Miten sitä voikin näyttää niin rumalta keski-ikäiseltä naiselta?

Jos kaikki naistenlehdet ja kauneusblogit katoaisivat yhtäkkiä, niin muuttuisiko naisten elämä yhtä helpoksi ulkonäön suhteen kuin miesten?

Lienee harvoja asioita joista naisten on vaikea syyttää miehiä?

Keskinäinen kilpailu ja turhamaisuus saa naiset ulkonäkökeskeisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki naistenlehdet ja kauneusblogit katoaisivat yhtäkkiä, niin muuttuisiko naisten elämä yhtä helpoksi ulkonäön suhteen kuin miesten?

Lienee harvoja asioita joista naisten on vaikea syyttää miehiä?

Keskinäinen kilpailu ja turhamaisuus saa naiset ulkonäkökeskeisiksi?

Itseasiassa miehetkin oppisivat nopeasti pitämään meikittömyydestä.

Näkisi heti että kuka on mitäkin oikeasti ilman erilaisia harhauttimia naamassaan.

Hitsi kun tuli myytyä pois semmonen selluliitin harjaamiseen tehty harja jossa oli kumipiikit.

Niitä oli 80-90-luvulla

Olikohan Schollin.

Nyt sille olis käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki naistenlehdet ja kauneusblogit katoaisivat yhtäkkiä, niin muuttuisiko naisten elämä yhtä helpoksi ulkonäön suhteen kuin miesten?

Lienee harvoja asioita joista naisten on vaikea syyttää miehiä?

Keskinäinen kilpailu ja turhamaisuus saa naiset ulkonäkökeskeisiksi?

😂 Tällä on harva se päivä miesoletettujen valituksia siitä kuinka lihavia naiset on, ja ei saa olla tatuointeja, ja ei saa olla sitä eikä tätä, ja tasoteorioitakin tällä palstalla ylläpitävät lähinnä miesoletetut. Turha siinä hurskastella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki naistenlehdet ja kauneusblogit katoaisivat yhtäkkiä, niin muuttuisiko naisten elämä yhtä helpoksi ulkonäön suhteen kuin miesten?

Lienee harvoja asioita joista naisten on vaikea syyttää miehiä?

Keskinäinen kilpailu ja turhamaisuus saa naiset ulkonäkökeskeisiksi?

😂 Tällä on harva se päivä miesoletettujen valituksia siitä kuinka lihavia naiset on, ja ei saa olla tatuointeja, ja ei saa olla sitä eikä tätä, ja tasoteorioitakin tällä palstalla ylläpitävät lähinnä miesoletetut. Turha siinä hurskastella.

Niin....  miksiköhän miehet eivät ota kuuleviin korviin naisten vataavia vaatimuksia ja itkuja siitä sun tästä..?

Jotkut 20v jannut on sitten ihan eri juttu.

Mutta tässä oli kai kyse reilusti yli nelikymppisistä.

Turha hurskastella, etteikö nää "ulkonäköpaineet" ole ihan naisten itsensä luomia ja ylläpitämiä.

Ei enää paljon huvita peiliin vilkaista paitsi jos on ihan pakko. Olin ihan nätti nuorena, vaikka en sitä tajunnutkaan. Nyt olen vanha ja ruma. Mutta toisaalta, mitä väliä? Pääsen aika pian täältä pois, uskoisin näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Ihan tätä samaa olen miettinyt lukemattomat kerrat. Tuntuu, että näin 45+ -ikäisenä alkaa olla elämässä jo kaikki nähty ja koettu ja saavutettu. Yhä jyrkkenevää alamäkeä vain edessä.

Ja olen varmasti ikäisekseni monen mielestä hyvän näköinen. Itse vain en ole tyytyväinen. Vanheneminen vituttaa isolla V:llä. Naama roikkuu, allit veltostuvat, perse plörähtää (vaikka olen hoikka) - samoin rinnat, hampaat näyttävät olemattomilta nysiltä, silmät katoavat pään sisään, huulet käpertyvät sisään päin. Ja mikä pahinta ei ole enää voimia taistella kaikkea vastaan kauneudenhoidolla, kuntoilulla jne.. Tekisi mieli vain syödä ja paeta peiton alle.

Ylävitonen siis ap:lle. Samassa veneessä ollaan.

Haha, näin se menee. Minä olen ottanut sen periaatteen, että mitä pahemmalta aamulla näyttää, sitä paremmin peittoan sen iloisella ja reippaalla ilmeellä ja olemuksella. En ehkä enää ikinä ole se hottis, mutta huippuhyvä tyyppi voin olla maailman tappiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Ihan tätä samaa olen miettinyt lukemattomat kerrat. Tuntuu, että näin 45+ -ikäisenä alkaa olla elämässä jo kaikki nähty ja koettu ja saavutettu. Yhä jyrkkenevää alamäkeä vain edessä.

Ja olen varmasti ikäisekseni monen mielestä hyvän näköinen. Itse vain en ole tyytyväinen. Vanheneminen vituttaa isolla V:llä. Naama roikkuu, allit veltostuvat, perse plörähtää (vaikka olen hoikka) - samoin rinnat, hampaat näyttävät olemattomilta nysiltä, silmät katoavat pään sisään, huulet käpertyvät sisään päin. Ja mikä pahinta ei ole enää voimia taistella kaikkea vastaan kauneudenhoidolla, kuntoilulla jne.. Tekisi mieli vain syödä ja paeta peiton alle.

Ylävitonen siis ap:lle. Samassa veneessä ollaan.

Oikeasti hyvin kirjoitettu se vihapuhe mitä omaa kehoa kohtaan voi tuntea. Avasi oikein silmäni. Alan tästä eteenpäin kehua joka päivä itseäni ja rakastaa kehoani.

Höh, miten monet voivat ajatella omaa ulkonäköään niin paljon 😩 jaksamista ja voimia kaikille teille muuttaa ajatustapojanne!

Ulkonäöllä ei ole arjessa mitään väliä. Juhliin jne voi laittaa erityisen nätiksi itsensä, ja silloin nauttia ns kauniista olosta. Mutta muuten ei sillä ole mitään itseisarvoa että olet omasta mielestäsi kaunis. Jokainen voi toki asialla vaivata päätään, ja ajatella ulkonäköään vaikka kuinka hirveästi. Kuitenkaan kukaan muu ei sitä ajattele niin, joten on mielestäni lähinnä harhaista (nykyajan joukkoharha) ajatella omaa kauneuttaan (/ei-kauneutta/ulkonäköä) esim päivittäin.

Tämä fyysisen ulkonäön ahdistava päivittäinen arviointi ja arvostelu on paitsi täysin subjektiivinen kokemus, myös luultavasti vie resursseja sinulta. Voisit käyttää sen ajan esimerkiksi sohvalla löhöilyyn tai talon ympäri kävelemiseen tai läheisen halaamiseen. Ihan mihin vaan voimaa antavaan.

Kun vain pääsisitte irti noista ajatuksista...

Vierailija kirjoitti:

Jos itteään ei hoida niin tulokset näkyy.

Sairastuminen romahdutti ulkonäköni.

En ymmärtänyt varoituksia, vaan sairastuin suvussa kulkevaan syöpään. 

Seuraava elämä on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Ihan tätä samaa olen miettinyt lukemattomat kerrat. Tuntuu, että näin 45+ -ikäisenä alkaa olla elämässä jo kaikki nähty ja koettu ja saavutettu. Yhä jyrkkenevää alamäkeä vain edessä.

Ja olen varmasti ikäisekseni monen mielestä hyvän näköinen. Itse vain en ole tyytyväinen. Vanheneminen vituttaa isolla V:llä. Naama roikkuu, allit veltostuvat, perse plörähtää (vaikka olen hoikka) - samoin rinnat, hampaat näyttävät olemattomilta nysiltä, silmät katoavat pään sisään, huulet käpertyvät sisään päin. Ja mikä pahinta ei ole enää voimia taistella kaikkea vastaan kauneudenhoidolla, kuntoilulla jne.. Tekisi mieli vain syödä ja paeta peiton alle.

Ylävitonen siis ap:lle. Samassa veneessä ollaan.

Ootko tosissas?! Mullakin naamassa ja tisseissä näkyy, mutta pepa on ihan yhtä pyöree ku ennenki (mutta en olekaan hoikka).  Huulten käpertymisen pitää johtua hampaista, koska mulla ei oo kumpaakaan ongelmaa, tihrusilmät on ollu aina. Mä oon jopa harkinnu, että alkaisin harrastamaan liikuntaa ja olemaan terveellinen ennenku rupsahdan. Mä melkein luulen, että sulla on epärealistiset standardit :) Ei meijän tartteekaan näyttää kaks- tai edes kolmekymppisiltä.

N49

Kova ryyppääminen, tupakointi, yletön auringonotto jättää kyllä jälkensä. Yleensä myös mörentää äänen.

Luin otsikon huolimattomasti Miten sinäkin voit näyttää rumalta keski-ikäiseltä naiselta. Luulin että täältä saisi jotain vinkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Siis kenen elämän ilo tulee peiliin tuijottamalla? Minkään ikäisenä? Valoja päälle tai ehkä kuitenkin vähän himmeämmälle että huomaa elämässä muutakin kuin omat naamarypyt!

Pimpsa se on ruppanallakin. Paperipussi päähän ja menox.

Keijo 58

Miettäkää jos painaisitte 600 kilogrammaa, olisko sitten KIVAa OLISKO hÄ OLIK´SKO hä???????????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei keski-iässä enää olekaan tarkoitus menestyä elämässä ulkonäöllä vaan muilla avuilla.

Niin kai sitten. Joskus miettii, mistä vanhukset repivät sen elämän ilon, kun peilistä on tuijottanut jo vuosia ryppyiset, vanhat kasvot ja kroppa.

Kaikesta muusta paitsi peiliin tuijottamisesta. Ihmissuhteista, harrastuksista, hyvästä ruuasta ja viineistä, omasta kodista, ulkoilusta, matkustelusta, kirjojen lukemisesta, leffojen katsomisesta, lemmikkieläimistä (jos sellaisia on) jne jne. Kun asuntolainat on maksettu ja lapsetkin saatu maailmalle, taloudellinen tilannekin on usein parempi kuin koskaan aikaisemmin( tämä siis se aika ennenkuin jää vanhuuseläkkeelle, jolloin tulot pienenee). 

Kyllä se on kuulkaa naisen elämässä häviävän lyhyt aika kun on nuori ja kaunis. Elämän sisältö ja ilo pitää löytää ihan muualta kun oman peilikuvan tuijottelusta. Itseään voi kehittää henkisesti ihan loputtomasti. Mitä sillä kauniilla ulkokuorella saavuttaa? Rakkautta? Kaikki me tietysti haluamme olla rakastettuja. Haluatko kuitenkaan sellaista rakkautta, joka on kiinni rapistuvasta ulkomuodosta?