KIIRE kun kouraisee.
Virkailijani tykkää tietysti myös huomautella tämän mahani kanssa siitä, että mitäs jos pääsen töihin, sinne on pakko mennä aamulla. Kun minä nyt en voi sille mitään, etten kykene, tai jos saisin työpaikan, sitten voisin ehkä mennä sinne aamulla vaipoissa, tai sitten haen iltapainotteisia töitä. Nythän silti tuonne kuntouttavaan piti mennä juuri näiden kipujeni takia, että kykenenkö töihin ollenkaan.
Kun tuota kuntouttavaan menoa pohdittiin, kehtasipa virkailijani ehdottaa, että mieheni kuskaa minua sinne, vaikka käy töissä ja koukkaus olisi valtava. Onneksi oli sosiaalityöntekijä mukana joka totesi, ettei sellaista saa velvoittaa. Kaiken huippu oli, kun hän oli sitä mieltä, että voin ajaa ajokortin. Eihän minulla ole sellaisia rahoja, mutta hän intti, että tuosta paikasta x saa osamaksulla. Se maksaa silti reilusti yli 1000e, vaikka kuinka saisin osamaksulla, kun kuntouttavasta työtoiminnasta saisin sen 9e/pvä, niin siitä saisi viikossa jo 180e, sillä saisi jo paljon. Ja mitä se auttaisi? Ei minulla ole rahaa ostaa ja ylläpitää autoa. Ja hän taisi aivan unohtaa, että olen menossa kokeilemaan, voinko tehdä töitä, entä jos en voi? Milläs sitten maksaisin sen ajokortin? Ja tuo 9e/pvä on tarkoitettu kuluihin, ei "palkaksi". Aika usein kyllä tuntuu, että hän on aivan pihalla kaikesta ja niin vieraantunut todellisuudesta kuin vain voi.
Näitä suolistovaivoja tunnetaan kyllä ihan liian vähän ja onhan se terveiden vaikea ymmärtää, että sitä ei vaan voi pidätellä. Muistan kyllä kun itse olin terve vuosia sitten, että mietin kyllä, että eikö oikeasti voi pidättää kun joku näistä puhui, mutta ei sitä tosiaan vain voi.