Haluatko tietää, miltä näyttää kun kukaan muu ei tee mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaan hiilen tuotanto senkun kasvaa globaalisti?
Se näyttää silloin tasan tältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtiot-luopuvat-fossiilisista-polt…
Kommentit (36)
Ja taas ilmastokokous menossa pieleen. Tältä se juuri näyttää. On vähintään aika lähellä.
Juuri tältä se sitten näyttää:
Ilmastokokouksesta uhkaa tulla pannukakku – kokouksen lopputulema voi olla, että päästöt jatkavat kasvuaan
V*ttuakos sitä Kiinaa aina tarvii mielistellä. EU-tasolla kaikki Kiinakauppa banniin vaan ja tuotanto tänne!
YK:n ilmastokokous päättyi pettymykseen - Ministeri Mikkonen: ”Ei lähtenyt kunnianhimoista viestiä”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e3dd09a5-f0c5-497c-9012-43acc641b…
Ei se viestittely ole ennenkään ollut ongelma vaan niden lupausten pitäminen. Juuri sama meno siis jatkuu.
Ympäristöministeri Mikkonen Madridin kompromissista: "Näin suurta kuilua ei ole koskaan ollut neuvottelusalien ja ilmastokeskustelun välillä"
Jep.
Ei se viestittely ole ennenkään ollut ongelma vaan ne käytännön toimet.
"Katastrofaalista" WWF;n mukaan.
Eikö esimerkin näyttäminen toimikaan?
Analyysi: Ilmastokokouskupla paisui Madridissa – politiikka etääntynyt ilmastohädästä tuhoisalle tielle
https://yle.fi/uutiset/3-11118759
Voidaanko jo julistaa kuka on oikeassa?
Ja taas uutisissa. Katsokaa joskus.
Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa
https://antroblogi.fi/2019/11/muovipussi-symbolina-ja-syntipukkina/
Vuonna 1973 ensi-iltansa saanut klassikkoelokuva The Wicker Man kertoo tilanteesta, jossa syrjäisellä Hebridien saaristoon kuuluvalla saarella elävä, esikristillisen kelttiläisen muinaisuskon omaksunut kyläyhteisö on ajautunut ongelmiin. Saaren taloudellisena selkärankana on omenanviljely, mutta viimeisimmät sadot ovat jääneet hyvin heikoiksi. Yhteisö päätyy lopulta ratkaisemaan ongelmansa ihmisuhrilla.
Elokuvan tarjoama esimerkki on paitsi fiktiivinen myös äärimmäinen. Silti se kuvaa hyvin tilannetta, jossa uhraamiseen ja maagiseen ajatteluun turvautuva yhteisö ei vaikeuksia kohdatessa pyri muuttamaan omia toimintamekanismejaan ja tuotantotaloudellista perustaansa. Sen sijaan yhteisö uskottelee itselleen voivansa jatkaa entiseen malliin sopivan rituaalin avulla.
Modernin elämäntavan tuottamien ympäristöongelmien käsittelyssä vaikuttaa toisinaan olevan läsnä hieman samantyyppinen asenne. Tuotantotapaan elimellisesti kuuluvan ongelman syvyyttä ei haluta myöntää, vaan uskotaan, että melko symbolinen uhraus riittää palauttamaan asiat oikealle tolalleen.
Ilmiö tulee hyvin esille esimerkiksi muovipusseja kohtaan tunnetun ja viime vuosina kasvaneen epäluulon kohdalla. Muovipussien käyttöä on rajoitettu monissa maissa. Myös Suomessa muovipussien käyttöä on pyritty vähentämään.
Monissa maissa muovipussit ovat todellinen ongelma. Pohjoismaissa toimiva jätehuolto kuitenkin takaa, että muovipussit eivät pääsääntöisesti päädy meriin tai muodosta uhkaa ympäristölle. Silti viime vuosina juuri muovipussi on myös Suomessa päätynyt symboloimaan koko länsimaista kulutuskulttuuria ja sen tuhoisuutta.
Muovipussin asemaan tuhoisan kulutuskulttuurin symbolina liittyy ironiaa, sillä ruotsalainen insinööri Sten Gustaf Thulin kehitteli sen 1960-luvun alkupuolella säästämään luonnonvaroja. Muovipussia voidaan pitää tuotesuunnittelun taidonnäytteenä. Muutaman gramman painoinen pussi kestää jopa tuhansia kertoja oman painonsa verran rasitusta.
Muovipussi on itse asiassa ekologiselta jalanjäljeltään hyvin kevyt, vaikka se olisikin valmistettu uusiutumattomista luonnonvaroista. Tyypillisesti muovipussi on kauppareissun pienin rasite ympäristölle. Lisäksi muovipusseja voi uusiokäyttää roskapusseina sekä muihin tarkoituksiin — niitä ei ole pakko pitää kertakäyttöisinä.
Kangas- ja paperikasseihin verrattuna muovipussi kuluttaa resursseja varsin vähän. Keskivertokangaskassia on käytettävä satoja kertoja ennen kuin se muuttuu yksittäistä muovipussia ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi. Toisaalta myös kertakäyttöiseksi ajateltu S‑marketin muovipussi kestää helposti vähintään kymmeniä käyttökertoja.
Tietokirjailija Susan Freinkelin mukaan taisteluun muovipusseja vastaan liittyy irrationaalisia tunteita. Paperipussi yksinkertaisesti tuntuu muovipussia paremmalta vaihtoehdolta. Kenties muovipussi laukaisee jotain ihmisen ajattelussa.
Antropologi Mary Douglasin ajattelua soveltaen muovipussin voisi sanoa olevan ainetta väärässä paikassa. Siksi muovipussin on mentävä — myös Suomessa, vaikka muovipussi ei ole täällä todellinen ongelma. Samalla muovipussien jyrkkä kieltäminen rinnastuu maagiseen ajatteluun, jossa kestämätön elämäntapa yritetään pelastaa uhraamalla jotain kokonaisuuden kannalta melko marginaalista.
Vierailija kirjoitti:
Suurin vihreään teknologiaan panostaja on Kiina btw. Lisäksi keskimäärin suomalainen saastuttaa reilut 20 kertaa enemmän kuin intialainen. Kiinan päästöistä noin puolet on vientituotteiden valmistuksesta, jotka roudataan mm. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Pitääkö meidän ostaa niin paljon turhaa paskaa ?
Ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa turhaa paskaa, vai kuvitteleeko joku että ollaan ilmastoa pelastamassa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin vihreään teknologiaan panostaja on Kiina btw. Lisäksi keskimäärin suomalainen saastuttaa reilut 20 kertaa enemmän kuin intialainen. Kiinan päästöistä noin puolet on vientituotteiden valmistuksesta, jotka roudataan mm. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Pitääkö meidän ostaa niin paljon turhaa paskaa ?
Sijaitseeko Suomi samoilla leveysasteilla kuin Intia? Ei. Lämmitys saastuttaa ja lyhyt kasvukausi pakottaa eläinperäiseen ravintoon.
Onko Suomi yhtä köyhä kuin Intia? Ei. Eikä köyhyyttä pidä ihannoida. Viherhihhulien mielestä ei edes saisi saunoa.
Mitään suurta uutistahan meillä ei ollut; pidin selvänä, että ympäristöministeri tietää miten alailmakehän lämpötila on kehittynyt viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana: ei merkittävää muutosta. Hän on varmasti myös perillä siitä, miten lämpötilan on ennustettu nousevan. Näin ollen hänelle ei voinut tulla yllätyksenä, että ennusteiden ja todellisuuden välillä alkaa olla huomattava aukko.
https://yle.fi/uutiset/3-6761081