Epäilen, että exä teki minulle jotain pahaa nukkuessani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

wanha tarina. keksi uusi :D

Niinpä niin; kukaan ei tietenkään usko. Ei ole tarina, vaan totta, ja tosiaan tämä tapahtui joskus 6-7vuotta sitten. Yhteenmuutto oli 2011, jolloin mulla alkoivat oireet (verenpurkaumat ja silmät kuivuivat pahasti -- kävin silmälääkärilläkin ja oli pakko käyttää kostuttavia silmätippoja monta viikkoa -- sarveiskalvossa näkyi joku arpi sinänsä).

Oon kirjoittanut tästä täällä pari kertaa aiemminkin, kun olin peloissani oikeasti. Hän pakotti mut nukkumaan patjalla lattiallakin ja kukaan ei uskonut sitäkään. Sittemmin olen eronnut hänestä muutama vuosi sitten, mutta nykyään on ihan muita huolia elämässäni.

Mutta tämä asia on jäänyt vaivaamaan minua, kun siis edelleen ihmettelen, että oliko se totta...kun siis miksi hän vain nauroi tai suuttui tai alkoi juoruilla vanhemmilleen, että olen hullu, vaikka olin paniikissa, se pulssi oli oikeasti sellainen ja mulla oli oikeasti ne jäljet ja silmät punoittavat (otin niistä jäljistä valokuviakin).

Minä uskon. Mun exä samanlainen karismaattinen kontrolloija-gaslight-manipuloija-salakavala kiusaaja, minkä tajusi jälkikäteen.Se näissä onkin, kun ihmiset ei usko tai eivät vain pysty ymmärtää.

Mitähän kiksejä joku saa tämmöisestä aloituksesta?

Vierailija kirjoitti:

Kävin vähän aikaa traumaterapiassa eron jälkeen, mutta se terapeutti ei tajunnut mun mielistelevän alistuvaa asennetta sitä exääni kohtaan. Jotenkin näkemykseni erosivat sen terapeutin asenteista liikaa. En noista pahimmista jutuista edes ehtinyt koskaan kertoa hänelle ja jotenkin häpesin niitä myös.

T. Ap

Etsi uutta terapeuttia. Kysyit aiempana, kelle voisit puhua livenä. Terapeutista olisi sulle eniten apua koska hän voi auttaa myös siinä kun et todennäköisesti pysty koskaan selvittämään totuutta, kuinka tehdä rauha asian kanssa. Terapeutteja kannattaa etsiä kunnes löytyy sopiva.

On myös monia yhdistyksiä, joissa on paljon kaikenlaista lähisuhdeväkivaltaan liittyvää osaamista ja vertaisia. Vaikka Naisten linja. Kannattaa katsella millaisia resursseja heillä on tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

wanha tarina. keksi uusi :D

Niinpä niin; kukaan ei tietenkään usko. Ei ole tarina, vaan totta, ja tosiaan tämä tapahtui joskus 6-7vuotta sitten. Yhteenmuutto oli 2011, jolloin mulla alkoivat oireet (verenpurkaumat ja silmät kuivuivat pahasti -- kävin silmälääkärilläkin ja oli pakko käyttää kostuttavia silmätippoja monta viikkoa -- sarveiskalvossa näkyi joku arpi sinänsä).

Oon kirjoittanut tästä täällä pari kertaa aiemminkin, kun olin peloissani oikeasti. Hän pakotti mut nukkumaan patjalla lattiallakin ja kukaan ei uskonut sitäkään. Sittemmin olen eronnut hänestä muutama vuosi sitten, mutta nykyään on ihan muita huolia elämässäni.

Mutta tämä asia on jäänyt vaivaamaan minua, kun siis edelleen ihmettelen, että oliko se totta...kun siis miksi hän vain nauroi tai suuttui tai alkoi juoruilla vanhemmilleen, että olen hullu, vaikka olin paniikissa, se pulssi oli oikeasti sellainen ja mulla oli oikeasti ne jäljet ja silmät punoittavat (otin niistä jäljistä valokuviakin).

Sulla alkaa taas jankkaaminen.

Vai niin. Kenelle voisin livenä jutella tällaisesta? Kun siis en läheisilleni uskalla (pelkään, että kertovat jollekin tai tekevät rikosilmoituksen/tutkintapyynnön miehestä ja seurauksena vain mä saan nöyryytyksen ja exän vihat, kun mitään todisteita ei kuitenkaan löydy). Tuo asia vaivaa ja traumatisoi mua varmastikin hautaan saakka, enkä saa puhua siitä kenenkään kanssa.

Joku narsistien uhreja tosissaan ottava ammattiauttaja voisi olla avuksi.

Kaikki on luultavasti tapahtunut.

Näitä sekoja on paljon.

Kauhistuttaa kuinka heidän lähipiiri ummistaa silmänsä ja ns. Uhrista tehdään se ongelma.

Kuitenkin, sydän toipuu,aivot pystyy toipumaan, asiasta kuluu aikaa.

Kaikkea hyvää

Yritti varmaan tukehduttaa sua, siihenhän nuo verenpurkaumatkin viittaa. Vaarallinen henkilö, älä enää ikinä ota häntä elämääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista., mistä noista vartihulluista tietää.

Kuulin aikoinaan tapauksesta, missä nainen heräsi keskellä yötä kun nyrkki pamahti niin voimalla ohimoon että nainen lennähti sängystä latialle.

Sekavana ja puolitajuttomana tämä nainen sitten hoiperteli keittiöön kauhuissaan ja hämmentyneenä.

Mies väitti viimeiseen saakka että nainen oli ilmeisesti nähnyt rankan painajaisen ja pudonnut sen seurauksena sängystä ja satuttanut päänsä.

Erosivat pian tämän jälkeen. Miehen seuraava kumppani soitteli puolen vuoden jälkeen naiselle kysellen tapahtuiko jotain omituista öisin heidän seurustelun aikana.

Mies on edelleen laajasti pidetty "rento ja reilu vesa"  mutta valitettavasti kumppaneitaan kohtaan täysin arvaamaton varttihullu.

Oho, kuulostaa tutulta. Siis sama mies kerran löi mua nyrkillä päähän juuri, kun olin heräämässä. Tuli aivotärähdys, ja podin kovaa päänsärkyä/pahoinvointia noin viikon siitä eteenpäin. Mistä päin Suomea tuo mainitsemasi henkilö on kotoisin? T. Ap

En tiedä mistä kyseinen varttihullu on kotoisin, mutta muistaakseni kerrottiin hänestä, että hän harrasti myös sellaista että jättäytyi aina naisseuralaisen taakse kun tämä laskeutui portaita ja sitten vaivihkaa tönäisi "vahingossa" naisen portaita alas.

Yksi hänen naisseuralaisensa oli (kuulemma) puolustellut firman pikkujoulujuhlissa yllättävää lennähtämistä alas jyrkistä portaista "omalla kömpelyydellä ja kompuroinnilla",

vaikka muutama läsnäolijoista kivenkovaan väitti naiselle, että näkivät selvästi että idari äijänsä työnsi/pukkasi muinamiehinä ihan tarkoituksella naista selästä siten, että tämä menetti tasapainonsa.

Nainen ei ottanut kuuleviiin korviinsa moista  vaan kielsi sellaista tapahtuneen.Hän kompastui  korkeilla koroillaan portaikossa ---ja sillä selvä.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän kiksejä joku saa tämmöisestä aloituksesta?

Tämä juttu on valitettavasti totta, vaikka moni ei ehkä uskoisikaan. Itse elin suhteellisen turvallisessa ja väkivallattomassa kodissa, joten aluksi en edes tajunnut, että joku läheinen esim. valehtelee täysin uskottavasti päin naamaa. En vain ollut tottunut sellaiseen, vaan siihen, että ihmiset ovat hyväntahtoisia ja rehellisiä tai sitten ehkä juksaavat hyväntahtoisesti.

Exä sen sijaan joskus kiusasi mua valehtelemalla ja sitten nauroi mulle, että olen kuulemma tyhmä, kun uskoin jotain pikku juttua, jonka hän kertoi ja tavallaan "nolasin" itseni, kun uskoin häntä, mutta hän tekikin "hauskan" pikku jekun (esim. katkaisi nettiyhteyden minulta irroittamalla modeemin johdon ja väitti ettei ollut tehnyt mitään). Miten saatoin arvata, kun tosiaan luotin häneen? Olin lähinnä hämmästynyt ja hieman loukattu; en jaksanut edes nauraa moisille, osittain lapsellisillekin jutuille. Vaikeaa edes pukea edelleenkään sanoiksi niitä sen suhteen aiheuttamia tuntemuksiani.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

wanha tarina. keksi uusi :D

Niinpä niin; kukaan ei tietenkään usko. Ei ole tarina, vaan totta, ja tosiaan tämä tapahtui joskus 6-7vuotta sitten. Yhteenmuutto oli 2011, jolloin mulla alkoivat oireet (verenpurkaumat ja silmät kuivuivat pahasti -- kävin silmälääkärilläkin ja oli pakko käyttää kostuttavia silmätippoja monta viikkoa -- sarveiskalvossa näkyi joku arpi sinänsä).

Oon kirjoittanut tästä täällä pari kertaa aiemminkin, kun olin peloissani oikeasti. Hän pakotti mut nukkumaan patjalla lattiallakin ja kukaan ei uskonut sitäkään. Sittemmin olen eronnut hänestä muutama vuosi sitten, mutta nykyään on ihan muita huolia elämässäni.

Mutta tämä asia on jäänyt vaivaamaan minua, kun siis edelleen ihmettelen, että oliko se totta...kun siis miksi hän vain nauroi tai suuttui tai alkoi juoruilla vanhemmilleen, että olen hullu, vaikka olin paniikissa, se pulssi oli oikeasti sellainen ja mulla oli oikeasti ne jäljet ja silmät punoittavat (otin niistä jäljistä valokuviakin).

Minä uskon. Mun exä samanlainen karismaattinen kontrolloija-gaslight-manipuloija-salakavala kiusaaja, minkä tajusi jälkikäteen.Se näissä onkin, kun ihmiset ei usko tai eivät vain pysty ymmärtää.

Mun ystävällä on traumat samanlaisesta suhteesta ja ihmettelen mitä kukaan edes välittää siitä onko ne pelkojen aiheet nyt kirjaimellisesti tosia ja realistisia vai. Traumat ja turvallisuuden tarve on täyttä totta. Olen käynyt illalla kiertämässä hänen kotinsa ikkunoiden alla ja puskissa katsomassa, onko siellä ketään vai ei. Olen tullut porraskäytävään katsomaan, päivystääkö joku hänen ovensa takana. Mun on täysin mahdotonta tietää kuinka todennäköinen uhka se oli, en mä tunne sitä miestä enkä tiedä mihin pystyy, eikä mua juuri pelottanut siellä puskissa käydä vaikka meninkin varautuneena.

Kai ihmiset ei käsitä minkälaista se on eikä halua uskoa että sellainen todellisuus on ihan lähellä olemassa. Helpointa sitten vieroksua jos uhrissa näkyy mitään terrorin kohteeksi joutumisen merkkejä, mahdotontahan sellasessa tilanteessa on esiintyä skarpisti ja vakuuttavasti vaikka miten puhuisi puhdasta kristallinkirkasta totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista., mistä noista vartihulluista tietää.

Kuulin aikoinaan tapauksesta, missä nainen heräsi keskellä yötä kun nyrkki pamahti niin voimalla ohimoon että nainen lennähti sängystä latialle.

Sekavana ja puolitajuttomana tämä nainen sitten hoiperteli keittiöön kauhuissaan ja hämmentyneenä.

Mies väitti viimeiseen saakka että nainen oli ilmeisesti nähnyt rankan painajaisen ja pudonnut sen seurauksena sängystä ja satuttanut päänsä.

Erosivat pian tämän jälkeen. Miehen seuraava kumppani soitteli puolen vuoden jälkeen naiselle kysellen tapahtuiko jotain omituista öisin heidän seurustelun aikana.

Mies on edelleen laajasti pidetty "rento ja reilu vesa"  mutta valitettavasti kumppaneitaan kohtaan täysin arvaamaton varttihullu.

Oho, kuulostaa tutulta. Siis sama mies kerran löi mua nyrkillä päähän juuri, kun olin heräämässä. Tuli aivotärähdys, ja podin kovaa päänsärkyä/pahoinvointia noin viikon siitä eteenpäin. Mistä päin Suomea tuo mainitsemasi henkilö on kotoisin? T. Ap

En tiedä mistä kyseinen varttihullu on kotoisin, mutta muistaakseni kerrottiin hänestä, että hän harrasti myös sellaista että jättäytyi aina naisseuralaisen taakse kun tämä laskeutui portaita ja sitten vaivihkaa tönäisi "vahingossa" naisen portaita alas.

Yksi hänen naisseuralaisensa oli (kuulemma) puolustellut firman pikkujoulujuhlissa yllättävää lennähtämistä alas jyrkistä portaista "omalla kömpelyydellä ja kompuroinnilla",

vaikka muutama läsnäolijoista kivenkovaan väitti naiselle, että näkivät selvästi että idari äijänsä työnsi/pukkasi muinamiehinä ihan tarkoituksella naista selästä siten, että tämä menetti tasapainonsa.

Nainen ei ottanut kuuleviiin korviinsa moista  vaan kielsi sellaista tapahtuneen.Hän kompastui  korkeilla koroillaan portaikossa ---ja sillä selvä.

Tuokin voisi olla hänen tekemäänsä -- kuulostaa siis hyvin tutulta, vaikken itse tuollaisen kohteeksi joutunutkaan. Hän ei mua koskaan tönäissyt rappusilta alas, mutta muuten töni useinkin, antoi omien sanojensa mukaan "vauhtia" mulle tönäisemällä tai jopa potkaisemalla takaapäin. Itse asiassa välttelin sellaista, että hän kulki takanani, sillä hän töni sen verran paljon. Monet vastaavat jutut hän kuittasi vitseinä/huumorina ja nauroi päälle. Valitettavasti en tiedä kenenkään hänen aiemman exänsä tai kumppaninsa nimeä lainkaan, eikä ainakaan hänen äitinsäkään tiedä.

Ilmeisesti joitain melko lyhytaikaisia seurustelukumppaneita hänellä oli ennen minua ja paljon yhden illan suhteita. Siis kun hän oli varsinkin nuorempana hauskannäköinen/komea, koulutettu ja mukavan/hauskan miehen maineessa sekä hyvissä työpaikoissa. Koetin joskus kysellä existään jotain, niin hän ei suostunut kertomaan heistä yhtään mitään, eikä siis koskaan kertonutkaan. Hän on vaikuttanut ainakin kolmessa suuressa suomalaiskaupungissa ja yhdessä pienemmässä ja on nykyisin ikäluokkaa 40+.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Yritti varmaan tukehduttaa sua, siihenhän nuo verenpurkaumatkin viittaa. Vaarallinen henkilö, älä enää ikinä ota häntä elämääsi.

Siis voiko se olla totta? Exä kivenkovaan väitti, että olen kuvitellut kaiken ja että olen hullu. Mutta se yöllinen herääminen hänen kätensä suullani on aivan totta plus ne muut oireet, joiden vuoksi ramppasin lääkärillä. Jännästi ennen sitä suhdetta ei ollut koskaan vastaavia juttuja.

Uskaltaisinko joskus mainita lääkärille noista epäilyksistäni vai epäiltäisiinkö mua sielläkin hulluksi? Toisaalta Kannassa/tiedoissa on ne päiväsaikaan tehdyt pahoinpitelyt sekä niistä muista ne oireet (arpi sarveiskalvolla siihen liittyen, kun se sarveiskalvo oli jotenkin kuivunut (se ilmeni yllättäen eräänä aamuna, kun heräsin) ja ne oudot verenpurkaumat, joiden vuoksi tutkittiin terveyttä yleisemmin).

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritti varmaan tukehduttaa sua, siihenhän nuo verenpurkaumatkin viittaa. Vaarallinen henkilö, älä enää ikinä ota häntä elämääsi.

Siis voiko se olla totta? Exä kivenkovaan väitti, että olen kuvitellut kaiken ja että olen hullu. Mutta se yöllinen herääminen hänen kätensä suullani on aivan totta plus ne muut oireet, joiden vuoksi ramppasin lääkärillä. Jännästi ennen sitä suhdetta ei ollut koskaan vastaavia juttuja.

Uskaltaisinko joskus mainita lääkärille noista epäilyksistäni vai epäiltäisiinkö mua sielläkin hulluksi? Toisaalta Kannassa/tiedoissa on ne päiväsaikaan tehdyt pahoinpitelyt sekä niistä muista ne oireet (arpi sarveiskalvolla siihen liittyen, kun se sarveiskalvo oli jotenkin kuivunut (se ilmeni yllättäen eräänä aamuna, kun heräsin) ja ne oudot verenpurkaumat, joiden vuoksi tutkittiin terveyttä yleisemmin).

T. Ap

Kyllä voi mainita ilman että pidetään niin hulluna että se haittaisi mitään. Jos lääkäri on heti jotenkin sitä mieltä ettei ota tosissaan, niin olet että aijaa, no sehän oli varmaan kuvittelua sitten ja kysyt myöhemmin toiselta lääkäriltä kunnes joku miettii asiaa sun kanssasi vakavasti.

Ei taida olla suomalainen tuo mies, vaan samaa sarjaa Sellon Shukupolin kanssa. Ehkä exäsi on myös entinen sotarikollinen ja pää on seonnut omista tekosista.